Öljytilaus

 
Lajinsa viimeinen?
 

Näinköhän sitä tuli juuri tilattua viimeisen kerran lämmitysöljyä?

1000l – 870€.
 

Ei ole aikaisemmin ollut mitään väliä/kiinnostusta laskea näitä kokonaiskustannuksia, koska ne ovat olleet ”vähän niiku” pakko hankkia. ”Jos et maksa, niin tulee kylmä ja pimeää.”
Tuolla periaatteella on ollut helppo maksaa.
 
Edellinen öljykuorma tuli joulukuussa, eli vuosikulutus jää noin 1800-2000 litraan vuodessa. Vuosikulut karkeasti n. 1600e. Pyöristellen 140e kuukaudessa.

Tuohon päälle kahdelta kuukaudelta sähköenergia 40,80e ja sen siirto 69,04e. Jaetaan nuo 105e puoliksi, niin saadaan 52,50e/kk

 
 
Jos vaikka olisi halua vaihtaa, niin jostain pitäisi löytää 20000 luontoystävällistä euroa.

Viikon 22/2017 sää

Kevätkelit vaan jatkuvat
 
 Olin jo viemässä villapaitoja vaatehuoneen kätköihin, mutta empäs vielä viekään.
Tykkään villapaidoista!
Lumipeite on huvennut viimeisen viikon aikana reippaasti.
Kittilässä ja Kilpisjärvellä hiihtokelit jatkuvat!

Retkiyöhaaste suoritettu

 
Neljä yötä, neljä vuodenaikaa
   
Haaste suoritettu!
Viimeinen yö meni telttayönä ihan takapihalla
  
 
joka julkaistiin Riihimäen Erämessuilla 9.6.2016.
 
Haasteen tavoitteena on/oli saada ihmiset ”telttailemaan” eli retkeilemään yön ylitse, 
ja kokemaan luonnossa kaikki neljä upeaa vuodenaikaamme.
   
 Valtioneuvoston kanslia on hyväksynyt Retkiyöhaasteen Suomi 100 ‐juhlavuoden tapahtumaksi.

Ihmisiä kannustetaan viettämään vähintään yksi yö luonnossa talvella, keväällä ja kesällä sekä syksyllä.

   
Kevät – maalis, huhti, touko
Kesä – kesä, heinä, elo
Syksy – syys, loka , marras
Talvi – joulu, tammi, helmi
 
Niin kuin huomaat, vielä ehtii 2017 täyttämään koko haasteen!
 

Harjukosken mylly

 
Ihastjärvi
    
 Kävimme papan kanssa minireissulla mökillä ja Harjukosken myllyllä.
 
Papan katseet viipailoivat hiljaisuudessa tuttua maisemaa ja nauttimisen ohella jäi varmasti paljon sanomatta. Aivoinfarkti vei suuren osan papan sanavarastosta, ja asioiden selittäminen on nykyään kovin vaikeaa, kun niitä sanoja ei vaan ole. ”Kaunista”.
Tutut asiat ja paikat hän kyllä tunnistaa.
     
Käenkaali, eli ketunleipä
   
Myllytupa
      
 Mylly
     
     
     
    
Harjukosken vesimylly sijaitsee Mikkelin Ihastjärven kylällä, ja
myllyn lisäksi alueella on myllytupa, kaksi aittaa, läävä ja
myllysauna, jossa jauhatusta odottavat saattoivat yöpyä. Kiukaalla
paistettiin sianlihaa ja keitettiin puuroa. Aika kului puhdetöitä
tehden tai hevosia hoitaen. Kauempana sijainnut paja siirrettiin
pihapiirin läheisyyteen vuonna 2006.
     
Myllyalueen kaikki rakennukset ovat pärekattoisia ja vuoraamattomia
hirsirakennuksia. Kaksikiviparisen ratasmyllyn kivet ovat luonnonkiveä
ja myllyn koneisto on kokonaan puuta. Mylly on säilynyt alkuperäisessä
asussaan ja on rakennustekniikkansa vuoksi rakennushistoriallisesti
arvokas. Vesimylly ympäristöineen on suojeltu maakuntakaavassa ja
rantaosayleiskaavassa.
     
