Kuukausi: heinäkuu 2018
Mitähän sitä tänään tehtäis?
Oletko käynyt Uukuniemessä?
N. 350km kauniita suomalaisia maisemia
*******************************
Nokka ylös, ja matka kohti ”tuntematonta” on jo hyvässä vauhdissa.
Anteeksi nyt kauheasti, mutta tässä kuva kolmesta autosta, jotka ovat mielikuvituksellisesti sijoiteltu viiteen ruutuun. Jotenkin tässä ei nyt oikein voi muuta tehdä, kuin huokaista.
Ruokolahden hieno kellotapuli
Valkoinen kuolema – Simo Häyhä (Wiki)
*******************************
Sitten jatkoimme 6-tietä pohjoiseen.
Patsaspuisto, oli vielä käymätön paikka!
560 patsashahmoa
256 joogahahmoa eri asennoissa
256 joogahahmoa eri asennoissa
Joogailua
Veijo Rönkkönen, Taiteilija itse
*******************************
Sitten kohti suurta tuntematonta!
Värtsin kalasatama – kivenheiton päässä naapurista.
*******************************
No, Punkaharjulla tietenkin!
Upeuskerrointa riittää!
Tämäkin oli vielä käymätön, Kerimäen kirkko
Kerimäen kirkko on 1642 perustetun evankelis-luterilaisen seurakunnan
neljäs tai viides kirkko. Se on aikansa kirvesmiestaidon näyte.
Perimätiedon mukaan kirkkoa kutsuttiin Aabrahamin kirkoksi. Pohjakaava
edustaa sekä kaksoisristikirkon että keskeis- ja pitkäkirkon synteesiä.
Aikaisemmat kirkot sijaitsivat silloisen kirkonkylän, Kerimäenkylän
Kallunmäellä. Piirustukset uutta kirkkoa varten toimitti silloisen
rakennushallituksen arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Ne eivät
pitäjäläisiä tyydyttäneet, sillä suunnitelma oli laadittu vain 1500
henkeä varten. Pitäjän väkiluku oli yli 12 000 ja haluttiin kirkko,
johon mahtuisi puolet asukkaista kerralla. Granstedt laati 1844 uudet
piirustukset aikaisempia suurentaen. Rakennustyöt aloitettiin samana
vuonna.
neljäs tai viides kirkko. Se on aikansa kirvesmiestaidon näyte.
Perimätiedon mukaan kirkkoa kutsuttiin Aabrahamin kirkoksi. Pohjakaava
edustaa sekä kaksoisristikirkon että keskeis- ja pitkäkirkon synteesiä.
Aikaisemmat kirkot sijaitsivat silloisen kirkonkylän, Kerimäenkylän
Kallunmäellä. Piirustukset uutta kirkkoa varten toimitti silloisen
rakennushallituksen arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Ne eivät
pitäjäläisiä tyydyttäneet, sillä suunnitelma oli laadittu vain 1500
henkeä varten. Pitäjän väkiluku oli yli 12 000 ja haluttiin kirkko,
johon mahtuisi puolet asukkaista kerralla. Granstedt laati 1844 uudet
piirustukset aikaisempia suurentaen. Rakennustyöt aloitettiin samana
vuonna.
Kirkon urakoitsijana toimi rakennusmestari A.M. Tolpo,
jonka kuoltua hänen poikansa Theodor Tolpo vei hankkeen loppuun. Kirkko
valmistui 25.9.1847, ja Porvoon hiippakunnan piispa C.G. Ottelin vihki
sen jumalanpalvelushuoneeksi helluntaina 11.6.1848.
Kerimäen
kirkko on kristikunnan suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila. Sen
pituus on 45 metriä, leveys 42 m ja korkeus kuvun kohdalla 27 m, ristin
huippuun 37 m. Penkkien yhteen laskettu pituus on noin 1670 m ja
istumapaikkoja löytyy yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon
mahtuu noin 5000 henkeä.
jonka kuoltua hänen poikansa Theodor Tolpo vei hankkeen loppuun. Kirkko
valmistui 25.9.1847, ja Porvoon hiippakunnan piispa C.G. Ottelin vihki
sen jumalanpalvelushuoneeksi helluntaina 11.6.1848.
