Metsämyyrän ruumiin pituus on 80 – 130 mm, hännän pituus on 35 – 72 mm ja painoa on
14 – 40 g.

Aikuiset metsämyyrät ovat selkäpuolelta punaruskeita, mutta raja harmaisiin kupeisiin ei ole jyrkkä.
Vaaleanharmaa tai kellanharmaa vatsa sitä vastoin on jyrkkärajainen. Häntä on selvästi kaksivärinen. 

Metsämyyrä syö lähes yksinomaan kasvisravintoa. Ruohoja, siemeniä, hedelmiä,
lehtiä, heiniä, sammalia, juuria, sieniä sekä muita kasvikunnan tuotteita.
Keväällä ja kesällä jopa 60 % ravinnosta voi olla vihreitä kasvinosia.

Metsämyyrä on taitava kiipeilijä ja rimpuileekin siksi usein puissa
syömässä lehtiä, joita se näyttää pitävän maaperän ruohoja parempina. Kuoren jyrsiminen
voi joskus vahingoittaa nuoria puita.

Myös varastoja metsämyyrä kerää pahan päivän varalle. Hyvinä pähkinävuosina, siellä missä on pähkinöitä,
laji varastoi pähkinöitä maanalaisiin kätköihinsä, puunkoloihin tai pesäpönttöihin. Sstunnaisesti
metsämyyrä syö myös hyönteisiä ja muita pikkueläimiä, sekä linnunmunia.

Lisääntyminen

Lisääntyminen ajoittuu yleensä huhtikuusta syys-lokakuuhun, vaikkakin kausi voi pidentyä silloin, kun
ruokaa on tarjolla runsaasti. Suotuisissa oloissa laji voi lisääntyä läpi vuoden.
Naaras saavuttaa sukukypsyyden runsaan kuukauden ikäisenä, koiras aikaisintaan 2 kk:n ikäisenä.
Tavallisimmin poikueita on kesän aikana 2 – 4.

Sammalista, lehdistä ja höyhenistä muovattu pyöreä pesä on yleensä maanpinnan
alla, joskus myös mättäässä tai tiheässä pensaassa. Poikasia syntyy 3 – 9.

Metsämyyrien kannat vaihtelevat enemmän taikka vähemmän säännöllisesti.
Puhutaan hyvistä myyrävuosista silloin, kun myyriä on runsaasti. Hyväähän näissä vuosissa
on ainakin niille lukuisille saalistajille, joiden pääruoan metsämyyrät muodostavat.

Myyräkuume

Metsämyyrällä on usein Puumala-virus, joka aiheuttaa myyräkuumeen. Ihmiseen tauti voi tarttua
metsämyyrän eritteistä. Oireita ovat mm. äkillinen, ankara kuume, munuaisoireet ja näköhäiriöt.
Taudin seurauksena sen sairastaneelle on pitkäaikainen immuniteetti.