Timpan kanssa tehtiin pieni kalareissu mökille.

 Varusteet ja sääolot tietysti ehdotonta huippuluokkaa.

   

 Heittokalastus ei tuottanut mitään tulosta, mutta vetouistelun ensimmäisiltä sadoilta metreiltä tuli ensimmäisenä maukas 300g:n UL-ahvena.

  

 Hirvenmetsästys alkoi tuloksekkaasti molemmilla mantereilla. Äänitodistimme kaksi kaatoa.

  

Klo 15 aavekone.

Pikkuisia jännähetkiä koimme, kun veneen kalliorantoihin hiottu pohja oli päästänyt vettä veneen välipohjaan. Palatessamme rantaan jätimme osan varusteista rantakalliolle. Silloin tietysti pitää vähän kurottaa toiselle laidalle, että ylettää. Veneen kallistuessa vesilitrat veneen välipohjassa pakkautuivat myös nopeasti samalle reunalle. Tämä taas aiheutti veneen nopean keikkaamisen, ja sen, että vene hörppäsi nopeasti vettä. Koko tapahtuma kesti varmaan noin 0,2 sekuntia. Penkillä ollut kamera tietysti tippui veneenpohjalle ja kastui…

Tänään Lahdessa.

  

 

Ennakkoesitys.

 
EDIT. Olipa hyvä dokumentti loistavasta, mutta myös hieman epäonnisesta, suuresta urheilijasta!

 

  

Ja sitten on aika palata kotiin.

 

Varsin sateinen maanantai sattui viimeiseksi matkapäiväksi.
   

Sänkimäki ja Väisälänmäki  näyttivät nyt harmauttaan, mutta maisemat olivat kuitenkin niin komeat, että siellä pitää vierailla uudestaan ihan kesä- tai talvikelillä. Ilmaa riittää!
  

 Väisälänmäen näkötornille pääsee kahta eri kautta. Kuvan ”Olet Tässä Punainen Piste” tulee ensimmäisenä vastaan. Siinä on tämä yo. karttakuva. Jos et halua kävellä n. 3km:n luontopolkua näkötornille, niin silloin voi ajella Karjamajakahvilan pihaan (auki kesisin). Siitä tornille on vain parisataa metriä. Sieltä löytyy myös hienot tulipaikat ja WC:t.
    

 
Myös Eero Järnefeld kävi maalaamassa erään tunnetun taulunsa Väisälänmäellä.
Historiankirjoista tuttu:
 
”Raatajat rahanalaiset”
       

 Torni oli tukeva ja korkea.
  
Näköalat olivat huimat, mutta tämänpäiväinen tuuli ja sade laittoi hyvät kuvat odottamaan seuraavaa ottokertaa. Puuskittainen tuuli oli niin voimakas, että se nujuutti miestä ja naista sen verran tosissaan, että kuvaaminen ylimmältä tasanteelta jäi haaveeksi.

Wikipediasta ja kuvasta käy Väisälänmäen näkötornin idea selväksi.

Nilsiän ja Mikkelin välillä sai reissun 2832,5km matkapölyt vaivatta huuhdeltua.

 

Harmaansävyjä

 

 

 

Rovaniemi – Tahkovuori

 

 Aamulla klo 09:00 Rovaniemi hemmoitteli meitä kauniilla auringonpaisteella, mutta reilun 10km:n jälkeen kaikki muuttui päinvastaiseksi. Sumua ja poroja. Mielenkiintoista!

   

 Noin satanen (100km) sumussa, ja sitten aivan yhtäkkiä selvis.

   

Aittojärvi – Kyngäs

Kyngäksen vanha kirkko 1700-luvulta, Pudasjärvellä

   

 Ii-jokea Kurkin kylässä.

    

 Kurkin kylästä löytyivät tämän reissun viimeiset, ja eteläisimmät, porot.

  

 Gourmet-ainekset

  

Gourmet-keittiö

   

  Melalahti – Vaarankylä -tieltä Paltamosta

 

  

Paltaniemen kirkko Kajaanissa

  

 Paltaniemen kuvakirkko (wiki)

   

paltaniemi.com

    

  Kirkon vaiheita

   

Karhunpäästä

   

 Näimme useita joutsenryhmiä Valtimon ja Nurmeksen sänkipelloilla.

 Lähdönhetki lähestyy. Kilpisjärven jengi voisi kai pitää kiirettä?!?

  

 Ylikylää ja Ylä-Valtimoa yhdistävä maisema.

    

Täällä on sopivan rauhallista.
 

 Iltakuva Tahkolta oli varsin dramaattinen.

 

Ounasvaaran huipulla.

Kirjauduttiin hotelliin ja lähdimme sitten katselemaan ne ”pakolliset” Rovaniemen nähtävyydet.

