Anttolasta löytyy Sydänmaan retkeilyalue, noin 3,5km tieltä 62. Tänään aamulla käänsimme nokan siihen suuntaan. Ilma oli kiva, pikkuinen pakkanen ja kevyt tuuli. Aurinkoakin oli odotettavissa.
Reitti on pituudeltaan noin 6km, ja siihen sisältyy erittäin haastavia nousuja ja kiemurtelevia polkuja. Väreillä kuvattuna punaista ja mustaa. Ihan kostealla kelillä siellä tarvitsee saappaat, sillä alueen ”rakentaminen” on vielä kesken. Ajoimme alueen eteläiselle parkkipaikalle, jonka loppuosuus oli melkoista ”kinttupolkua”. Nousua oli ihan kiitettävästi, mutta perille päästiin.
Kahden kallion välissä Rajanotko. Kallio nousi sileänä korkealle kohti taivasta.
Kallion reunalle oli jäästä muodostuneet hienot kuviot.
Aurinko tervehti, kun saavuimme Mäkilammen nuotiopaikalle ja laavulle.
Tältä polulta löytyi kaksi ”melkein riippusiltaa”.
Katse Laajavuoren huipulta Anttolaan.
Luonnonsuojelualueelta löytyi hieno nähtävyys,
Rakokallio.
Iso kallio oli halki kymmenien metrien matkalta. Halkeama oli noin metrin leveä ja useita metrejä syvä. Tähän varmasti jostain löytyy tarinaa, jonka linkitän tähän, kunhan löydän.
Tämä on otettu Metsomäen huipulta. Alla on Suuri Salmenlampi, jonka takana on Pieni Salmenlami. Reitti kiertää ne molemmat paikat. Tästä ”katsottuna”, kiersimme reitin vasemman kautta. Parkkipaikka on tästä suoraan kuvaajan selän takana noin 200m:n päässä.
Hieno polku, eli kannattaa käydä kävelemässä läpi.
Mielellään kokoajan silmät auki.
Takaisin ajelimme Säynätin kautta. Kiinnosti, että missä kunnossa se alue on. Onnistunut valinta reissulle, koska näimme kuinka kärppä juoksi ryhdikkäästi leuka pystyssä tien poikki, suuri myyrä suussaan. Sitten Säynätin hiekkatiellä on kaksi pyytä ruokailemassa ja pääsimmekin melko lähelle niitä, mutta kun aiot ottaa kameran esiin, niin… Paluureissulta Säynätistä näimme toisen niistä aivan samassa paikassa, kuin tullessa.
Jostain syystä viimeinen tienpätkä leiripaikalle oli siellä aivan hirveässä kunnossa. Vain maasturilla perille? Soo,soo kaupunki!