Harjukosken ensimmäisen myllyn perustamisanomus tehtiin vuonna 1790,
ja mylly määrättiin maksamaan veroa vuodesta 1841 lähtien. Vuoden 1865
jälkeen mylly purettiin, kun harjumaalaiset talonpojat valittivat
tulvaveden nousevan rantaniityilleen. Nykyisen myllyn, joka sijaitsee
aivan Kyyveden rannassa, rakennutti rusthollari Daniel Nykänen
1870-luvulla kylän yhteismyllyksi. Tämän jälkeen mylly vaihtoi
omistajaa, kunnes se siirtyi vuonna 1912 Israel Lappalaiselle, jonka
suvulla mylly jauhoi toiminnan päättymiseen saakka. Erilaiset
konevoimaiset myllyt levisivät Ihastjärvelle 1930-luvulta lähtien, ja
kun 11 talolla oli ilmainen jauhatusoikeus, lopetti viimeinen mylläri
Aapeli Lappalainen toiminnan kannattamattomana vuonna 1975 ja lahjoitti
myllyn rakennuksineen Mikkelin maalaiskunnalle. Mylly on edelleen
kyläläisten kokoontumispaikka ja he myös pitävät huolta alueen
kunnosta.
    
Harjukosken myllyn merkittävässä maisemakokonaisuudessa kuvattiin
vuonna 1982 Arto Paasilinnan romaaniin perustuva elokuva ”Ulvova
mylläri”. Nimiroolia esitti Vesa-Matti Loiri. (Esku)
  
  
Alue tutkittu ja reissu jatkuu kohti jätskikauppaa.
 
 

Brahenlinnan rauniot – Ristiina


  
Pietari Brahen
rakennuttama linna
ja linnoitus
    
    
Kreivi Pietari Brahen läänityksensä hallituspaikaksi rakennuttama linna ja linnoitus, jonka rakennustyöt alkoivat vuonna 1646. Linna oli puusta, kivestä ja tiilestä tehty kaksikerroksinen rakennus, joka oli katettu punavärillä ja tervalla sivellyillä laudoilla. Sen ympärillä kulki harmaakivestä osaksi muurattu, osaksi ladottu muuri. Isovihan aikana 1700–1721 Brahenlinna autioitui ja rakennukset rappeutuivat, ja siitä vietiin ajan mittaan rakennustarpeita muihin tarkoituksiin. Lopullisesti vanha Brahenlinna purettiin 1802, jäljelle jäi kivijalka ja ympärysmuuria. Vielä 1800-luvulla rauniot katettiin tuohilla sekä turpeella ja niitä kunnostettiin useaan otteeseen.
 
 
Linnan rakennustyöt edistyivät hitaasti. Kymmenessä vuodessa saatiin paikoilleen seinät, ikkunat ja savupiippu, mutta katto puuttui. Vuonna 1664 linnan kivistä ladotun ympärysmuurin raportoitiin murenevan, ja korjaustöihin saatiin kymmenen sotilasta. Saman vuosikymmenen lopulla linnakartanon rakennustyöt lopetettiin. 1,5–2 metrin paksuista ympärysmuuria oli tiivistetty tuohella ja turpeella, osa siitä oli tehty ilmeisesti hirrestä. Linnapiha oli pohjois-eteläsuunnassa 54 metriä pitkä, leveimmillään se oli pohjoisosassa 21 metriä ja kapeimmillaan eteläosassa yhdeksän metriä. Korkeimmillaan nelimetrisen muurin läpi johti kolme porttia, itäisen osan pääportissa lienee ollut kuusi metriä pitkä holvi, pohjoisosassa oli kaksi pientä kulmaporttia. Muurin eteläpäässä oli idänsuuntainen ulkonema, josta saattoi hallita pääportin aluetta.
      
Linnapihan keskellä oli varsinainen linnakartano eli kymmenen metriä
leveä ja 20 metriä pitkä kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa oli 16–20
huonetta. Rakennuksen alaosa oli tehty kivestä ja yläosa hirrestä.
Linnakartano oli alkujaan voudin ja puutarhurin asuntona, minkä lisäksi siellä majaili pari Olavinlinnasta komennettua vartiosotilasta. Linnan alueella oli pieni asevarasto, jossa esimerkiksi vuonna 1670 oli kaksi rautakanuunaa, neljä hakapyssyä ja 22 muskettia. Aseita käytettiin lähiseudun talonpoikia harjoitettaessa, eli niillä ei ollut varsinaista puolustuksellista merkitystä.
       
     
 Nykyisin jäljellä on
osia ympärysmuurista ja rakennuksen pohjasta. Muuri on 60 m pitkä,
korkeimmillaan 3,5 m ja paksuimmillaan 1,5 m. 
      
