Kuukausi: heinäkuu 2019
Viikon 31/2019 sää
Aika viileää
Fun run (FMOC) Mikkelin satamassa
Ford Mustang Owners’ Club of Finland – koontumisajo Mikkelissä
-65
Kuvat puhuvat puolestaan.
Näiden lisäksi paikalla oli ainakin 150 muuta yhtä upeaa autoa.
Näiden lisäksi paikalla oli ainakin 150 muuta yhtä upeaa autoa.
Kalalle
Parhaat uistelukelit alkavat
Hellepäivä!
Meidän KMarketista saa jäitä kyytiin ja vedet jäihin.
Suomi-filmi
Alkuillasta ahventa jigillä, ja iltaa eteenpäin uistelle kuhaa.
Kuha napsi hienosti kiinni, mutta vain 35-40cm
Kuha napsi hienosti kiinni, mutta vain 35-40cm
Raja on Kyyvedellä nykyään 45cm
Öitä
****************
Aamulla kävimme vielä pikaiset ympyrät sillä lopputuloksella, että jigivapa meni poikki kärjestä ITSEKSEEN, ja yksi tärppi sattui juuri sopivasti ”tiukemman käännöksen aikaan”.
Selvittämiseen tarvitsimme hermoja ja puukkoa.
Yyterin näkötorni
Kaanaan vesitorni
56,7m arjen yläpuolelle.
Hissi on jo sellainen kokemus, joka saa mielikuvituksen laukkaamaan.
Nitinä, natina, huojuminen…
Sitten sen viimeinen huolto!
Käykääpä huviksenne lukemassa päivämäärä.
Näköalat ovat huippuluokkaa
Kahviossa on tilaa ja maistuvat pullat.
Rauman vesitorni
Lounaalle
Lähdimme aamupäivällä Nauvosta valloittamaan meidän vielä käymättömiä kuuluisia näkötorneja.
Sky Lounge Torni oli sopivasti lounasaikaan auki, joten kävimme syömässä siellä lehtipihvilounaan. Oikein ystävällinen palvelua ja maistuva alkusalaatti tuotiin hei pöytään.
Näköalat varsin mukavat!
Sandööhön
Saaristoon illanviettoon
Kävimme päivällä tervehtimässä Isä-pappaa. Hän oli kovin uupunut helteestä. Ruoka ei maistunut, mutta uni kyllä. Ehkä sekunnin tai kaksi hän saattoi olla sellaisessa tilassa, että ymmärsi huoneessa olevan muita. Hellekelit eivät ole vuodepotilaille herkkua.
Illalla teimme Kotilieden ohjeiden mukaan maljat mustikalle.
Ville aloitti bravuuriaan
Hän loihti meille herkulliset ainekset hampurilaisia varten.
Mukava ilta saariston hiljaisuudessa.
Turun Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
Upeita kasveja!
Jättilumme
Meillä kävi oikein hyvä onni, kun saimme keskustella erään (en valitettavasti tiedä hänen nimeään) puutarhurin kanssa…
”Biodiversiteettikriisin näkökulmasta tutustutaan Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kevään erikoisnäyttelyihin, joiden teemoina
ovat sammakot ja sumumetsien orkideat. Sammakkoeläimet ovat eliöryhmä,
jonka lajeista suuri osa on vaarassa kuolla sukupuuttoon seuraavien
vuosien aikana.
Orkideanäyttely puolestaan johdattaa vierailijan Andien
uhanalaisiin sumumetsiin, joita uhkaavat puunhakkuut ja laittomat
huumeviljelmät.”
…varsinkin Orkideoista.
Kiitokset hänelle!
Kuivan etupihan toimivan kukkapenkin esimerkki
Hämeen Härkätie
KT 54:ltä etelään
Ajoimme maanantaina hiukan erillaista reittiä kohti Turkua.
Hienoja maisemia ja mukavaa tietä. Maisemat olivat välillä, kuin kopioita saksalaisesta maaseututiestä.