 

Ounasvaaran huipulla tallattiin entistä merenrantaa.

 

Luontopolku

 

 Kesäisin näköaloja, talvisin lähtöpaikka.

  

 

  

  

Kovatäijjät pomppivat tästä.

 

 

Levi – Kittilä – Levi – Rovaniemi

  

 Ennen poistumista Leviltä, kävimme vielä tarkistamassa Levin Maailman Cup rinteen.

Jotenkin tuntui, että minulla olisi ollut liian vähän rojua taskuissa ja autossa. No, jaa. Sitten tuli mieleen, että missähän on minun puhelin?!?! Soitapas emäntä siihen, kiitos. Ei kuuluneet tutut soittoäänet ei. Ei ollut taskuissa, eikä penkeillä, eikä emännän laukuissa, eikä siis yhtään missään! Pysähdyttiin, ja tongittiin auto vielä ihan perusteellisesti. Sitten soitin hotellille, ja siellähän se respassa odotteli noutajaansa. Onneksi tämä tuli mieleen jo 30km:n ajelun jälkeen, eikä vasta Rovaniemellä.

  

 Toisella ohituksella saimme Kittilän varsin Isänmaallisen vartijan kuvaan.

  

 Toisella yrityksellä sain kuvan myös Kittilän piiiiitkästä 40km/h pääkadusta.

 

 Kaukonen

    

 Välillä Ounasjoen nostattamat pilvet tekivät hyvän sumun.

 

 Riipijoki Kieringissä

  

 Taas poroja!

 

Muuuu-u!

Ja sitten Ounasjoken vartta pitkin Rovaniemelle.

  

Paljon onnea!
 

..ja rapiat päälle.

 

Tuntureiden valloitukset jatkuvat!

LEVI
  

 Nousua huomattavasti vähemmän, kuin eilen, 

mutta pohkeet muistuttelivat hyvin vahvasti menneestä.

   

  Laskettelurinteitä.

   

  Sataa, vai paistaa vaan kosteasti?

   

 Gondolihissi toi moutainbikeilijöitä ylös.
  

 Tuikku – Levin rinteiden ravintola.
  

 Sinne, ja sieltä, pääsee kätevästi helikopterilla!

   

    

 Levin huipun kiertää hieno reitti.
  

   

   Kiviä…
  

 Näköaloja riittää!
  

 Japanitar AllRound auto ja asvalttiteille suunniteltu Audi Q5.

Kilpisjärvi – NorWAY – Enontekiö – Levi

AUTS! Ei voi olla!
Mutta kun voi. Oululaisen leipä tehosi ja aamupala jäi kesken.
Puolet takahampaan edeltäjästä jäi Kilpisjärvelle.
     

  Siispä menimme katsomaan jotain kestävää.
   

 Lapin ainoa säilynyt kiviholvisilta.
  

Ulkomaille.
    

 Riksgrensen 0,2km. Olemme käyneet Norjassa.
   

 Kilpisjärven ja rajan välillä oli varmaankin lähes kaikki Käsivarren porot. Osa tiellä.
 

 Saana näytti aamulla sen pilvisemmän puolensa.
    

Hetkisen nousu Kilpisjärveltä kohti Muoniota.
 

 Sodan viimeiset laukaukset ammuttiin samalta paikalta.

   

 ”Onpa suoralla mittaa..”
    

Suomen pohjoisimmat joutsenet?

 Enontekiön polttoainetarjous

 Lappalainen kylä. Muistaakseni Nunnanen.

 Peltovuomaa
 

 Kymmeniä kilometrejä 4m leveää ”mökkitietä”.
Muita tielläliikkujia oli… ei ketään!
 

 Keskeltä ei_mitään löytyi asutusta

 Erämaahaaste.
Tuolla jossain on Utsjoki jne.
 

 Lisäksi vierailimme Pöyrisjärven maisemissa, Könkäällä, Rauduskylässä ja Hanhimaalla.

Levin vinoa keskustaa. 😉

Sitten kiivetään Saanalle!
   

 Siinä se sitten on. Kartalla.

    

 HEP! Parkkipaikalta polulle.

     

 Kivistä polkua ja apuna hiukkasen pitkospuita.

    

 Eka kilometri on noustu. 

Enää kolme pitkää, pitkää, pitkää, kilometriä jäljellä.

      

 Olisiko joku 300 porrasta jo noustu, ei olla vielä edes puolessa välissä.

      

 Kulmakertoimet nousussa kohdillaan.

    

 Epätoivo on iskenyt jo … ties monennenko kerran.

  Vieläkään ei sitten luovutettu. Noin 750 rappusta allapäin.

    

 Kilpisjärven kylä.

