Tänään on julkaistu Suomen Euroviisukarsintoihin osallistujat. 

Lopullinen Suomen Euroviisuedustaja tiedetään vasta 12.02.2011.

 

Onpas minulla taasen hieman kriittinen ensitunnelma näistä ehdokkaista. Jokainen tekele kun tuntuu olevan jonkun jo aikaisemmin kuullun kappaleen kopio. Säälittäviä tuotoksia? Ei kerta kaikkiaan mitään tarpeeksi uppoavaa omaperäistä tekelettä. Miten tuokin Jonnan kappale kuulostaa 2010 voittajan Lenan isosiskon jatko-osalta? Kuinka kaikkitietävät valitsijat luulevat, että vielä mentäisiin hevillä ensimmäistä karsintaa pidemmälle!?

Yle Areenasta kappaleet kuunneltavissa, ja tietenkin myös arvioitavissa.

YLE Euroviisujen sivuilla tietoa muistakin maista

Pakkaset jatkuvat!
  

 

Tämän talven ensimmäinen ”pakkasputki” on tänään jo kahdentoista päivän pituinen. Jakson ensimmäinen kokonainen pakkaspäivä oli 17.11. 

Rikkoutuuko 2009-2010 talven ennätys?
   

  
Utsjoella palavat lamput yötä päivää.
  

Kaamosaika alkoi tänään, ja päättyy vasta tammikuun 16. päivä.

Tekisi mieli käydä tuokin ihme kokemassa. Päiväajan ”valot” hoituvat kuun ja revontulten ansiosta. Näin etelänmiehen ajatuksissa varsin kiehtova ajatus.

     

Viikolla 47 ovat pakkaset paukkuneet pohjoisessa ilman armoa. Siperiassa on jollakin jäänyt jääkaapinovi auki, ja siitä syystä Suomessa täristään samaan tahtiin etelästä pohjoiseen.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä rikkoutui -30,0*C:n raja Sodankylän Vuotsossa -31*C.

Torstain ja perjantain välinen yö Utsjoella oli -33,5*C:n ”lämpöinen”.

Ja viime yönä tehtiin taas ennätys samalla Utsjoen Kevojärven mittauspisteellä, -34*C!

Seuraavaa ennätystä pohjoisesta saadaan vielä odotella.

   

  

 

Kävimme päivällä mökillä tarkastelemassa metsän pikkulintujen siementilannetta. Oli oikein peruskaunis, kylmä -13*C:n aurinkoinen talvipäivä.

   

Tyhjähän se ”lintulauta-automaatti” siellä oli, siis melkein. Paikalla tiaislinnut pyrähtelivät meidän nenän edestä sieppaamaan nopeasti viimeisiä siemeniä, tietämättä tulevasta täydennyksestä. Linnuilla oli pelko tiessään, kun automaatti oli täytetty ja loppukouralliset heitetty puunjuurelle.
 
”Mulla on nälkä. Pois heti edestä!”
   
(sellaiseen pikkumyymäiseen tapaan) taisi olla tiaisten mielessä, kun ihan jalkojen juuresta piti syöksyä siemeniä sieppaamaan. Oli ne vaan veikeitä! Veimme paikalle myös kaksi isoa talitankoa nokittaviksi. Kyllä niillä pitäisi kovista pakkasista selvitä.

Sitten hiukan leikkimieltä laiturin vieressä.

Picasasta Picniciin. Siellä pääsee tehostamaan kuvia, mutta oikeanlaisia kuvia saa sieltäkin vain treenaamalla. Tai kauheasti treenaamalla. No, joskus sekään ei riitä…

 

Tuskin maltan odottaa!

Selvisi äsken sitten sekin, että meillä ei ole joulunviettoon työllisiä esteitä. Tämä harvinaisuus toistuu useamman vuoden tauon jälkeen.

Amerikoissa on kaikki paljon suurempaa!

Hieno kuvaus!

   

  

Olen (taas) naureskellut kyynelsilmässä näitä Iltapulun syksyn otsakkeita lumisateista, ja niiden otsikkojen sensaatiohakuisuutta oikeastaan ihan kaikessa, mitä ne kirjoittavat. Käsittämättömän huikeaa tuubaa ja kyllästyttävää turhamaista vouhkaamista. Mitä ihmettä noille bunkkereissa syntyneille salamareporttereille siellä koulunpenkillä oikein opetetaan? Mikä mahtaa olla juttujen sisällöllisenä vaatimuksena? Sensaatio, ja hyvät myyntiluvut?

