30. kattaus Visulahdessa

Kokoeroa.
Olisipa tässä vieressä ollut vielä leveä dollarihymy!
 

 Aamupäivän jonottelua!

   

  

 Paistoi

 

  

Ei paistanut

 

-77

   

 Legendat

  

 NAM!!

  

 No nyt!
 

  

  

  

  

  

Bling, bling

Start

Ympäriajon lähtöpaikka oli Auto Killan piha-alue.

Liikkeelle lähti noin 300 autoa

    

  

  

 

  

  

  

  

  

 

Elämä janottaa!

Naisvuoren kesäteatteri ylpeänä esittää: kesällä 2019 Tapio Liinojan ja Mikko Kivisen käsikirjoittama Elämä janottaa
-musiikkikomedia. Asetelma on klassinen; Nuori kaupunkilaispoika Morgan
lähetetään maalle kesätöihin. Pitäjässä on kylän isoin pohatta
Johansson, tämän kaunis tytär Aino, kylän moporyhmä, ja kylän vuoden
päätapahtuma eli kyläjuhlat tulossa. Suistuuko kaupunkilaisen elämä
raiteiltaan maaseudulla? Kuka löytää tosirakkauden? Kaikilla tuntuu
olevan jotain salattavaa, mutta kenellä kyläläisistä on suurin
salaisuus?

Kesän hauskimmassa maalaiskomediassa nauretaan Lapinlahden Lintujen hittien tahdissa Naisvuoren kesäteatterissa Mikkelissä!

Ennakkonäytös

”Eihän se ole kunnon mikkeliläinen, jos ei mistään valita.”
 

No, Odotin aika paljon tätä näytelmältä, mutta tämä olikin tehty Lappareiden melkoisen tuntemattomien laulujen sanoille, eikä näytelmä saanut minkäänlaisia naurupurskahduksia aikaan. Ehkä parissa kohtaa. Näytelmän loppussa tuli sitten rypäs suosituimpia ja tutuimpia lauluja pelastamaan tunnelmaa. Yleisö oli pääasiassa ”6-kympin ja kuoleman väliltä” ja näytti, ettei osalla ollut harmainta aavistustakaan mistä laulettiin. Jäyhää porukkaa, eikä sellaista yhteyttä esiintyjien ja katsojien välille syntynyt. Kunhan katseltiin. Hiukan jopa vaivaannutti. Hitsi.

 

Taisipa olla viimeinen ennakkonäytöksemme.

Loppuviikosta viilenee

Liikuntasali syttyi tulileikeistä

 

    

        

        

 Kaikki kuvat lainattu netistä.

  

  

Niinhän siinä oli käynyt, että liikuntasalin katto oli syttynyt alaikäisten tulitikkuleikeistä.
Länsi-Savo

 

Tämäkin tapahtuma jää historiaan varoittavana esimerkkinä, mutta näistäkään korvausvaatimuksista ei valitettavasti kaikki vieläkään opi.

Edelleen lämmintä

 

Reippahasti heti aamusta liikenteeseen

 Tänään se tapahtui!

Olin elämäni ensimmäistä kertaa Förin kyydissä!!

Föri on lautan virallinen nimi. Nimi tulee joko ruotsin sanoista
”färja” tai englannin ”ferry” eli lautta. Sitä ennen siitä on käytetty
virallisissa papereissa nimiä ”Wächtergrändens färja”, ”Aurajoen lautta”
tai ”Jokilautta”. Mitään näistä nimistä ei ole koskaan maalattu aluksen
kylkeen, mutta nykyään ohjaamon katolla lukee Föri.

Föri on
valmistunut vuonna 1903 ja se otettiin käyttöön vuonna 1904. Se onkin
Suomen vanhin jokapäiväisessä ammattiliikenteessä oleva kulkuneuvo.
Föriin mahtuu kerrallaan maksimissaan 75 matkustajaa.

Kettinkivetoinen
Föri toimii sähkömoottoreilla. Virta sähkömoottoreihin tulee akuista,
jotka ladataan yöaikaan rantalatausasemassa Förin ollessa laiturissa.
Alun perin Förissä oli höyrykone, joka dieselöitiin vuonna 1953.
Dieselmoottorit vaihdettiin sähkömoottoreihin vuonna 2017. Föri on
rakennettu Turussa Ab Vulcanin telakalla. Modernisoinnin on tehnyt
turkulainen Mobimar Oy.