 

   

Rappuihin asti meni ihan hyvin, ja jopa yllättävän kevyesti. Rapuissa
alkoi varsinainen via dolorosa. Hapotti, hapotti ja hapotti. Enpä olisi
uskonut moista itsestäni. Mukanamme oli onneksi näitä energiapatukoita!
Söin pari puolikasta nousulla noin parinkymmenen minuutin välein ja
hapottelin edelleen. Nesteenä oli Batteria ja joinkin sitä pikkupullon
parissa eri erässä. Jäljellä oli enää viimeinen kilometri ja (HELPOTUS!)
homma alkoi luistamaan. Tehoaineet alkoivat vaikuttamaan!

    

 Antennimastolla.

   
Tästä oli jo helppoa edetä viimeiset kevyet metrit.

   

 Huippu, tuo kivikasa, häämöttää. Enää ei varmasti käännytä.

   

   

OU JEE x 2!

     

Tämä tunne on varmaankin aikä lähellä kaikkia niitä fiiliksiä, joita kokee, kun onnistuu jossain sellaisessa, jota on kovin vahvasti joskus (esim. nyt matkan aikana) epäillyt.
   

 Joillakin on ollut idea ja aikaa.

   
Ylhäällä tuuli ja oli kylmä.
Pienet vesinorot olivat jäätyneet ja välillä satoi harvakseltaan hiukan lunta.

    

Paluumatka alamäkeen sujui leikiten.
 

  

 Paitsi, että portaissa laskeutuminen sai jalat tärisemään.
  

 Vihdoin perillä, klo 20:16.

   

Viileä keli ja hiki saivat pipon huurtumaan.

  

Taas opittiin jotain uutta.

Heräät aamulla klo 06…. Ajat autoa 700km, ja aikaa siihen menee siihen noin 8 tuntia autonpenkillä istuen. Ennen nousua vain muutama kävelyaskel. Tulee ongelmia vastaan. Aivot käyttöön jatkossa.

SAUNAAN!!

 

Tänään Oulu – Kilpisjävi
 
Päiväreitti, muutaman maiseman kautta pyöreät 700km.
 

 Uimarannat olivat hienot, mutta jostain syystä ei kiinnostanut tippaakaan.
  

 Päivän ensimmäinen ”Mitäs täällä” -kohde oli Tornio ulkomailla, eli Haparandan Maksi.
Kello oli täällä, Ruottissa, vasta 08:26 (09:26), mutta oli hyvää tilaa ostostella!
SOLSTICKUJA!
  

 Aina kiva palata takaisin Suomeen.
Olimmehan olleet ulkomailla ainakin 15 minuuttia.
   

 Ratasjärvi
      

 Venejärvelle riitti suoraa.
 
Sitten kävimme vielä katsomassa Toras-Siepin ja Kajankin maisemat.
   

 Kihlanki tarjosi värikästä katseltavaa.

 Jossain Muonion ja Karessuvannon välissä meihin luotiin sateenkaaren avulla ”taivaallista” lisäuskoa.
    

 Hiljaista on, mutta jos joku vastaan tulee, niin se on suurella todennäköisyydellä norjalainen ja vauhti vähintään 120km/h.
 

 Nyt ollaan jo lähellä!
Ruotsalaisten ja Norjalaisten tunturien komeutta.

 Siinä se sitten on!
Saana!
 
Olemme kohta perillä Haltinmaan mökeillä.
  

Iltapäivällä Mikkelistä Ouluun.

  

Varsin sateinen keli Pihtiputaalle asti! Vettä tuli oikein kunnolla. Ennen Pihtipudasta tuli vierailtua Jyväskylän ”kenkäkaupassa”, josta sain lämpimän ja pikaisen lähdön, kun sain ampiaisenpiston sormeeni tuulipipoa ihmetellessäni. Tuntui melkoisen erikoiselta! Sporttiliikkeessä oli onneksi jääpussi lähellä ja se helpotti ajamista seuraavat sata kilometriä.

 

Tässä matkapäivän jännin hetki.

Uljuan tekoaltaan eteläpäädystä tuli tielle Isoyllätys.

Huomenna on sitten odotettavissa poroja, muuallakin kuin kahvimukissa.

 

 
Nokka kohti pohjoista!

    

  
Reissun pääkohteena on ehdottomasti Saana-tunturin valloittaminen. Täytyy vain toivoa, että meille löytyy sopiva sääväli kiipeämiseen torstai-iltapäivänä, tai perjantain aamupäivän tunneiksi.
  
Ruskaa ja poroja!
 

 

Lennart Petrell liittyy HIFKiin!