Nyt lehti ennustaa (siis; mainostaa), olisikohan syksyn kolmatta, lumisadealuetta Etelä-Suomeen. Joka hemmetin kerta, kun etelään sataa lunta, se otsikoidaan vähintäänkin 3.-tason lumimyrskynä tms. Nyt lumivyöryjä uhkaa huikean legendaarisen kammottavat 10 senttiä lunta, eli 10mm:n vesisade! Alkaa reportterilta loppua jo viimeistä katastrofia ilmaisevat adjektiivit pahasti kesken, kun tämä myrskyrintama kuitataan vain ”lumipyryllä” ja ”jopa 10cm lunta” ja ”pahat ajokelit”. Lopputalven säätiloja odotellessa.

  

 

Jos kuitenkin luulette, että selviätte tulevasta koettelemuksesta, tai jo selvisitte, niin varmuuden vuoksi pari lisävinkkiä raa’an ja varmasti koettelevan talven kauhuihin. Olkaa tosissaan varovaisia, koska talvella on hyvin yleistä, että lunta satelee kerralla jopa 10cm! Niin, ja autoihin kannattaa vaihtaa talvirenkaat jo alle, sitten itselle voisi etsiä pipot ja rukkaset. Oikeastaan myös talvitakin ja pitkät alusvaatteet jne.
  

 

Ööö… lämpömittarin, tuo missä on noita numeroita päällekkäin, salakieli kannattaa myös opetella hyvin. Kiikarien, 0-0 kohdalla alkaa vesi jäätyä, myös pää. Kylmyys alkaa. -5*C ei ole ”huippukylmäpakkanen”, vaan pikkupakkanen ja siitä selviää helposti. -20*C alkaa vaatimaan jo hieman taitoa, että selviytyy ulkona yli puoli tuntia jne. ”Arktiset pakkaset” alkavat vasta, kun mittarin lukemat ovat yli -35*C. Noiden linkkien avulla selviää, näistä hyytävistä kylmyyksistä varmasti. Toivottavasti.

Intersport
Kerrospukeutuminen Eräreppu

Tsemppiä kaikkiin myrskyihin ja hyytäviin pakkasiin! Viiden kuukauden päästä helpottaa jo varmasti!

Lääkkeeksi, ainakin pipo ja lapaset.

Ja loppuviikko päivitettynä:

  

  
Näin ensimmäisten kunnollisten lumisateiden jälkeen, on hyvä palauttaa mieleen eräs eskimoiden ikivanha sanonta. Se menee hieman muotoiltuna, ja asian ytimeen keskittyen, ja hieman pakattuna jotenkin näin:

  Olkaa tarkkoina!

 
 

  
…myös tänään!

  

Lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin 20.11.1959. Julistus on hyvin yleisluontoinen, eikä sido valtioita oikeudellisesti. Vasta vuonna 1989 lapsen oikeudet kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi, jonka lähes kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet. Julistuksen kymmenen periaatetta on sisällytetty sopimukseen. Sen voi lukea videon alta avautuvasta linkistä.

  
Hipp Hurraaa?!  …ja kaasua!

Pikkujouluaika alkaa ”virallisesti” tästä viikonlopusta.
Jostain ihmeen syystä ihmiset ajelevat isommassa tai pienemmässä kännissä vuoden 2010 pikkujouluaikana, ihan niin kuin aina ennenkin, vaikka pikkujoulujen aikaan tiedotellaan medioissa tehoratsioista ja valvonnasta. Tiedotuksesta huolimatta tänäkin pikkujouluaikana kurvailee satoja kuljettajia viimeistä kertaa tämän vuoden aikana omalla autollaan. Ajolupa palautuu ehkä seuraaviin, vuoden 2011, pikkujouluihin.
 
Ottakaapa järki ja ajatusta pikkujouluihin mukaan, niin ei tarvitse kävellä leuka rinnassa seuraavaan vuoteen.

Kävelkää, tai menkää taksilla!

 
Pikkujoulun liikennettä valvotaan tehostetusti
 

Valvontojen teemana on ”raittiina pikkujoululiikenteessä”. Viikonloppujen aikana liikenteen valvonnan voimavarat suunnataan puhallusratsioihin ilta- ja yöaikaan sekä lauantaina myös aamupäivällä.
  

   ******************************************************************************
  
Poliisi 23.11.2010: 11 jäi kiinni! 