 

 

 Toinen ”ekakerta” ei sitten onnistunutkaan.
   

 Samoin, kuin viikkoa aiemmin,

mutta tuo vuosiluku!!!

”Hissiä korjataan”
   

 Eipä näkynyt niitä korjaajia missään!

  

 

 Singleboat, ja kaamea moottori
  

Sisarukset

 

 Tavallaan kaunista

Ihmettelijöitä Aurajoen rannalla riitti

  

Cover Girl ja Lonia

 

Seitsemän kilometriä meni ihan hujauksessa. Ainoastaan sandaalieni hiertämät päkiät muistuttivat reissusta mojovin rakoin.

Kävimme vielä tervehtimässä Isä-pappaa ja tätiä ennenkuin suuntasimme kohti Tammelaa, ja iltasaunaa.

Kun pääsimme sunnuntaina kotipihaan huomasimme, että reissussa oli edetty kokonaiset 2168,9km.
Hyvä reissu!

Kotimatka voi alkaa
  

 Pitkästymiseen ei ole enää pitkä matka.
   

Vähän suuremmat pariovet.

Turussa meillä oli melkoinen tuuri, kun pääsimme jo kolmantena autona laivasta ja tullin läpi.

Kaksi museota

Museo kuuluu selkeästi Suomen museoista A-ryhmään!

  

Taidemuseo
  

 Tyttöset toivottivat tervetulleeksi

 Rautainen susi

Ja lopuksi saaren ylpeyden MIFKn sporttia

Alla ombord!

 

Merenkulkumuseo

  

Pommern, teräsrunkoinen 

nelimastoinen parkki

Jaahas! Mitä kaunein aamu avautuu Hotelli Adlonin ikkunoista, siispä Pommernille!

    

 Audiot taas korviin ja tarinaa tulee kuulokkeista!

Hienoa tämä nykyaika!

 

Merenkulkumuseo

Bomarsund

Bomarsundin linnoitus oli aikoinaan Ahvenanmaan suurenmoisin
rakennus. Venäjän puolustusvoimat rakensivat linnoituksen itselleen
tärkeänä etuvartiona länteen. Kriminsodan aikana 1854 linnoitus
tuhoutui.Tänään rauniot ovat muistuttamassa valtavasta linnoitusalueesta
ja siihen liittyneistä suurisuuntaisista tavoitteista.

Ahvenanmaan jouduttua osana Suomea Venäjälle Haminan rauhassa 1809
venäläiset ryhtyivät suunnittelemaan Bomarsundia, joka sijaitsee
Ahvenanmaan mantereen ja koillis-saariston rajalla.

  

Linnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1832 ja sen loistokkain osa oli
päälinnoitus, joka oli Ahvenanmaan kaikkien aikojen suurin rakennus.
Linnoitukseen kuului kolme puolustustornia. Päälinnoitus toimi
Ahvenanmaan varuskunnan kasarmina, puolustusvarustuksena ja Ahvenanmaan
komendantin kansliana. Tarkoituksena oli majoittaa linnoitukseen myös
tuhansia sotilaita.

Linnoituksen ympärille kasvoi kaupunginkaltainen asutus, johon kuului
sekä siviili- että sotilasperheitä ja jotka yhdessä muodostivat
Skarpansin yhdyskunnan. Elokuussa vuonna 1854 kaikki päättyi.
Brittiläis-ranskalainen miehistö hyökkäsi tuolloin puolivalmiiseen
linnoitukseen ja voitti pian sen puolustajat.

Kanuunat pommittivat linnoitusta aluksista neljä päivää. Elokuun 16.
päivänä linnoituksen komendantti antautui ja runsaat kaksituhatta miestä
otettiin vangiksi ja kuljetettiin Ranskaan ja Englantiin. Syyskuun 2.
päivänä päälinnoitus räjäytettiin.

  

Kriminsodan päätyttyä 1856 Ahvenanmaa demilitarisoitiin. Linnoituksia
ei koskaan enää rakennettu uudelleen. Nykyisin alue käsittää 870
hehtaaria suuren, kävijöille helppopääsyisen muinaismuistoalueen. (lähde)

 Omenapuita riitti!

 

Kastelholman linna

 

   Satelee

”Sundissa sijaitseva keskiaikainen linna Kastelholma on
mielenkiintoinen käyntikohde koko perheelle. Se mainitaan kirjoituksissa
ensimmäisen kerran Bo Johansson Gripin perunkirjoituksessa vuonna 1388.