Kerimäen
kirkko on kristikunnan suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila. Sen
pituus on 45 metriä, leveys 42 m ja korkeus kuvun kohdalla 27 m, ristin
huippuun 37 m. Penkkien yhteen laskettu pituus on noin 1670 m ja
istumapaikkoja löytyy yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon
mahtuu noin 5000 henkeä.
Aleksandra Såltinin 1890 maalaaman alttaritaulun aiheena on raamatunkohta
”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”,
Matt. 11:28.
Se on ollut seurakunnan tunnuslausena ja samalla Raamatun sanalla messussa kutsutaan ehtoolliselle.
Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 20-äänikertaiset urut asennettiin
1894. Kirkossa on 1882 hankittu kristallikruunu ja 1911 Josef Stenbäckin
suunnittelemat viisi kynttiläkruunua. Kirkkoa ei voi lämmittää, joskin
sinne asennettiin 1915 kahdeksan kamiinaa, joita viimeksi lämmitettiin
1940-luvun lopulla. Jäljellä on vielä neljä kamiinaa.
Kirkkoa
on korjattu vuosina 1972–1975, jolloin se maalattiin sekä ulkoa että
sisältä. Seuraava ulkomaalus toteutettiin 1988-89. Viimeksi kirkko ja
kellotapuli maalattiin ulkopuolelta 2009. Maalaus tehtiin käsin ja
maalia kului noin 4000 litraa. Kustannukset olivat noin 750.000 euroa.
Kirkkohallitus ja TE-keskus tukivat hanketta ja lahjoitusvaroja saatiin
noin 72.000 euroa. Kerimäen seurakunnan osuudeksi kustannuksista jäi
noin 180.000 euroa, joka katettiin metsänmyyntituloilla.
Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 20-äänikertaiset urut asennettiin
1894. Kirkossa on 1882 hankittu kristallikruunu ja 1911 Josef Stenbäckin
suunnittelemat viisi kynttiläkruunua. Kirkkoa ei voi lämmittää, joskin
sinne asennettiin 1915 kahdeksan kamiinaa, joita viimeksi lämmitettiin
1940-luvun lopulla. Jäljellä on vielä neljä kamiinaa.
Kirkkoa
on korjattu vuosina 1972–1975, jolloin se maalattiin sekä ulkoa että
sisältä. Seuraava ulkomaalus toteutettiin 1988-89. Viimeksi kirkko ja
kellotapuli maalattiin ulkopuolelta 2009. Maalaus tehtiin käsin ja
maalia kului noin 4000 litraa. Kustannukset olivat noin 750.000 euroa.
Kirkkohallitus ja TE-keskus tukivat hanketta ja lahjoitusvaroja saatiin
noin 72.000 euroa. Kerimäen seurakunnan osuudeksi kustannuksista jäi
noin 180.000 euroa, joka katettiin metsänmyyntituloilla.
Kirkko toimii kesäkirkkona, jolloin se palvelee jumalanpalvelusten ja
monien muiden tilaisuuksien näyttämönä. Joka kesä siihen tutustuu noin
20.000 turistia eri puolilta maailmaa. Jouluaamuna seurakunta kokoontuu
kylmään, mutta lämmintunnelmaiseen, satojen kynttilöiden valaisemaan
kirkkoon. Vuosina 2014-2017 Savonlinnan oopperajuhlat palasivat
maailmaan suurimpaan puukirkkoon ja toteuttivat molempina kesinä yhden
suuren konsertin.
Kirkon vihkimisestä tulee 11.6.2018 170 vuotta.
Ison kirkon jatkeeksi rakennettiin 1932 pieni kirkko talvikirkoksi
sakaristoa suurentamalla. Samalle paikalle valmistui 1953 kokonaan uusi
”talvikirkko” kylmän vuodenajan jumalanpalvelushuoneeksi. Nykyisen
asunsa se sai 1997 peruskorjauksessa.
Ison kirkon jatkeeksi rakennettiin 1932 pieni kirkko talvikirkoksi
sakaristoa suurentamalla. Samalle paikalle valmistui 1953 kokonaan uusi
”talvikirkko” kylmän vuodenajan jumalanpalvelushuoneeksi. Nykyisen
asunsa se sai 1997 peruskorjauksessa.
Kirkonkellot
Iso kello on valettu 1884 Osbergin tehtaassa Helsingissä. Se painaa 600 kg ja on halkaisijaltaan 90 cm. Tekstissä lukee Soittakaamme Herralle. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa ja maassa rauha, ihmisille hyvä tahto. Kerimäen seurakunta 1884.