     
1680-luvulla Brahelinnan läänitys siirtyi valtiolle ja linnakartano määrättiin Savon jalkaväkirykmentin käyttöön, eversti Cronmanin asunnoksi ja siten sotilasvirkataloksi. Rakennus tuhoutui 1700-luvun alkupuolella isonvihan
aikana. Ristiinan sotilasvirkatalon kunnostusta vaadittiin
1730-luvulla, mutta sen sijaan linnakartanosta puolen kilometrin päähän
rakennettiin kokonaan uusi talo vuonna 1739. Sieltä se siirrettiin
vuonna 1770 vielä kolmanteen paikkaan.

     
1740-luvulla esitettiin, että vanha linna kunnostettaisiin vankilaksi,
mutta hanke ei saanut kannatusta. 1700-luvulla raunioista purettiin
kiviä muun muassa everstinvirkataloon Ristiinan kirkolle. Vuonna 1802
kapteeni Hjelmman puratutti linnapihalla olleen rakennuksen jäännökset
virkatalonsa uunien rakennustarpeiksi. Muurien rapistuneeseen kuntoon
kiinnitettiin huomiota 1887, mutta ensimmäisiä korjaustöitä tehtiin
vasta 1902. 1940-luvulla aluetta ruvettiin kunnostamaan säännöllisemmin,
esimerkiksi 1949 korjattiin läntistä muurin osaa. Nykyisin Brahelinnan
paikalla on raunioita ja samanniminen turistikeskus. (Wiki+ESku)
     
   
Raunioilta on on hienot näkymät Pökkäänlahdelle

 
Brahelinnan raunioiden viereisellä näköalakalliolla sijaitsee Dunckerin kivi, ristiinalaisen Suomen sodan sankarin J.Z.Dunckerin (1744-1809) muistokivi.


Joachim Zachris Duncker oli Ruotsin armeijan everstiluutnantti.
  
Duncker oli jo viisivuotiaana kirjattu Savon jääkärirykmentin aliupseeriksi. Hän osallistui aktiivisesti komppania- ja rykmenttikokouksiin ja vuonna 1789 Dunckerista tuli Savon rykmentin vänrikki. Hän taisteli vuonna 1790 Kustaa III:n sodassa Venäjää vastaan Pirttimäen taistelussa 19. toukokuuta. Vuonna 1805 Duncker ylennettiin kapteeniksi. Suomen sodan hän aloitti Sulkavan komppanian päällikkönä.
  
Duncker komensi armeijan jälkijoukkoa Suomen sodan aikana 1808–1809 Johan Adam Cronstedtin armeijan perääntyessä Mikkelistä Leppävirran kautta Iisalmeen ja Ouluun maaliskuussa 1808. Pulkkilan taistelun aikana 2. toukokuuta Duncker osoitti sellaista urheutta, että Johan August Sandels
antoi hänelle kunniatehtäväksi viedä uutisen voitosta Ruotsin
kuninkaalle. Pian tämän jälkeen hänen ylennettiin majuriksi. Kesäkuussa
1808 Dunckerin joukko kaappasi venäläisten suuren huoltokuljetuksen. Koljonvirran taistelussa 27. lokakuuta Dunckerin joukot auttoivat eversti Fahlanderin ja majuri Carl Wilhelm Malmin kanssa Sandelsin alaisuudessa torjumaan ylivoimaisen vihollisen.
  
Sodan jatkuessa 1809 Länsipohjassa Duncker oli ylennetty everstiluutnantiksi. Hörneforsin taistelussa 5. heinäkuuta 1809
Duncker komensi jälkeen jälkijoukkoa, mutta haavoittui vakavasti ja
kuoli seuraavana päivänä venäläisten leirissä. Duncker haudattiin Uumajan kirkon
viereen kaikin asiaan kuuluvin kunnianosoituksin. Hänen viereensä
haudattiin venäläinen kasakkaeversti Aerekov, joka kaatui samassa
taistelussa. (Wiki)
    
J. L. RuneberginVänrikki Stoolin tarinoiden runo ”Heinäkuun viides päivä” kertoo Dunckerista.

 

Leijonat MM-kisoissa


Ihmeiden aika ei ole ohitse!

  
  
Surkean alkusarjan jälkeen Leijonat kaatavat A-lohkon voittaneen USAn puhtaasti 2-0. On vaikea uskoa, että tämä sama joukkue hävisi hiljattain Ranskalle hävettävästi 1-5, ja samalla USA voitti Venäjän 5-3.
    