******************************************************************************
 

Liikennejuopumusvalvontajakso

23.11.2010

Valtakunnallinen liikennejuopumusvalvontajakso 19.–21.11. ja 26.–28.11.2010

 

Etelä-Savon poliisilaitos ja liikkuva poliisi on puhalluttanut ensimmäisen viikonlopun aikana Etelä-Savossa yhteensä noin 1400 autoilijaa. Rattijuoppoja tavattiin viikonlopun aikana yhteensä 11. Neljässä tapauksessa kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja kahdessa tapauksessa ajoon liittyy myös huumausaineen käyttörikos. Viidellä kuljettajalla ei ollut ajokorttia.

 

Tehostettu teemavalvonta jatkuu myös ensi viikonloppuna.

 
Juu-u, niin se vaan menee, eli..

”Hyvää päivää!” 

(Kuva lainattu luontokuvista Kiitos!)

Allakkaan on jokaisesta päivästä tehty, pieni tai suuri, juhlapäivä, kun sinne on laitettu jonkin nimi juhlittavaksi. Kahvia ja pullaa. Tänään juhlivat nimipäiviään mm. Einarit. Maistuiko kahvit?

Almanakan sivuilta paljon tietoa asiasta.

Päivyri toimii hyvänä nettikalenterina.

Koko vuosi kalenterissa.

Kansallisia teemapäiviä löytyy mm. Suomen YK-liiton sivuilta.

”Kauheasti” pohdintaa aiheesta ja muustakin mielenkiintoisesta.

Nimipäiväkalenteri vuodelle 2011

  Uusia nimppareita 2010

  

 

  …ja pakkasta…

Hyvä, Hyvä!
 

Osa 2 oli lähes samanmoinen, mutta jännemmällä tavalla! 

Pääasia kuitenkin oli, että lopputulos on sama, eli Ruotsi sai kyytiä!
  

  

1. erä: 
maaliton.

2. erä: 
31.43 Robert Nilsson (Björn Melin-Niklas Persson) 0-1.

3. erä: 
50.00 Pasi Puistola (Jori Lehterä-Janne Niskala) 1-1 yv, 
52.04 Petri Kontiola (Janne Lahti-Jyrki Välivaara) 2-1 tv, 
56.48 Jarkko Immonen (Lahti-Antti Pihlström) 3-1, 
59.26 Ville Peltonen 4-1 tm.

Maalivahtien torjunnat:
Petri Vehanen S 10+5+11=26,
Daniel Larsson R (pois 57.36-57.50 ja 58.13-59.26) 5+16+4+=25.

Erotuomarit: Jan Hribik ja Antonin Jerabek Tshekki.

Yleisöä: 13006.

 

Vai mitä mieltä ollaan Ferrarilla, käsittämättömän aivottomasta rengastaktiikasta viimeisessä Abu Dhabin osakilpailussa. Oviedon härän, Fernando ”herrasmies” Alonson, korvien välissä tappion, NYYH!, tuottama tuska hitsaa ajatusta. Se tuska, NYYH!, suoristaa yleisenä halpamaisena tervehdyksenä tunnetun keskisormen pystyyn hyvin ajaneelle Vitali Petroville, kun nari-nari-ääliö NYYH! Alonso ei pystynytkään ohittamaan Petrovia. NYYH!

    

Tai ehkä kun Petrov ei PÄÄSTÄNYT häntä ohitseen!? NYYH! Mitali myös Petroville! No, oikeasti olen ihan yhtä pahoillani Alonson, jo varman mestarin, kohtalosta kuin Ferrari ja heidän tallin mekaanikkonsa oli, kun Vettelin moottori räjähti pari osakilpailua sitten johtopaikalta!

Eli:

 

Oikea kuski voitti loistavan ajosuorituksen jälkeen! 

Niin, Alonson olisi pitänyt olla kisassa neljäs, NYYH!, mutta niitä keskareita olisi pitänyt heilutella vielä ainakin Kubicalle ja Rosbergillekin. Kauhean epäoikeudenmukaista! NYYH! Voi, Fernando-parkaa! NYYH! Voi, Ferraria! NYYH!
  

Vettelin Fanisivut
Wiki Sebastian Vettel

Red Bull Racing
 
Fernando ja Ferrari, jos joku protesti vielä auttaisi? NYYH!

  

 
Isien, lasten ja perheiden juhlapäivä!

Alun perin isänpäivä on tullut Yhdysvalloista. Vuonna 1949 ruotsalaiset kauppiaat ehdottivat päivää juhlittavaksi kaikissa Pohjoismaissa. Isänpäivänä käydään usein muistamassa suvun vanhimpia isiä kyläilemällä.