Pieni kello on valettu 1684, GW Tinis Tukholma, XZ. Jakob Birman. Se painaa 400 kg ja on halkaisijaltaan 64 cm.
Kellotapuli
rakennettiin samaan aikaan kuin kirkkokin. Kellotornin korkeus maasta
on 42 metriä. Siinä on kaksi kirkonkelloa, pieni vuodelta 1684 ja suuri
vuodelta 1884. (Savonlinnan SRK)
rakennettiin samaan aikaan kuin kirkkokin. Kellotornin korkeus maasta
on 42 metriä. Siinä on kaksi kirkonkelloa, pieni vuodelta 1684 ja suuri
vuodelta 1884. (Savonlinnan SRK)
Kirkkokuvassa pitäisia AINA muistaa olla huolellinen,
eli pitää huoli siitä, että myös RISTI tulee kuvaan!
Lattiatasolle mahtuu istumaan n. 2000 kuulijaa.
Kirkko on sisältä aivan valtava!
Korkeus on riittävä
Parvia on kahdessa tasossa
Puhtaudestaan kuuluisaa Puruvettä.
*******************************
Iltasyöminen hoidettiin jo ”melkein kotona” Savonlinnassa.
A-Grillillä täytimme vatsat ”Grillit huurussa” -teeman mukaan.
A-Grillillä täytimme vatsat ”Grillit huurussa” -teeman mukaan.
Lörtsy
Kaksi siivua balkanmakkaraa
Kokolihapihvi
paistettu kananmuna
+
”kaikki mausteet”
ja
1,5l:n limppari.
*******************************
Nyt olemme, ja hyvältä maistui!
Turun linna
Linnakierrokselle
Linnanpihalta kohti sisäänpääsyä.
Aula
Tarra kämmenselkään, ja kierrokselle.
Pyhimyksiä ja niin edelleen.
Karua kauneutta.
Kuninkaan AARRE!!
Kunkun oma sali
Alakerrassa oli jo juhlat käynnissä!
Kapeat käytävät Eerikin ”yksiön” lähettyvillä.
Aikahyppy
Aika poistua.
Helteisellä paluumatkalla pysähdys Hämeen pääkaupungissa, Forssassa.
Kummitädin luona tarinointihetki ja kahvit maistuivat.
Kummitädin luona tarinointihetki ja kahvit maistuivat.
Mehut maistuu.
Maistiaiset Saaristotieltä
Kohti Mossalaa
Aamulla suhteellisen varhain kahvia nassuun ja liikkeelle.
Houtskarin lossille oli kertynyt jo useita autoja, vaikka lossin lähtöön oli aikaa vielä reipas puolituntinen. Jonottamassa oli myös italialainen fillariporukka. Ikinuoria polkijoita seuramatkalla 2-30 henkilöä. Lauttarannassa on hyvät opasteet eri saariin menijöille.
Kymmenkunta autoa olisi vielä mahtunut mukaan.
Lintuluoto
Siinähän se!
Kävimme kääntymässä Mossala Sundin rannalla ja, kun lossijonoa oli, emme viitsineet enää ajella eteenpäin. Kurvasimme auton ympäri ja kohti Houtskarin kirkkoa.
Hieno ja oikein valoisa kirkko.
Paremmassa valossa.
Borgbergin näkötorni
Hyvät näkymät
Ajoissa lautalle ja jätskitauko viereisen leirintäalueen antimilla.
Korpooströmiin sapuskalle
Ranta ei houkuta uimaan.
”Rauhattomia aikoja – 1700-luvun sotavuodet saaristossa”
Karua tarinaa menneestä.
Miljoonat laiturissa
Rengastien palaset ajettu, ja heippa!
Sitten morjestamaan vanhempia sukulaisia Turkuun ja illan päätteeksi kebabkuorman jälkeen Kakolaan yöksi. Suosittelen.