 

Tämän kokoonpanon ei tarvitse hävetä.
    
   

Tämä on urotyö!
Pelit jatkuvat ja päättyvät viikonlopulla.
Nälkä kasvaa syödessä, ja mitali maistuisi sunnuntaina oikein hyvältä.
*************************************
  
Sunnuntaina 21.05.
  
 Loppujen lopuksi Leijonien bensa loppui tuohon upeaan USA-pelin voittoon.
Saaliksi jäi kultainen ananas, eikä finaalin voittaja kiinnosta yhtään, tai no, kunhan Ruotsi ei voita.

Luontopäivä

 
Testipätkällä Karankamäessä
   
Jusulla on ”kunnon vehkeet” rallikuviin
   
Tarkalla otteella vahinkokuvia
     
 Testin parhaat linjat
   
äänet
  
Käki kukkui kilpaa autojen kanssa.
   
 ja vauhti.
 
Kevään ensimmäiset haarapääskyt bongailtiin Miekankosken kahvilassa
    
 Kävimme rantaterassilla kahvilla ja perunapiirakalla huuhtomassa pölyt pois.
  Maistui!
 
Lokki halusi kaikkein keskeisimmän kiven pesäkivekseen.

Kesäkukkia kotiin

 
Suunnaksi Haukivuori!
 
  
Tänä vuonna meillä oli mahdollisuus käydä juuri oikeaan aikaan, eli vielä, kun valinnanvaraa oli yllinkyllin! Huominen, eli tiistai, on vielä ennusteissa pakkasaamu, mutta jo iltapäivällä voi aloittaa istutushommia!
     
      

 
…ja jo perinteisesti Katajakankaan Puutarha!
 
   
On se vaan hieno paikka!

Viikon 20/2017 sää

Keväästä vihdoin kesää kohti!
   
 
 Kilpisjärvellä on vielä yli metri lunta!
Juhannushiihtojen onnistumistodennäköisyys lähenteelee sataa.
   
Suomussalmen Seikkalassa on tehty lumitöitä ihan urakalla. Talvi/kevät hyvästelee viimeisillä lumimyrskyillä. Tuon viikonlopun sadealueen jälkeen ennustettu lämpeneminen otetaan Kainuussa varmasti ilolla vastaan. Kuvat tältä aamulta
 
Tuolta voi tarkastella menneitä säätiloja paikkakunnittain.
 
    
 

Mauno Koivisto

  
Lepää rauhassa
   

 
* 25.11.1923
† 12.05.2017
   
Mauno Henrik Koivisto oli Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti.
Hän toimi presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982–1994, ja sitä
ennen hän hoiti presidentin tehtäviä vuoden 1981 lopulla Urho Kekkosen
ollessa sairautensa vuoksi estyneenä.
  
 
   
* * * * * * * * * *
 
   

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lausunto presidentti Mauno Koiviston kuoleman johdosta

  
Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 24/2017
12.5.2017

    
Olemme tänään vastaanottaneet suruviestin presidentti Mauno Koiviston kuolemasta. Koivisto nukkui pois 93-vuotiaana Helsingissä.
 
Mauno
Koiviston mukana Suomen poliittisesta elämästä poistui lopullisesti se
sukupolvi, joka osallistui sotiin ja niiden jälkeiseen
jälleenrakennukseen ja oli avainpaikoilla ohjaamassa Suomen nykyisen
menestyksen ja hyvinvoinnin tielle.
 
Koiviston nousu vaatimattomiin
kotioloihin syntyneestä nuorukaisesta yliopisto-opettajaksi,
pankinjohtajaksi ja lopulta valtakunnan politiikan huipulle on vertaansa
hakeva suomalainen menestystarina.
 
Pitkäaikaisena tasavallan
presidenttinä Mauno Koivisto jätti pysyvät jälkensä ja oppinsa
valtiolliseen järjestelmäämme sekä ulkopoliittiseen linjaamme. Koivisto
oli vannoutunut demokraatti ja parlamentaarisen politiikan kannattaja.
Hän oli myös tietorikas ja arvostettu kansainvälinen keskustelukumppani.
 
Mauno Koivisto jätti presidenttinä perinnön, josta minun ja edeltäjieni on ollut hyvä jatkaa.
Tunnemme suurta kiitollisuutta Mauno Koivistolle pitkästä ja vaikuttavasta elämäntyöstä Suomen hyväksi. (Presidentti)

  

Terveisiä jääkiekon MM-kisoista

 
Historiallinen tappio

   

 
Ranskalle.