Suomalaisiin almanakkoihin isänpäivä merkittiin ilman Helsingin yliopiston päätöstä jo vuosina 1970–1972. Vasta vuonna 1987 yliopisto katsoi päivän niin vakiintuneeksi, että se hyväksyttiin pysyvästi kalenteriin ja merkittiin myös liputuspäiväksi

 

  
Fudista Canal+:lta koko päivän; neljä LIVE-peliä Englannista ja Italiasta.
Formulat ja alppihiihtoa MAX:ilta
  
EHT Icehockey, MTV MAX
Klo 17:15 Suomi – Ruotsi

 

Tack så mycket!

 

 

  
Uusi perheenjäsen MCY saatettiin talliin ihan hetki sitten. Siis to klo 16:20. Sopeutuminen uuteen ympäristöön aloitettiin välittömästi, ja näytti heti siltä, että minkäänlaisia vieroitusoireita ei olisi, eikä tulisi.

Tulkaahan kaverit moikkaamaan!

  

Tänään saatiin taas annokset sakeasta lumisateesta, auringosta ja pakkasesta.

Jokohan tulevista määristä maahan valoisuutta pidemmäksi aikaa?

  
Sateisen harmaa pyhäpäivä. 

Kaikki paikat kiinni ja ”tekeminen” vähissä, eli nyt oli erinomainen tilaisuus lähteä seuraamaan jääkiekon Mestiksen kärkikamppailua D Team – Jukurit Jyväskylään. Kauden ensimmäinen paikanpäällä seuraamamme peli…

 Iltapäivän menomatka oli poikkeuksellisesti varsin talvinen, mutta vain Kangasniemelle asti.
 

Peli oli hyvävauhtinen, mutta huonotehoinen.
Lopputulos jäi kotijoukkuetta mairittelevasti 1-0 lukemiin.
 

Milloinkohan viimeeksi kannattamani joukkue on voittanut ottelun, jota minä (tai me) olemme olleet katsomassa!? Siitä on muuten aikaa jo yli vuosi! Olisikohan parempi pysyä poissa? Jatketaanpa kyselylinjalla. Uskallanko enää mennä katsomaan pelejä ollenkaan, jos ”fanittamani joukkue” on pelaamassa? Talviklassikkoon on jo liput, mutta…

**********************************

  

Paluumatkan jälkeen kävimme laittamassa Ertun haudalle muistokynttilän. Hautausmaalla oli taas kaunista ja hieno tunnelma.

  

Heissan!
 

Tänään on Ruotsalaisuuden päivä (102.)
 

ja Kustaa Aadolfin päivä (378.)!

Mennäänpä vähän takaisin 7.lk:n historiaan:
 

Suomen vuosisatainen yhteys Ruotsiin katkesi Suomen sodan päättäneessä Haminan rauhassa vuonna 1809. Tuolloin Suomi liitettiin Venäjään ja siitä tehtiin Venäjän keisarin alainen suuriruhtinaskunta. 1800-luvulla Suomen virkakieli ja sivistyneistön kieli oli ruotsi. Suomen kielen asema vahvistui kuitenkin 1800-luvun lopulla. Tämän kehityksen vastapainoksi syntyi ns. ruotsalaisuusliike, joka halusi korostaa ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kansanosan merkitystä Suomessa.

Vuonna 1906 perustettiin ruotsalainen kansanpuolue ajamaan ruotsinkielisten asiaa. Jo seuraavana vuonna puolue teki päätöksen ryhtyä viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Juhlapäiväksi valittiin marraskuun kuudes, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Tuona päivänä vuonna 1632 Kustaa II Aadolf kaatui Lützenin taistelukentällä kolmikymmenvuotisessa sodassa, jossa hän loi pohjan Ruotsin tulevalle suurvalta-asemalle. Ensimmäisinä vuosina ruotsalaisuuden päivän juhlinta kietoutuikin vahvasti Kustaa II Aadolfin persoonan ympärille. Ensimmäistä ruotsalaisuuden päivää vietettiin 6.11.1908 suurin juhlallisuuksin mm. eri juhlapaikoissa Helsingissä. Juhlapäivä päättyi tuhatpäiseen soihtukulkueeseen, joka kävi Runebergin patsaalla ja päätyi Senaatintorille laulamaan ruotsiksi virttä Jumala ompi linnamme.