Nauvon Merenkulkutalo
Paatti poikineen
Nauvon merenkulkutalon näyttely esittelee paikkakunnan ylväitä
merenkulkuperinteitä 1800-luvun alusta tähän päivään asti. Maamme
merenkulun painopiste oli 1800-luvun puolivälistä lähtien Turunmaan
saaristossa, ja koko pitäjä aina säätyläisistä torppareihin oli
osallisena vilkkaassa merenkulussa. Näyttely kertoo sanoin ja kuvin
laivanrakennuksesta, aluksista, varustamoista ja miehistöistä.
merenkulkuperinteitä 1800-luvun alusta tähän päivään asti. Maamme
merenkulun painopiste oli 1800-luvun puolivälistä lähtien Turunmaan
saaristossa, ja koko pitäjä aina säätyläisistä torppareihin oli
osallisena vilkkaassa merenkulussa. Näyttely kertoo sanoin ja kuvin
laivanrakennuksesta, aluksista, varustamoista ja miehistöistä.
Nauvon kirkko
Historian havinaa
Kirkko pyhitetty Pyhälle Olaville
Olavi-kultti levisi sekä alueellisesti että sosiaalisesti kansan eri
kerroksiin. Hänen opetettiin suojelevan erityisesti hallitsevaa
poliittista eliittiä ja sen sotajoukkoja, maanviljelijöitä ja
kauppiaita.
Museovirasto – Musketti
Kuvaaja, Laaksonen Lasse 1972
Kuvaaja, Laaksonen Lasse 1972
Katontekijöiltä eivät ideat ole loppuneet kesken.
Ensimmäinen suomenkielinen raamattu?
Kirkossa? Vartioimatta?
En nyt ihan usko.
Kirkossa? Vartioimatta?
En nyt ihan usko.
Olkaa hyvät
Sitten päiväksi Nauvoon!
Yllätys, hellepäivä!
Tänään suunnistimme Nauvon ympäristöön tutkimaan ja katselemaan paikkoja. Sirkka tuli aamubussilla Turusta mukaan.
Ainoa pikkulossilla ruokaileva?
Nauvon silakkalaivasto
Koko keskus on täysin merihenkinen ruokailupaikkoja ja jopa vierailevia ihmisiä myöten.
Matkaan lähde!
Siispä saaristoon!
Ässän kesäloman alkajaiksiksi olimme suunnitellet pikkureissua Nauvoon ja saariston rengastielle.
Matkalla katsoimme erään meille näkemättömän paikan, eli Paraisten kalkkikaivoksen näköalapaikan.
”Valtava monttu!”
Ensiksi piti kuvata kaivantoa aidan läpi.
Ja hiukan rohkeampana jo suoraa aidan yli.
Parainen – Nauvo
Arki-iltanakin jonoon oli ehtinyt useita autoja.
Illan ensimmäinen lossi täyttyi kahden kaistan verran.
Toisella pikkulossilla oli jo huomattavasti rauhallisempaa.
Saimme yksityiskyydin.
Saimme yksityiskyydin.
Vihdoin mökillä.
SaVi olivat taikoneet illaksi makoisan illallisen
Terveyttäkin oli ajateltu!
Tuhdin iltapalan ja jutustelun jälkeen oli hyvä mennä unille.
Hyvää yötä!
Helsinki Summit 2018
Rock-paper-scissors
3/10000
SaVi tulivat katsomaan jalkapallon MM-Finaalia.
Mukanaan kuopiolaisen RPS Brewingin tuotteita.
Mukanaan kuopiolaisen RPS Brewingin tuotteita.
”We know problemsolving. Belive it when we say this…”
Tämä liittyy kahden suurvallan presidentin jutustelutuokioon Helsingissä.
”Ottakee rennosti!”
”Ottakee rennosti!”
”Northen Periferia”
Rastinniemi ja Huuhanranta
Kanavan ja Konnunsuon kautta keskelle Saimaata
Paluumatkan MUST on kanavan kolme sulkua.
Tuen grilliä unohtamatta!
Mälkiä, Mustola ja Soskua
Baltic Seas, Gibraltar
Kesän eka lossi; Kyläniemen lossi
Varjoliitäjien paikka
Ja alempana 1,5km hiekkarantaa
Retkelle lähdettiin noin klo 09:00
Kotipihassa oltiin noin 20:00
Ajettuja kilometrejä kertyi rapiat 400
Kotipihassa oltiin noin 20:00
Ajettuja kilometrejä kertyi rapiat 400
Varsin mukava, mutta pitkä päivä.