Kyllä, luitte oikein, Ranskalle

Tämä oli siin ensimmäinen MM-kisoissa koettu tappio Ranskalle.

Toistan vielä;


RANSKALLE!!!

*******************************************************

   

  

Hävetkää ”Leijonat”!

Classic Motor Show – Lahti

 
Toukokuu 2017
   
 
 Timo ”The Flying Finn” Mäkinen
 
18.03.1938 – 0
4.05.2017

************************************************************
 
 
     
    
    
 Ehkäpä 50-luvun kaunein auto!
   
Chevy-sisarukset
    
 Italialaista romantiikkaa 60-luvulta!
  
Cädi
 
     Upea!
  
 50-luvun siipiveikkoja
    
Smack!
     
On nää niin mahtavia!
 
 SIX-5
    
 Musse
    
Mikä kokoero!?
    
Nii-i
      
 Ja taas
    
”Kulturminne”
    
Mennään aamulla, niin siellä ei ole silloin ruuhkaa…
No joo, ei siellä heti aamusta suurempaa ruuhkaa ollutkaan, mutta puolilta päivin alkoi porukkaa olla paikalla jo ihan kiitettävästi. 
 
Kiitokset Japo seurasta!
  
  

Jääkiekon MM-kisat 2017

   
Tänään ne alkavat!
   

    
pe 5.5. 17:15 Suomi – V-Venäjä
su 7.5. 17:15 Suomi – Ranska
ma 8.5. 21:15 Suomi – Tshekki
ke 10.5. 21:15 Suomi – Slovenia
la 13.5. 13:15 Norja – Suomi
su 14.5. 21:15 Sveitsi – Suomi
ti 16.5. 21:15 Kanada – Suomi
 
to 18.5. 17:15 Puolivälierät
to 18.5. 21:15 Puolivälierät

la 20.5. 16:15 Välierä
la 20.5. 20:15 Välierä

su 21.5. 17:15 Pronssiottelu

su 21.5. 21:45 Finaali  



 
(MTVn muut ottelut)

Leijonat

IIHF
 

Liikenneministeri – liikennekokemuksia vailla?

 
Anne Berner (Keskusta)
 
 
 
Anne-Catherine Berner on sveitsiläis-suomalainen yritysjohtaja ja
hallitusammattilainen sekä Juha Sipilän hallituksen liikenne- ja
viestintäministeri. Hän on sukunsa yrityksen Vallila Interiorin
hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja.

 
*****
 
Polttoaineiden valmisteverojen ”erittäin merkittävällä nostamisella”
olisi valtion ilmastositoumusten kannalta suotuinen vaikutus, toteaa
ympäristöministeriön taustaselvitys.

Käytännössä strategiassa muun muassa linjataan, että liikenteen päästöjä
vähennetään vuoteen 2030 mennessä jopa 50 prosenttia vuoden 2005
tilanteeseen verrattuna. (IS)
*****

Onkohan näille neropateille tullut lainkaan mieleen lähteä käsittelemään asiaa hieman toista kautta? Esimerkiksi vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä kannustamalla. Esimerkiksi sellaisten autojen autoverojen (kaasu, sähkö, hybridi,..) huomattavalla pienentämisellä?

Bernerillä on myös paljon käsiteltävää ajatuksissansa esim. ruuanhinnan kanssa, ja kuinka se liittyy tähän. En kerro, ottakoon itse selvää. Pikainen paluu maan pinnalle olisi suotavaa. Kokeilisi extremenä selvitä ilman autoa, vaikka ensin viikko, jossain pikkutaajamassa Kehä III:n ulkopuolella. Sitten vaikka Ilomantsissa, Sallassa, Kittilän Pokassa, Kilpisjärvellä, jne.
 

Onnea matkaan.

 
Ai niin, meinasi unohtua.
Laitan kaikki Vallila Interiorin tuotteet boikottiin. Niitä ei tarvitse tuoda meille, enkä myöskään itse AB:ä kannata heidän tuotteitaan ostamalla.

Vappukäynti mökillä


Aurinkoista, mutta kylmää
   
 Rannat hieman sulia
       
  Tukevasti vielä jäässä
      
Junttitikka, tai joku (häirikköorava?), jatkoivat vielä syöttöautomaatin tuhoamista. Varsinainen peruskorjauksen paikka on edessä järeämmillä korjauksilla. Korjausaikaa on onneksi koko kesä!