Hirmu hinku kierrellä näitä ”geopaikkoja”, ja niitähän riittää.
Siksipä tänään kävimme tutustumassa Repoveden kansallispuistoon.
Oikeastaan se oli tuo Lapinsalmen sisääntulon riippusilta, mikä sinne houkutteli, mutta netistä etsityt paikkakehut nostattivat kytkintä vastustamattomasti. Samalla vajaan neljän kilometrin kuntolenkki vaihtelevissa ja komeissa maisemissa.
Lähtöä jouduttiin aamulla siirtämään alkuperäisestä muutama tunti, koska Tiehallinnon kelikameroiden mukaan Kouvolan seudulla oli vielä kovin pilvistä ja tuhruista. Lappeenrannasta, koillisesta, oli kuitenkin tulossa aurinkoisempaa keliä, niin lähdimme hieman puolen päivän jälkeen matkaan. Ajoimme Mäntyharjuun, jonka kunnantalolta kävin noutamassa Repoveden kartan (Metsähallitus). Mäntyharjulta reissu jatkui Voikosken kautta Hillosensalmen ohi Lapinniemeen.
Tässä on pieni eteläinen osa koko Repoveden kansallispuiston kartasta.
HUI! Ensiksi vähän jänskätti, mutta luminen ja jäinen riipusilta ei aiheuttanut meille minkäänlaisia vaikeuksia! Ai, ei vai!? Helppo silta, kun alla (jossain siellä kymmenien metrien päässä…) oli kuitenkin ihan tyyni järvi.
Kuusamossa poistimme riippusiltakammoa kosken ylityksessä. Juu-u! Ihan helppoa!
Tämä silta piti vielä tulla takaisinkin.
Kuutinportaiden yläpäässä, Katajavuoren huipulta oli mahtavat näköalat!
Portaat lähtivät tuosta kuvan vasemmasta alanurkasta melkein pystysuoraan ylös kuvauspaikalle.
Tämä käynti ei ole viimeinen tässä puistossa, vaan joko keväthanget tai alkukesä ajattaa uudestaan vierailulle. Seuraavana kohteena voisi olla esim. Saarijärven sisääntulo, puiston pohjoispäässä.
(Lisätietoa alueesta http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=367)
Kohta jo perinteinen kelitiedotus (nyt oli +0.5*C) reissunvarrelta.
Tämä on paluumatkalta. VT15 pohjoiseen.
Susta tuli nyt sitten virallisesti suvun retkeilyopas. 🙂 Ja taas ihan mahtavia maisemia!!
TykkääTykkää