Etelä-Karjalan museo
Suomea, lippuja ja Karjalaa
Leijonasta siniristiin – Suomen lippu 100 vuotta
27.4. – 30.9.2018
Kristiinankatu 15, LPR
Suomen siniristilippu täyttää 100 vuotta 28.5.2018. Etelä-Karjalan
museon juhlanäyttely
esittelee Suomen lipun historiaa alkaen Ruotsin Itämaan ajoista Venäjän
Suuriruhtinaskunnan ajan kautta itsenäistymiseen ja tähän päivään. Lippu
ei ole vain tangossa hulmuava kangas vaan sen avulla vaikutetaan,
luodaan mielikuvia
ja ilmaistaan mielipiteitä. Olympialaiset, käyntikortti, mielenosoitus,
kotka, leijona,
esite, Paavo Nurmi ja jääkiekkojoukkue, kaikkia näitä yhdistää lippu.
museon juhlanäyttely
esittelee Suomen lipun historiaa alkaen Ruotsin Itämaan ajoista Venäjän
Suuriruhtinaskunnan ajan kautta itsenäistymiseen ja tähän päivään. Lippu
ei ole vain tangossa hulmuava kangas vaan sen avulla vaikutetaan,
luodaan mielikuvia
ja ilmaistaan mielipiteitä. Olympialaiset, käyntikortti, mielenosoitus,
kotka, leijona,
esite, Paavo Nurmi ja jääkiekkojoukkue, kaikkia näitä yhdistää lippu.
Rajalla – Kolme karjalaista kaupunkia -perusnäyttely
Etelä-Karjalan museon perusnäyttely on ollut esillä vuodesta 2006
lähtien. Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannasta, Viipurista
ja Käkisalmesta. Etelä-Karjalan museon kokoelmat käsittävät näiden
kolmen kaupungin esineistöä ja kokoelmapolitiikka kattaa juuri nämä
alueet, Viipurin ja Käkisalmen ajalta ennen sotia ja Lappeenrannan tähän
päivään saakka.
Näyttely käsittelee kustakin kaupungista sen keskeisiä vaiheita, jotka
ovat usein tuttuja myös kahdessa muussa kaupungissa, sillä kaupunkien
vaiheet muistuttavat monessa suhteessa toisiaan. Niiden historiaan on
vaikuttanut sijainti rajalla sekä raja-alueille tyypillinen
monikulttuurisuus. Näyttelyssä kaupunkien vaiheista kerrotaan tekstien,
kuvien, karttojen, piirustusten ja esineiden sekä ääninauhojen ja
videoiden avulla. Tarkoituksena on, että jokainen kävijä löytäisi sieltä
jotakin sellaista, mikä saa aikaan tuttuuden tunteen. Jokin esine tai
valokuva voi tuoda mieleen jonkin oman lapsuuden tai aikuisuuden
tapahtuman tai tunnelman. Me olemme kaikki eläneet omaa historiaamme ja
eilinen on jo tänä päivänä historiaa, joten asiat tuodaan esille tähän
päivään saakka. (Rajalla)
lähtien. Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannasta, Viipurista
ja Käkisalmesta. Etelä-Karjalan museon kokoelmat käsittävät näiden
kolmen kaupungin esineistöä ja kokoelmapolitiikka kattaa juuri nämä
alueet, Viipurin ja Käkisalmen ajalta ennen sotia ja Lappeenrannan tähän
päivään saakka.
Näyttely käsittelee kustakin kaupungista sen keskeisiä vaiheita, jotka
ovat usein tuttuja myös kahdessa muussa kaupungissa, sillä kaupunkien
vaiheet muistuttavat monessa suhteessa toisiaan. Niiden historiaan on
vaikuttanut sijainti rajalla sekä raja-alueille tyypillinen
monikulttuurisuus. Näyttelyssä kaupunkien vaiheista kerrotaan tekstien,
kuvien, karttojen, piirustusten ja esineiden sekä ääninauhojen ja
videoiden avulla. Tarkoituksena on, että jokainen kävijä löytäisi sieltä
jotakin sellaista, mikä saa aikaan tuttuuden tunteen. Jokin esine tai
valokuva voi tuoda mieleen jonkin oman lapsuuden tai aikuisuuden
tapahtuman tai tunnelman. Me olemme kaikki eläneet omaa historiaamme ja
eilinen on jo tänä päivänä historiaa, joten asiat tuodaan esille tähän
päivään saakka. (Rajalla)
Viipuria
Kuolemajärvi – Kuolemajärven kylät – Pappa ja mummi ja äiti
Lappeenrannan hiekkalinna 2018
Näkemistäni hienoin!