Hienoja maisemia ja mukavaa tietä. Maisemat olivat välillä, kuin kopioita saksalaisesta maaseututiestä.
Hämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan
tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie
kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan
saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte
alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon
ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä
onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena
Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa
tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle.
Turun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja
Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on pääosin jäänyt valtatie 10
alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa
edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten
kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie
seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin
Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen
pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti.
Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen
seuraamaan Pajulanjoen vartta.
Tarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen
kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta
1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu
seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti
rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko
vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella
Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla
on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.
Tammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisevat
vain Letkun ja Portaan kylät. Härkätien perinteinen linjaus onkin
säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä
tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on
säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo
varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin
paikoin. (RKY Museovirasto)
tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie
kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan
saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte
alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon
ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä
onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena
Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa
tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle.
Turun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja
Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on pääosin jäänyt valtatie 10
alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa
edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten
kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie
seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin
Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen
pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti.
Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen
seuraamaan Pajulanjoen vartta.
Tarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen
kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta
1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu
seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti
rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko
vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella
Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla
on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.
Tammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisevat
vain Letkun ja Portaan kylät. Härkätien perinteinen linjaus onkin
säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä
tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on
säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo
varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin
paikoin. (RKY Museovirasto)
Viikon 30/2019 sää
Tarkenee!
Talven mansikat
Pieniä, mutta makeita!
En kyllä muista, että milloin oltaisiin pakastemarjat ostettu vasta heinäkuun puolivälissä.
Ässä toi kauppareissulta kaksi 5kg:n laatikkoa mansikoita (a´29€).
Kylmän jakson jälkeen mansikat olivat melko pieniä, mutta hirmuisen hyviä!
Viikon 29/2019 sää
Tekeekö kesä paluuta?
Kyyvesi vain 16*C!
Kerimäen puukirkko
Klo 17:57 – ehdimme!
Enonkoskelta ”talla tiskissä” Kerimäelle.
Kerimäen kirkko on maailman suurin puukirkko. Kirkossa on yli
puolitoista kilometriä penkkejä, joilta löytyy istumapaikkoja yli 3 000.
Seisomapaikkoineen kirkkoon mahtuu noin 5 000 ihmistä. Vuonna 1844
kirkon piirustukset laatineen arkkitehti Anders Granstedtin tavoitteena
oli, että puolet pitäjän asukkaista mahtuisi kerralla kirkkoon.
puolitoista kilometriä penkkejä, joilta löytyy istumapaikkoja yli 3 000.
Seisomapaikkoineen kirkkoon mahtuu noin 5 000 ihmistä. Vuonna 1844
kirkon piirustukset laatineen arkkitehti Anders Granstedtin tavoitteena
oli, että puolet pitäjän asukkaista mahtuisi kerralla kirkkoon.
Paras paikka talvipakkasilla
445km:n retkipäivä päättyi n. klo 20:00 kotipihaan.
SAVille kiitokset matkaseurasta!