1300-luvun lopulla Kastelholma oli tyypillinen linna, johon kuului
torni, asuinrakennuksia ja kehämuuri. Monien kunnostus- ja
lisärakennusvaiheiden jälkeen linnan rauniot koostuvat nykyään kahdesta
osasta eli kehämuurin ympäröimästä korkeammasta päärakennuksesta ja
eteisrakennuksesta.
1400-luvulla Ahvenanmaasta tuli oma linnalääni, ja seuraavan
levottoman vuosisadan aikana myös Kastelholma vedettiin Ruotsin ja
Tanskan väliseen sotaan. Tanskalaiset valtasivat linnan useaan
otteeseen, mutta ruotsalaiset ottivat sen lopulta takaisin.” (lähde)

 Kuin tilauksesta, sade loppui, kun pääsimme linna-alueelle.

 

 Korkealla

 

Ei ne ihan kevyimmät ulkoiliasut.

  

  

Kustaa Vaasa vieraili linnassa kuninkaana ensimmäisen kerran 1530. 26
vuotta myöhemmin hän läänitti Ahvenanmaan ja Kastelholman linnan
18-vuotiaalle pojalleen Juhana-herttualle, joka asui linnassa useaan
otteeseen seuraavien vuosien aikana.

  

Myöhemmin herttua syöksi vallasta veljensä kuningas Eerik XIV:n, joka
istui vangittuna linnassa syksyllä 1571. Mukanaan vankeudessa hänellä
oli vaimonsa Kaarina Maununtytär ja heidän lapsensa.

Kustaa Vaasan leski Katariina Stenbock omisti linnan vuoteen 1603.
Kuninkaalliset käskynhaltijat pitivät valtaa linnassa vuoteen 1643,
jolloin Ahvenanmaa liitettiin Suomen Turun ja Porin lääniin.

Kastelholma menetti siten tärkeän asemansa ja sen annettiin
rappeutua. Vuonna 1745 puhkesi raivoisa tulipalo, jossa suurin osa
linnasta tuhoutui. Ruotsi menetti Ahvenanmaan ja Suomen Venäjälle 1809
ja vallan keskus siirtyi Bomarsundiin.

  

Linnan suojelu- ja korjaustyöt aloitettiin1800-luvun lopussa.
Viimeisin kunnostusurakka alkoi 1982 ja päättyi 2001. Linnan
rauniomaista luonnetta on yritetty vaalia säilyttämällä vanhojen
rakennustöiden jäänteet siten, että uudet rakenteet ovat hyvin erillään
alkuperäisestä muurista.

Eckerö -laivan kyytiin

Varasin ja maksoin reissun jo huhtikuussa.
Auto ja kaksi aikuista, 15e

Ahvenanmaan

metsästys- ja kalastusmuseo

 Ovatko nämä niitä hyviä, vai niitä jotka eivät kelpaa mihinkään?

 

Ymmärrän nämä taideteokset.

Uppsalaan

 Kantatie kuuskytkuus..

 Lämpötila oli alimmillaan 10*C ja oikein raikkaalla tullella maustettuna.

 

Harmi, kiinni ovat.

 

 Torni olisi auennut vasta reilun parin tunnin päästä.

Hiihtomuseo oli jostain syystä kiinni!
  

Uppsalan vanha linna

Uppsala slott

 

Kaupungin keskusta osottautui varsin sympaattiseksi.
Majottauduimme täällä Scandicin tarjoamassa aikahypyssä 80-luvulle.

Ruotsalaisten museo

Nordiska museet

Se sijaitsee Djurgårdenin saarella lähellä kaupungin keskustaa.
Museo esittelee Ruotsin kulttuurihistoriaa ja kansatiedettä 1500-luvulta
nykypäivään.
Artur Hazelius perusti museon 1800-luvun toisella puoliskolla

Upea museo, jossa oli käytössä eri kielille tehdyt opasnauhoitteet.

Kuulokkeet korville ja sinulla on käytössä yksityisopastus koko museoon!

Ihan huippua!

  

Vikingaliv

 

 Mielenkiintoinen museo, videosta loput.

 

Museoihin Skansenille!

 Aamu on hyvä aloittaa omalla tasollaan!

 

VASA- laiva

 Aamulla keskustan läpi (en suosittele!) museolle.

Upea museo, upea laiva!