Lappeenrannan kesän 2018 Hiekkalinna on Suomen suurin hiekkalinna!
15 vuotta täyttävä Hiekkalinna kunnioittaa linnateemallaan erityisesti kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta.
Suomen suurin Hiekkalinna pitää sisällään kaikki
Suomen linnat sekä Viipurin linnan. Mukaan veistetään myös Saimaan
alueelta ja Pietarista tuttuja matkailukohteita, Ateenan ja Milanon
kohteita. Komeaa ikäänsä juhlivasta Hiekkalinnasta voi bongata lisäksi
aiemmilta vuosilta tuttuja veistoshahmoja ja jalkapallon MM-kisojen
henkeä. Hiekkalinnaan tulee veistosaiheita jokaisesta Euroopan maasta. (Hiekkalinna LPR)
Suomen linnat sekä Viipurin linnan. Mukaan veistetään myös Saimaan
alueelta ja Pietarista tuttuja matkailukohteita, Ateenan ja Milanon
kohteita. Komeaa ikäänsä juhlivasta Hiekkalinnasta voi bongata lisäksi
aiemmilta vuosilta tuttuja veistoshahmoja ja jalkapallon MM-kisojen
henkeä. Hiekkalinnaan tulee veistosaiheita jokaisesta Euroopan maasta. (Hiekkalinna LPR)
Norge
Tämä monilinna oli kyllä upea!
– Hiekkalinna kunnioittaa vahvasti eurooppalaisen kulttuuriperinnön
teemavuotta linnateemallaan. Noin 100 veistoksen kokonaisuudessa tullaan
näkemään muun muassa kaikki Suomen linnat ja Viipurin linna, Saimaan
alueen matkailukohteita sekä Saimaan läheisen Venäjän matkailualueen
tarjontaa. Huomioimme myös Venäjällä järjestettävät jalkapalloilun
MM-kisat sekä Lappeenrannan Ryanair-lentojen yhteistyökohteet, Ateenan
ja Milanon.
teemavuotta linnateemallaan. Noin 100 veistoksen kokonaisuudessa tullaan
näkemään muun muassa kaikki Suomen linnat ja Viipurin linna, Saimaan
alueen matkailukohteita sekä Saimaan läheisen Venäjän matkailualueen
tarjontaa. Huomioimme myös Venäjällä järjestettävät jalkapalloilun
MM-kisat sekä Lappeenrannan Ryanair-lentojen yhteistyökohteet, Ateenan
ja Milanon.
Käykää ihmeessä katsomassa LIVEnä!
Kärnäkosken linnoitus ja mylly
Taas täällä! Hienoa edelleen!
Saimme matkakavereiksi kiertämään Suur-Saimaata SaVin. Suoraa mökiltä.
Linnoituksen pohjapiirros
Kuka teistä haluaa toimia oppaana?
– MÄÄÄÄÄ!
OK!
Pientä rasvausta vaatii se vaan…
Taitaa toimia myös juhlapaikkana tuoreista pöydistä päätellen.
Vielä ehtii tänä kesänä! Pamaus!
Vesi on niin kirkasta, että taimen nousee tänne kudulle!!
Mikä kukka?
Tiskipaikka mökille
Siitähän se sitten syntyi
Nimittäin laiturirempan ”hukkapaloista”.
Sallan kanssa kävimme Mikkelin kierrätyskeskuksesta hankkimassa rosterisen tiskialtaan. Siellä olikin hyvin valinnanvaraa, ja yksi jo aiemmin viime viikolla bongaamani oli vielä paikalla. Kovien tinkimisten jälkeen altaalle jäi hintaa 18€. Altaaseen piti vielä hakea vesilukot ja tulpat yms. Honkkarissa oli tarkoitukseen loistavasti sopiva paketti kaikilla tarvikkeilla.
Nyt kelpaa tiskailla!
Sallan kanssa kävimme Mikkelin kierrätyskeskuksesta hankkimassa rosterisen tiskialtaan. Siellä olikin hyvin valinnanvaraa, ja yksi jo aiemmin viime viikolla bongaamani oli vielä paikalla. Kovien tinkimisten jälkeen altaalle jäi hintaa 18€. Altaaseen piti vielä hakea vesilukot ja tulpat yms. Honkkarissa oli tarkoitukseen loistavasti sopiva paketti kaikilla tarvikkeilla.