Enonkosken kivisilta
Vanha jaksaa vielä
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:”Calibri”,sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:”Times New Roman”;
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}
Enonkosken silta on liuskeisesta kivestä rakennettu
yksiaukkoinen kiviholvisilta Enonkosken kirkonkylässä. Se on rakennettu
korvaamaan puusiltaa joko vuonna 1903 tai 1904. Silta on rakennettu
kylmämuurina eli ilman saumalaastia, joten se muistuttaa 1700-luvun lopun
kivisiltoja. Sen vapaa aukko on 3,2 m ja hyödyllinen leveys (kaiteiden
sisäpintojen välinen etäisyys) 5,4 m. Sillan rakentaminen annettiin
hanhijärveläisen talollisen Antti Makkosen tehtäväksi, mutta sen rakensikin
kyläläinen Sylvester Redsven. Sillan opastaulussa kerrotaan urakkasumman olleen
300 silloista markkaa, kun miehen päiväpalkka oli tuolloin 1 markka. Vuonna
1979 kunta korjautti sillan, ja sen jälkeen se on ollut kevyen liikenteen
käytössä. Se hyväksyttiin museosillaksi vuonna 1982. Silta kuuluu Museoviraston
inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihinkulttuuriympäristöihin. (wiki)
yksiaukkoinen kiviholvisilta Enonkosken kirkonkylässä. Se on rakennettu
korvaamaan puusiltaa joko vuonna 1903 tai 1904. Silta on rakennettu
kylmämuurina eli ilman saumalaastia, joten se muistuttaa 1700-luvun lopun
kivisiltoja. Sen vapaa aukko on 3,2 m ja hyödyllinen leveys (kaiteiden
sisäpintojen välinen etäisyys) 5,4 m. Sillan rakentaminen annettiin
hanhijärveläisen talollisen Antti Makkosen tehtäväksi, mutta sen rakensikin
kyläläinen Sylvester Redsven. Sillan opastaulussa kerrotaan urakkasumman olleen
300 silloista markkaa, kun miehen päiväpalkka oli tuolloin 1 markka. Vuonna
1979 kunta korjautti sillan, ja sen jälkeen se on ollut kevyen liikenteen
käytössä. Se hyväksyttiin museosillaksi vuonna 1982. Silta kuuluu Museoviraston
inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihinkulttuuriympäristöihin. (wiki)
Uuden sillan alapuolella oli kalastaja
Sade alkoi n. 50m ennen kuin ehdimme autoon.
Enonkosken hiekkaveistokset
Käsityön mestareiden taidonnäytteitä
13 hiekkataiteilijaa saapui hiekkakunnan keskustaan ja työsti noin 5 m3
hiekkakasasta taideteoksen, jonka aiheena on ”Kesätanssi Enonkoskella”.
Siten kunnan tori saa jälleen uudet taideteokset, joita voi ihailla
koko kesän ja aina jouluun saakka.
Upeita teoksia!
Hanhivirran lossi
Ruoka-aikaan.
Sattuipa sopivasti.
Olimme rannassa tasan 16:45
Olimme rannassa tasan 16:45
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:”Calibri”,sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:”Times New Roman”;
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}
Hanhivirran lossi on Enonkoskella tiellä 471 Hanhivirran yli
liikennöivä lossi.
liikennöivä lossi.
Lossi liikennöi tarvittaessa
Nykyisin käytössä olevan lossin on rakentanut
Laivateollisuus Oy, ja se on otettu käyttöön vuonna 1969. Lossin autokannella
on tilaa noin 21 autolle ja hyötykuorma on 60 tonnia. Kannen ajoradan
hyödyllinen pituus on 35 metriä ja leveys 6,3 metriä. Aluksen syväys on 2,2
metriä ja kuivapaino 120 tonnia.
Laivateollisuus Oy, ja se on otettu käyttöön vuonna 1969. Lossin autokannella
on tilaa noin 21 autolle ja hyötykuorma on 60 tonnia. Kannen ajoradan
hyödyllinen pituus on 35 metriä ja leveys 6,3 metriä. Aluksen syväys on 2,2
metriä ja kuivapaino 120 tonnia.
Tämä olikin sitten meidän viimeinen käymätön lossi Itä-Suomessa.
Heinäveden näkötorni, Pääskyvuori
Löytyy Pääskyvuorelta!
Komea, joskin jo hieman huojuva ja notkuva, Pääskyvuoren näkötorni!
Näköalat eivät ole vuosien varrella huonontuneet.
Vihreää kultaa silmän kantamattomiin.
Vihreää kultaa silmän kantamattomiin.
Vieläköhän tänne vielä joskus tulisi kurvailemaan talviaikaan?
Kermankeidas pelasti meidät nälkäkuolemalta.
Pöytään kannettiin Muikkuja, lohta ja lihapullia.
Kaikki maistuivat!
Valamon luostari
Homma isollaan!