 

Hienoja yksityiskohtia.

  

 En oikein aikaisemmin ollut uskonut, että kuika suuri tuo laiva oli.

Vahapää oli ihan oikean kaltainen

Kohti eläintarhaa

 Tukholman aamuruuhkat olivat onneksi toiseen suuntaan.

 

 Taas nämä Hölö ja Mörkö

 Sisäänkäynti

  

Ensiksi karhualtaalle

 

 Vauhtia ja hauskuutta riitti!

 

 Eläintarha oli varsin rauhallinen.
Paikalla oli monta ”lapsibussia”, mutta niiden sisällöt hävisivät sopivasti näkymättömiin.

 

 Hellepäivän chillailua

Emme nähneet koko eläintarhassa yhtäkään savuttelijaa.

  

 Delfiinit olivat vapaalla.
  

Erimerkkiset hylkeet olivat aktiivisella päällä.

 

Kiersimme Gondolissa eläintarhaa

 

Välillä olimme varsin korkealla ja näköaloja riitti!

 

 Kirahfeilta olisi voinut kammata hiukset
 

 Voima ja ketteryys

 

Savannin elämää

 

 Kaivan, en kaiva, kaivan, en kaiva, …

 

 Ahma tuli, kuin tulikin moikkaamaan uteliaisuuksissaan ihan kuvausetäisyydelle.

 

Se on nyt mun vartiovuoro

 

Tropicarium

Terraario ja akvaario
 

 Alligaattori

 

Ajoimme takaisin Tukholmaan pienen lenkin kautta.
Kolmårdenista kohti Norrköpingiä Strandvägeniä pitkin. Suosittelen.

Lämmintä!
 

Från TKU to STO

 Suu auki!

 Ruissalon upeita rantarakennuksia
  

 Välillä mennään jo kohtalaisen läheltä rantaa!
  

 Ulkomaista luxusta. Jokaisella hytillä oma parveke.

 

 Ruotsalaisten viikonlopun kotiinkuljetus.
 

 Kauniita kesäpaikkoja
 

 Omaa rauhaa?

 Mikäs tämä oikein on?
 

 Tämä kaksikko sai laivaltamme runsaasti huomiota seikkaillessaan hinaushommissa keskellä laivaväylää. Ehtivät onnekseen altaa lukuisten laivatorvahdusten jälkeen.

 Pihaparkki, joka olikin onneksi ”väärä”.
Hotellin oikea parkkialue sijaitsikin ”sillan alla” ja siellä parkkimaksu oli vain 60kr/vrk

 Huddingen Flemingsbergin metro/juna-asema sijaitsi aivan vieressä.
  

Huoneiston äänieristys oli vähintäänkin hyvä!

Reissuun, ja nokka kohti etelää

Lähdimme liikkeelle klo 10:11, lämpötila oli reippaasti päälle kahdenkymmenen.

 

Riihimäeltä löytyi Jesse-vaappujen pesä!
Korkiakosken Uistimen tehtaanmyymälä.

 

Riihimäen museoalueella oli samaan aikaan myös runsaasti ihmisiä kiinnostannut Lasipäivä. Lasimuseoon oli vapaapääsy, niinpä tutustuimme siihen samalla.

 

Suomen metsästysmuseo

 Jaakko Ojanperän trofeenäyttely, jota en kyllä arvosta yhtään.

Suuri metsästäjä ei tapa eläimiä vain ripustaakseen niitä seinälleen.

Olisi pitänät jättää katsomatta koko mielettömyyden muistohuone.
Yäk.

 Ansanarut

Hankoon

Hangon vesitorni

 

  

 

 Upeat näkymät Suomenlahdelle!

Hangon rintamamuseo

Päivän energiatarpeeseen saimme apua Tammisaaren Korv-Göransilta

Yöksi ajoimme Turun keskustan Forenomin huoneistoon, ja auton kätevästi Scandicin p-alueelle.

Päivitetty opaskyltillinen versio

Päivitetyn polun avajaiset olivat tiistaina ja tarjolla oli mm. mehua hellepäivän iloksi.

 

Niin, kaikki tämä alkaen reilun kilometrin päästä torilta.

  

Kylttejä tietoiskuineen oli opastamassa kulkijoita!
 

Yhteensä noin 3km.

Oikein hyvä, että näistä poluista aletaan pitää hyvää huolta!

 

Ihan kuin kesällä!

Olen sanaton.