Nyt kelpaa tiskailla!
Le Tour de France
Alkaa taas! Eurosportilta!
Etappeja on tourilla 21 kappaletta, joiden väliin mahtuu kaksi
välipäivää. Koko kilpailu ajetaan poikkeuksellisesti lähes täysin
Ranskan rajojen sisäpuolella, kun vain 15km poljetaan Espanjan Baskimaan
puolella. Matkalla on monenlaista profiilia korkeuksissa ja myös
monenlaista tietä pyöräilijöille. Esimerkiksi etapilla 9 ajetaan yli
20km matka mukulakivien päällä.
Ruutujen ääreen kannattaa parkkeerata heti,
välipäivää. Koko kilpailu ajetaan poikkeuksellisesti lähes täysin
Ranskan rajojen sisäpuolella, kun vain 15km poljetaan Espanjan Baskimaan
puolella. Matkalla on monenlaista profiilia korkeuksissa ja myös
monenlaista tietä pyöräilijöille. Esimerkiksi etapilla 9 ajetaan yli
20km matka mukulakivien päällä.
Ruutujen ääreen kannattaa parkkeerata heti,
mutta viimeistään tiistaina 17. päivä,
koska vuoristo-osuudet alkavat!
Etappi 1:
Lauantai, 7 heinäkuuta:
Noirmoutier en l’Île – Fontenay le Comte, 189km
Etappi 2:
Etappi 2:
Sunnuntai, 8. heinäkuuta:
Mouilleron Saint Germain La Roche sur Yon, 183km
Etappi 3:
Maanantai, 9. heinäkuuta:
Cholet – Cholet, 35km
Etappi 4:
Tiistai, 10. heinäkuuta:
La Baule to Sarzeau, 192km
Etappi 5:
Keskiviikko, 11. heinäkuuta:
Lorient to Quimper, 203km
Etappi 6:
Torstai, 12. heinäkuuta:
Brest to Mûr-de-Bretagne, 181km
Etappi 7:
Perjantai, 13. heinäkuuta:
Fougères to Chartres, 231km
Etappi 8:
Lauantai, 14. heinäkuuta:
Dreux to Amiens, 181km
Etappi 9:
Sunnuntai, 15. heinäkuuta:
Arras to Roubaix, 154km
Välipäivä:
Maanantai, 16. heinäkuuta
Etappi 10:
Tiistai, 17. heinäkuuta:
Annecy to Le Grand-Bornand, 159km
Etappi 11:
Keskiviikko, 18. heinäkuuta:
Albertville to La Rosière, 108km
Etappi 12:
Torstai, 19. heinäkuuta:
Bourg-Saint-Maurice to Alpe d’Huez, 175km
Etappi 13:
Perjantai, 20. heinäkuuta:
Le Bourg-d’Oisans to Valence, 169km
Etappi 14:
Lauantai, 21. heinäkuuta:
Saint-Paul-Trois-Châteaux to Mende, 187km
Etappi 15:
Sunnuntai, 22. heinäkuuta:
Millau to Carcassonne, 181km
Välipäivä:
Maanantai, 23. heinäkuuta
Etappi 16:
Tiistai, 24. heinäkuuta:
Carcassonne to Bagnères-de-Luchon, 218km
Etappi 17:
Keskiviikko, 25. heinäkuuta:
Bagnères-de-Luchon to Saint-Lary-Soulan, 65km
Etappi 18:
Torstai, 26. heinäkuuta:
Bagnères-de-Luchon to Saint-Lary-Soulan, 172km
Etappi 19:
Perjantai, 27. heinäkuuta:
Lourdes to Laruns, 200km
Etappi 20:
Lauantai, 28. heinäkuuta:
Saint-Pée-sur-Nivelle to Espelette, 31km
Etappi 21:
Sunnuntai, 29. heinäkuuta:
Houilles to Paris (Champs-Élysées), 115km
Varmasti viihdytte ja opitte paljon selostuksien parissa.
Mukavia pyöräilypäiviä!
Päivitystä mökkilaituriin IV
Se kelluu sittenkin!
Välillä vesi on näin vähissä.
Sitten tulikin talvi, jolloin järvi jäätyi ja suli, pariin otteeseen, ja sitä meidän laituri ei kestänyt.
Sitten jahkailtiin, ja suunniteltiin.