Valamon uusi portti
Ortodoksinen kirkkorakennus rakennetaan aina itä-länsisuuntaan siten,
että alttarihuone on kirkon itäpäässä. Kirkon eteinen kuvaa katuvaa
maailmaa, kirkkosali maanpäällistä taistelevaa seurakuntaa ja
alttarihuone riemuitsevaa seurakuntaa ja tulevaa maailmaa eli Jumalan
valtakuntaa, jonne taistelevan seurakunnan jäsenet ovat matkalla.
Alttarihuoneen yhdistää kirkkosaliin ikonostaasiksi kutsuttu
kuvaseinä. Kaikki ortodoksiset kirkot pyritään rakentamaan, sisustamaan
ja koristamaan mahdollisimman kauniiksi, koska kirkko on ikään kuin
maanpäällinen taivas. Valamon luostarissa tämä näkyy erityisen selvästi
kirkollisten juhlien aikaan, jolloin kirkkosalia koristavat esimerkiksi
runsaat kukka-asetelmat. (sivut)
kuvaseinä. Kaikki ortodoksiset kirkot pyritään rakentamaan, sisustamaan
ja koristamaan mahdollisimman kauniiksi, koska kirkko on ikään kuin
maanpäällinen taivas. Valamon luostarissa tämä näkyy erityisen selvästi
kirkollisten juhlien aikaan, jolloin kirkkosalia koristavat esimerkiksi
runsaat kukka-asetelmat. (sivut)
***
Kirkkokäynnin jälkeen vuorossa oli myymälä. Sieltä ostimme jälkiruokaviiniä ja myös Valamon Vaeltajaa. Samalla päättyi minun uskomukseni munkkien vaatimattomuuteen…
Kovin on kaupallista ja esim. Lintulan ilmapiiristä ei tällä mäellä ole yhtään mitään jäljellä.
Aika hyvin mureni omat mielikuvani paikasta heti ensimmäisellä kerralla.
Lintulan luostari
Pieni on kaunista
Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari on ortodoksinen nunnaluostari,
joka toimii Heinävedellä Palokin kylässä. Luostarin kirkossa
toimitetaan jumalanpalvelukset aamuin illoin. Toimeentulonsa sisaristo
saa kirkkokynttilöiden eli tuohusten valmistamisesta ja kesäkaudella
matkailusta. Lisäksi luostarissa käännetään ja kirjoitetaan hengellistä
kirjallisuutta ja maalataan ikoneita.
joka toimii Heinävedellä Palokin kylässä. Luostarin kirkossa
toimitetaan jumalanpalvelukset aamuin illoin. Toimeentulonsa sisaristo
saa kirkkokynttilöiden eli tuohusten valmistamisesta ja kesäkaudella
matkailusta. Lisäksi luostarissa käännetään ja kirjoitetaan hengellistä
kirjallisuutta ja maalataan ikoneita.
Luostarin johtaja on igumenia Mikaela.
Luostarin kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille.
Hiljaista ja rauhallista.
Kukkapenkistä, kukkien keskeltä, löytyi oletettavasti työttömäksi jäänyt aurinkokello.
Varistaipaleen kanava
Jätskille
Varkaudesta köröttelimme läpi megaluokan tietöiden Heinäveden Varistaipaleen kanavalle.
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:”Calibri”,sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:”Times New Roman”;
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;
mso-fareast-language:EN-US;}
Varistaipaleen kanava sijaitsee Heinäveden kunnan
Varistaipaleen kylässä. Se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden
kanavan kanssa. Kanava kuuluu Kallaveden reitin itäiseen haaraan Juojärven
reittiin, joka yhdistyy Varisvedellä maailman kauneimmaksikin vesireitiksi
kutsuttuun Heinäveden reittiin.
Kanava on
pudotuskorkeudeltaan Suomen suurin ja maan ainoa nelisulkuinen kanava. Kanavan
neljän sulun putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä. Vuosina 1911-1913
rakennettu kanava on pituudeltaan 1 100 metriä ja kanavan läpi voivat kulkea
alukset joiden suurin pituus on 31,2 metriä, leveys 7,1 metriä, syväys 1,8
metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä. Kanavan ylittää kääntösilta jonka
alikulkukorkeus on suljettuna 1,7 metriä. Silta on tekniikaltaan
sähkömekaaninen.