  

Vuonna 1932 ruotsalaisuuden päivää juhlittiin tavallista mahtipontisemmin, sillä sankarikuninkaan kuolemasta tuli kuluneeksi 300 vuotta ja itse päivä, svenska dagen, täytti 25 vuotta. Juhlan yhteydessä käytiin kiistaa siitä, millaisin tunnuksin merkkipäivää vietettäisiin. Vastakkain asetettiin kaksi historiakäsitystä: ruotsinmieliset ylistivät kuningasta, mutta suomenmieliset vaativat kunniaa kolmikymmenvuotisen sodan suomalaisille sankareille, hakkapeliitoille. Juhlaa vietettiin kielirajoista piittaamatta mm. sotilasparaatein. Kansalliskiihkon sävyttämällä 1930-luvulla svenska dagen kuohutti mieliä kaikkialla, missä suomen- ja ruotsinkielisten intressit kohtasivat. Tämä johti jopa katutappeluihin suomenkielisten ja ruotsinkielisten kesken. Kielitaistelu antoi toisaalta uutta pontta ruotsinkielisten juhlinnalle. Yleisömäärät kasvoivat ja vuonna 1935 pääjuhla pidettiin ensimmäistä kertaa täpötäydessä Messuhallissa.

  

Maailmanpolitiikan käänteet heijastuivat kuitenkin taas ruotsalaisuuden päivän juhlintaan. Sota-aikana kansakunnan voimat oli koottava yhteistä vihollista vastaan ja ruotsalaisuuden sijasta korostettiin eri kieliryhmiin kuuluvien yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Juhlan vietto sai entistä vakavampia sävyjä. Myös juhlien järjestäjä vaihtui. Ruotsalaisen kansapuolueen tilalle tuli vapaa kansalaisjärjestö Suomenruotsalaiset kansankäräjät, Finlands Svenska Folting. Pääjuhlaa ruvettiin pitämään vuorotellen eri kaupungeissa. 1960-luvulla alkoi ruotsalaisuuden päivän merkitys selvästi vähetä. Juhlaa yritettiin uudistaa ja vedota erityisesti nuorisoon karsimalla siitä liiallista arvokkuutta ja juhlallisuutta.1970-luvulla kiinnostus vähemmistökulttuureja kohtaan virisi jälleen ja virkisti myös ruotsalaisuuden päivän viettoa. Miltei alusta asti ruotsalaisuuden päivänä on myyty paperista rintamerkkiä, jossa on suomenruotsalaisten värit, punainen ja keltainen. Vuonna 1925 ruvettiin myymään Kustaa Aadolfin suklaaleivoksia, joita koristi kuninkaan monogrammi tai marsipaanikuva.
 

 
Ruotsinkieliselle vähemmistöryhmälle tällä seikalla on suuri merkitys. Suomenruotsalaisilla on svenska dagenin vieton ohella muitakin omia perinteitä. Näkyvimpiä ovat Lucia-juhla ja juhannussalon pystyttäminen. (Lainattu ylen opettajatv:ltä)

Bärä sig bra!
  

 

Torstaina ja perjantaina tutustuin Avekkiin. 

Mm. työelämässä ja ihan ”normaalissa” elämässä saatetaan tarvita joskus rauhoittamista tai tilanteiden haltuunottoa, niin tämä koulutus jakoi vinkkejä siihen, jos rauhoittelu ei olekaan ihan tarpeeksi onnistunut tai riittänyt, vaan mennyt jostain syystä pieleen ja tilanne uhkaa siksi riistäytyä käsistä. 

Kyseessä ei siis ollut mikään taistelulaji, vaan yksinkertaisesti Avekki antaa lisätietoa väkivaltatilanteiden ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn, sekä myös lisäkeinoja selvitä ”hengissä” uhkaavasta tilanteesta. Kouluttajana meillä oli paljon maailmaa nähnyt, ja asiaan tosissaan syventynyt Pasi Korhonen Kuopiosta. 

Avekki -toimintatapamalli (pdf)

Jos teillä on mahdollisuuksia, niin tutustukaa ihmeessä aiheeseen ja kuntanne koulutusmahdollisuuksiin. Kurssin jälkeen voi tietysti toivoa, ettei taitoa kuitenkaan tarvitsisi ikinä käyttää. Hölmöä, tai jos sitten kuitenkaan ei?

 

 

Säätilasta näyttää muodostuvan varsin normaali perussyksyn viikko!

 

 

  …ja loppuviikkona raikastuu!

  
Jokohan tästä alkaisi pitempikestoinen pakkasjakso?