Syksy 2018, josko tämä vielä korjattaisiin?
***************************************
Tästä tilanteesta lähdimme keväällä
päivittämään uusiksi koko laituri-ideaa.
Niin kuin huomaat, on vedenkorkeuden vaihtelu Kyyvedellä aika suurta.
T-osa oli raskas, ja siirtoon löyty onneksi sopiva aika.
Tänään!
Pasi, Jani ja Juha olivat korvaamattomat auttajat
Siinä se nyt on, ja kelluu vielä!
Kävelykatu noin 6 metriä
Kävelysilta noin 4,5 metriä
T-osa 3,70*3,30 metriä
Lähes 14 metriä päivitettyä kulku-/oleskeluväylää suoraan järveen.
Mikkelin kesäteatteri
506 ikkunaa – Mikkelissä
Mikkelin Naisvuorella nähdään kesällä 2018 Miljoonasade-yhtyeen keulahahmon Heikki Salon käsikirjoittaman
506 ikkunaa -näytelmän kanta-esitys. Näytelmä sisältää Miljoonasateen
musiikkia, ja näytelmää varten sävelletään myös yksi uusi kappale.
Bändiä ei paikalla nähdä, mutta kuullaan, sillä he itse soittavat biisit
näytelmää varten taustanauhalle.
506 ikkunaa -näytelmän kanta-esitys. Näytelmä sisältää Miljoonasateen
musiikkia, ja näytelmää varten sävelletään myös yksi uusi kappale.
Bändiä ei paikalla nähdä, mutta kuullaan, sillä he itse soittavat biisit
näytelmää varten taustanauhalle.
********
Maailmanmatkaaja Anselmi saapuu Suomeen hautaamaan isänsä. Häntä
odottaa kotona pikkuveli Tarmo, joka tahtoo lähteä kuoppajaisten jälkeen
Anselmin mukaan maailmalle, vaikka on juuri selviytynyt yliopistoon
huippupisteillä. Pikkuvelikin haluaa jättää ankean arjen taakseen ja
löytää elämäänsä seikkailuja.
odottaa kotona pikkuveli Tarmo, joka tahtoo lähteä kuoppajaisten jälkeen
Anselmin mukaan maailmalle, vaikka on juuri selviytynyt yliopistoon
huippupisteillä. Pikkuvelikin haluaa jättää ankean arjen taakseen ja
löytää elämäänsä seikkailuja.
Ongelmana on raha. Sitä ei ole. Isältä on jäänyt perintöä kaalinpää,
mehiläispesä ja muovikassillinen t-paitoja. Tuhlaajapoika Anselmi
tarvitsee valuuttaa kipeästi, syystä jota hän ei suostu kertomaan.
mehiläispesä ja muovikassillinen t-paitoja. Tuhlaajapoika Anselmi
tarvitsee valuuttaa kipeästi, syystä jota hän ei suostu kertomaan.
Miehet pestautuvat töihin pesemään ikkunoita. Työnsä ohella he
sotkeutuvat yhtiön asukkaiden kimurantteihin rakkauskuvioihin, ja
joutuvat itsekin laittamaan sydämensä likoon rakkauden ja arjen
pesuvatiin. Tapahtumia ryydittää Miljoonasateen hiteistä koostuvat
laulut, jotka punonut sisään juonen käänteisiin.
sotkeutuvat yhtiön asukkaiden kimurantteihin rakkauskuvioihin, ja
joutuvat itsekin laittamaan sydämensä likoon rakkauden ja arjen
pesuvatiin. Tapahtumia ryydittää Miljoonasateen hiteistä koostuvat
laulut, jotka punonut sisään juonen käänteisiin.
Rooleissa:
Riitta Havukainen, Aarni Kivinen, Marko Nurmi,
Tuuli Anikari, Katriina Honkanen, Vintte Viitanen ja Risto Kopperi.
Käsikirjoitus: Heikki Salo
Laulut ja musiikki: Miljoonasade
Ohjaus: Pekka Laasonen
Laulut ja musiikki: Miljoonasade
Ohjaus: Pekka Laasonen
******************************
Oli välillä hauska, välillä ehkä K18, välillä erikoinen,
muttei missään vaiheessa huono.
muttei missään vaiheessa huono.
Ennakkonäytökseksi jopa hyvä!
Miljoonasateen musiikkia kannattaa muistella.
Käykäähän ihmettelemässä!