Varistaipaleen kylässä. Se yhdistää Juojärven Varisveteen yhdessä Taivallahden
kanavan kanssa. Kanava kuuluu Kallaveden reitin itäiseen haaraan Juojärven
reittiin, joka yhdistyy Varisvedellä maailman kauneimmaksikin vesireitiksi
kutsuttuun Heinäveden reittiin.
Kanava on
pudotuskorkeudeltaan Suomen suurin ja maan ainoa nelisulkuinen kanava. Kanavan
neljän sulun putouskorkeus on yhteensä 14,5 metriä. Vuosina 1911-1913
rakennettu kanava on pituudeltaan 1 100 metriä ja kanavan läpi voivat kulkea
alukset joiden suurin pituus on 31,2 metriä, leveys 7,1 metriä, syväys 1,8
metriä ja mastonkorkeus 12,5 metriä. Kanavan ylittää kääntösilta jonka
alikulkukorkeus on suljettuna 1,7 metriä. Silta on tekniikaltaan
sähkömekaaninen.
Kanavan vieressä on kanavamuseo, jossa museorakennuksena
toimii 1910-luvun rakentamistyyliä edustava entinen renkitupa. Museossa
vierailee 5 000 kävijää vuodessa. Kanavapuistossa on viime vuosina järjestetty
taidetapahtumia ja ulkoilmakonsertteja. Kesällä 2004 pidettiin perinneuittotapahtuma
”Naiset nipunlaskussa”. Vuosina 2007, 2014 ja 2017 järjestettiin
uudet uittonäytökset.
toimii 1910-luvun rakentamistyyliä edustava entinen renkitupa. Museossa
vierailee 5 000 kävijää vuodessa. Kanavapuistossa on viime vuosina järjestetty
taidetapahtumia ja ulkoilmakonsertteja. Kesällä 2004 pidettiin perinneuittotapahtuma
”Naiset nipunlaskussa”. Vuosina 2007, 2014 ja 2017 järjestettiin
uudet uittonäytökset.
Sulutus kanavassa kestää yhteensä yli puoli tuntia.
Varistaipale on Heinäveden kanavista ainoa, jossa on yhä miehitys. Kanavalta on
kaukokäyttöyhteys Taivallahden kanavalle. (wiki)
Satuimme onnekkaasti juuri, kun yhtä alusta sulutettiin alaspäin.
Varkauden näkötorni
Maisemia
Hissillä ylös
Hieman tuulinen ja epävakainen keli, mutta sisukkaasti nautimme aamupäivän kahvihetken ulkona viimeiseen pullan muruun.
Hyvältä maistui, ja sitten alas.
Portaita pitkin.
Portaita pitkin.
Poikaskesä 2019
Uusi laji meidän pihalla!
Leppälintu villiviinin seassa
Muita pesijöitä:
Talitiainen kahdesti, mutta eri pöntöissä.
Toinen poikue vielä pöntössä.
Kirjosieppo
Pikkuvarpunen kahdesti samassa pöntössä.
Toinen poikue vielä pöntössä.
Sinitiainen
25 vuotta sitten
Pojan ensimmäinen autoretki mummolaan
Viikon 28/2019 sää
Hyvät rantakelit!
Rantakelit kohdillaan. Saisi nauttia ihan omassa rauhassaan.
Tour de France 2019
Le Tour
Hep! Se alkoi taas!
Vuoristoetapit;
Ja viimeistään tähän nousuun ratkeaa Tourin voitto.
13km, ja nousua hurjat 1100m!!!
20. etappi – lauantai 27.07.
Jos ei perjantai vielä vienyt mehuja, niin kai ne sitten häviävät tähän 33,4km pitkään 1843m:n nousuun.
Eurosport kanavat ja/tai Eurosport player auki!
Viikon 27/2019 sää
Sateet tulevat!
Siellä täällä 