Mökillä taas

  

 Uusi Fiskarsin halkomakirves X21 käytiin hakemassa Motonetistä, ja tietenkin myös kunnon työjarrut (siis hanskat), että saadaan alamökin polttopuu-urakkaa pikkuhiljaa hieman pienemmäksi. Formuloiden aika-ajo katseltiin ensin ja sitten aloittelimme harrastusta.

   

Henkka paukutti puita halki urosmehiläisen päättävyydellä. Tosin tässä kuvassa sovitellaan vasta askelmerkkejä. Välillä paisteltiin makkaraa ja nautiskeltiin ilmapiiristä.
 
Työleiristä ei ollut tarkoitustakaan tehdä kiireistä työleiriä, eli jatkamme urakkaa joskus myöhemmin.

 

Kauniita syyspäiviä

   

SaiPa – HIFK

   

  
HIFKn pelit ovat tänä 120-vuotisjuhlavuonna olleet jotain aivan käsittämättömän surkeaa.

  

CHL:
Brynäs 3-4
RedBull Munich 1-4
Brynäs 2-5
RedBull Munich 2-4
 
Liiga:
Jyp 2-4
Jyp 3-4 ja.
HPK 3-1
KalPa 1-2
Pelicans 1-2
Ilves 1-2 vl.
Jukurit 2-3
SaiPa 1-2 ja.
  
12 viimeistä ”oikeaa” peliä:
1 voitto, 3 jatkoaikatappiota ja 8 suoraa tappiota.
Pelaajabudjetti noin 4 miljoonaa euroa.
      
   

        

Tappiot Liigassa niille joukkueille, jotka eivät todellakaan kuulu ennalta IFKn päävastustajiin.
       
Kummallista tässä on se, että peli on paljon viihdyttävämpää, liikkuvampaa ja taklaavampaa, kuin viime vuonna, mutta tulosta, eli maaleja ei vaan jostain syystä synny.  
 
 
Kentän Kuningas oli kuitenkin HIFKn Atte Engren – Katso itse!
 
      

 
Tähän se sitten Lappeenranssa ratkesi.
Jatkoaikatappio 2-1.

   

 

Saikkua, kiitos!

  

Helsingin Kaupunginteatterin vierailu Mikkelissä
  

   

Saikkua Kiitos! -esitys on todella löytänyt yleisönsä.
Ympäri Suomea
esitetty, Ismo Leikolan ja Kalle Pylvänäisen kirjoittama näytelmä on
muutamassa vuodessa kerännyt uskomattoman määrän esityksiä ja yleisöä.
Aihe on kaikille suomalaisille tuttu: terveys ja sairaus;
terveyskeskukset ja sairaalat; lääkärit, potilaat ja sairaanhoitajat.
Nauru on kaikunut ympäri Suomea ja vähän ulkomaillakin. Loistavat
näyttelijät Mikko Kivinen, Ville Keskilä ja Kalle Pylvänäinen esiintyvät
useissa rooleissa nauruhermoja kutkuttavasti. Eikä naurulle tuntuisi
olevan loppua. (Mikkelin Teatteri)

  
Oli se niin hauska, että hiha kastui!
Puhemäärässä kevyesti neljätuntinen esitys puristettu reiluun kahteen tuntiin.
Uskomaton mies tuo Kivinen.
 

 

 
Suurolan lintutorni ja luontopolku
  

   
Luontopolku ja lintutorni (pdf)
 
sijaitsevat vain 4 km:n etäisyydellä
Kangasniemen keskustasta Hokan suuntaan. Reitin varrella on 27
opastetaulua, joissa on tarkemmat tiedot alueen luonnosta.
   
Kääntöpaikalla 4 km päässä lähtöpisteestä on lintutorni, josta voi
tarkkailla Suurolanlahden runsasta linnustoa. Kääntöpaikalla on myös
tunnelmallinen kota tulentekopaikkoineen.
Luontopolun pituus on 8
kilometriä.
    

Puulan Leppäselkä ympäristö.fi palvelussa
   

Iso kota!
 

Sisustettu kota!
      

    

  Pieni ahtaahko lintutorni on hyvin naamioitunut rannalle.

  
Varmasti keväällä aivan huippupaikka lintujen tarkkailuun!
      

  Hieman utuisen harmaa vierailupäivä ei anna oikeaa kuvaa paikasta.

 

On se vaan uskottava, että pitää muistaa ottaa se ”oikea kamera” reissuille mukaan, kun ei nällä kännyillä kuitenkaan saa niin hyviä kuvia, kuin kameroilla.

 

 

 

Poutaviikko!

 

Kahvittelut maisemapaikalla

Suomenniemen Kauriansalmen Painalluksenmäki
 
Tuli ehdotus, että olisi kiva viettää Papan synttäreitä vaikka pienen retken tunnelmissa. Vaihtoehtoja pohdittiin, niitä oli koskipaikoista kotalaavuihin. Valitsimme lopulta maisematornin ja sen ympärillä olevat palvelut. Tulipaikka, penkit, huussi, valoisuus ja maisemat. Loppujen lopuksi helppo valinta. Koko edeltävä viikko oli ollut kovin harmaa ja sateinen, niin heitimme toiveen poutasäästä. Noin viikon toteutusaika kaikeksi yllätykseksi toimi, ja suuntaina aamupäivällä olikin sitten mitä upein keli!

Pappa piti pikkujuhlasta ja Sallan ja Ässän tekemistä herkuista kovasti.
Tunnelma oli leppoisa, ja muutkin tuntuivat nauttivan.
  

 Lavin sanoja muunnellen; ihmiset on kuin muurahaisia.

 
Paikka pysyy kunnossa, koska sillä on jatkuva huolto ja hoito alueen kylien aktiivien toimesta.
Hienoa toimintaa!

    
Papan kanssa vierailtiin paikalla jo aiemmin, heti tornin valmistumisen jälkeen.

   
 Paikka vietti sunnuntaina 17.09.2017 7-vuotissynttäreitään.
 ”Käen painallus -hanke”

Näkymät ovat upeita!

 

Harmaata

 

Tänään!!

 

Vihdoinkin!

 

Mikkelissä oli aamulla maa huurteessa!

 

Mikkeli Oulun kanssa helteisin!

    

Sataa, ja paistaa.

 

 

Kokemusta tuli!

    

Nuotiopaikka Iso-Reposaaressa. 

Retkikartta

   

Kyyvesi

  

 Retkisatamapaikka on vaatimaton kiviranta, hiekkapohjalla.
 
Majoituksen avuksi tehdyt telttapaikat ovat lahoamiskunnossa, ja vaatisivat pikaista uusimista. 

 Itse tulipaikka on säilynyt kohtuullisessa kunnossa ja puitakin oli puuvajassa tarjolla. Nyt keli oli sen verran kosteaa, että puut olivat hieman huonosti syttyviä. Onneksi paikalle tuli samaan aikaan toinen vene, ja heillä oli kuivia puita mukanaan, että saatiin kunnon tulet.

    

Keli oli tyyni ja hiljainen.
 
Venekuntia oli Reposelällä liikkeellä enemmän, kuin koskaan aiemmin. Voisin heittää arvion, että näimme jopa toistakymmentä eri venettä. Normaalisti olemme bongailleet samaan aikaan yhden, tai JOPA kaksi venekuntaa.
  

 Vanha 80Ah:n akkumme jaksaa vielä kuljettaa meitä uistelunopeudella reilut kymmenen kilometriä. Teho on siitä jo hiipumassa, kun uudenpana meni arviolta tuplaten. No, kaksi uistelupäivää.
         

Satuimme näkemään ja kuulemaan Kyyveden mekaanisen luontoäänen, kun eräs isäntä ”kaahasi” rannasta kone ylhäällä kivikkorantojen läpi komealla vesisuihkulla. Ja sitten samalla kuului mahtava pamahdus, kun moottori osui kiveen, ja ”lento” loppui siihen. Ajattelimme, että soutuhommiksi taisi mennä, mutta oletettavasti isäntä selvisikin osumasta hyvällä tuurilla. Venekunta jatkoi hetken päästä uistelua.
    
Hulluksi homman teki se, että aikuisen miehen riskikyydissä oli myös lapsi. Ukon uistelukäyttäytyminen oli kanssa vähemmän toisia huomioivaa.
         

Siinähän niitä kaloja oli!

Lauantain vieheväri oli täysin aikaisemmista reissuita poikkeava. Toki UL hopea/vihreä/lila toimi ahvenille hyvin, mutta kunnon syönti saatiin aikaan vasta Jessen keltaisen eri versioilla!

 

Täytynee seuraavaksi varustautua myös jigi-varusteilla.

 

 

Nordiksella

HIFK – Brynäs

 

Kapteeni Lennu funtsii

   

Joo-o. Että sellainen peli tällä kertaa.
19 minuuttia oltiin ihan mukana, mutta sen jälkeen sitten ei.

  
2 – 5 tuli turpiin.
 
Samanlaista tiedotonta ja umpisurkeaa surffailua ja syöttelyä nähtiin jo viime kaudella. Miten tämä on mahdollista, ettei muutosta ole tullut, vaikka lähes kaikki hyökkääjät ja muutama pakki, sekä vielä valmennuskin on vaihtunut!?

Ehkäpä se aurinko alkaa taas paistaa risukasaanki!?