 

 

”IFK saa riveihinsä ensimmäisen NHL:n
työsulkupelaajan. Kauden 2010/11 HIFK:n mestaruusjoukkueen
avainpelaajiin lukeutunut Lennart Petrell on tehnyt seuran kanssa
sopimuksen, kertoo Helsigin Sanomat verkkosivuillaan. NHL:ssä Edmonton
Oilersia edustava Petrell liittyy HIFK:n miehistöön heti, kun paperityöt
on saatu ajan tasalle.

– Olen täysin pelikunnossa. Nyt vain tehdään töitä sen eteen,
että saadaan vakuutus kuntoon. Sen jälkeen olen valmis pelaamaan,
Petrell kertoi HS:lle.

Petrell keräsi Edmonton Oilersin paidassa pelaamissaan 60
ottelussa tehot 4+5=9.
Petrell on viettänyt alkusyksyn Suomessa harjoitellen Myyrmäessä muiden
NHL-pelaajien kanssa ja odottamassa, kuinka NHL:n työsulkuneuvotteluissa
käy.” (Sportti)

Tervetuloa takaisin, ja potkihan poikia samalla tarpeeksi persuuksille, että pelit alkavat taasen kulkemaan!

 

Tasaista paistetta ja loisketta.

Kävimme tutustumassa Mäntyharjun 

maisemapolkuun ja kuntoilupolkuihin.

  

 Ensimmäisenä Taidekeskus Salmelan vastapäätä, ja kirkon vierestä, lähtevä Immonpolku.

  

”Esteetön Siirlahden maisemapolku 3,8 km lähtee kirkonkylän
kioskilta Taidekeskus Salmelan luota. Polku alkaa noin 400 metrin 1,5
metriä leveänä lankkupolkuna, jossa on kolme onkipaikkaa penkeillä.
Katiskalahden silta on noin 50 metriä jonka yhteydessä on luontokirkko.
Majavan pesä on sillan vieressä. Polku kulkee vanhaa kylätietä kirkon
ohi.”

 

 Onkipaikkalevennys.

Reitin alkupään metsikössä oli noin miljoona rastasta, jotka pitivät omaa syystirskuntaa.

  

 Pappilan pelloista on pidetty huolta tuollaisella ”virkistäjällä”.

 

 Onnistunutta maisemointia.

 

 Siltaa pitkin luontokirkkoon.

 

 Vanha majavanpesä

 

  Lenkki eteni pitkin mökkitien pohjia ja lopuksi vanhaa kylätietä (kirkkotie) takaisin..

 

 Mäntyharjun kirkon parkkipaikalle.

Mäntyharjun kirkko on kovin persoonallisen näköinen.

  Pyhän kolminaisuuden ovet?

 

Tästä kuvasatoa koko Immonpolun projekstista

 

   

Pappilanniemen kuntopolut

 Nordic Fitness Sport Park

Että mikä!?

 

 Reittejä riittää varmasti jokaiseen makuun.

 

 Aika lyhyt suunnistusreitti!

Lähtö tuolla oikealla, ja maali tässä vasemmalla.

 

 Mäellä polku kapeni ja kapeni.

 

 

 Nöyryyttä.

  

 HEH! Kuljimme reittiä väärään suuntaan.

 

 Sitten mentiin taas kylätietä pitkin.
Taidekeskuksen takamaastoissa.

 

 Iso-Pappilan huvimaja oli vastikään raivattu pusikon keskeltä näkyviin.

   

Kahdeksan kilometrin ”ulkomaan” vaellus.

  

Tulipa kirjauduttua FB:iin joskus vahingossa, 

kun tahdoin kuunnella musiikkia Spotifystä.

     

Olen ihan ”uusi” koko FB:n kanssa.
        

Jo ennen tätä (virhettä) olin suhtautunut kovin vastenmielisesti ja epäilevästi koko naamakirjaan. Mutta, mutta nyt kun tuo tili vahingossa tuli, ajatus vähän kiinnosti, uteliaisuus tietenkin iski. Siihen oli vahingon lisäksi myös toinenkin syy; kaikenmaailman arvonnat vaativat jostain syystä FB:n käyttöä! Ja kilpailuhenkinen kun olen, niin; jos et veikkaa, et voi voittaa.

Kävipä nyt niin, että osallistuin erään tuttuni postaukseen, kun hän oli käynyt jossain näytännössä. Siis viesti vain hänelle. Sitten plåå asiasta, ja lopulta plåå plåå ihan muusta. Lopulta minulle täysin vieraat henkilöt dissasivat minun/meidän tulevaa iltaa. Ystäväni valinnat, mielipiteet ja perustelut kyllä ymmärsin ja hyväksyin, tietenkin!
      

Mutta:

     
1. Mitä hemmettiä heille (täysin tuntemattomille)  kuuluu mitä minä ystävälleni kirjoitan?
2. Miksi heidän pitää arvostella sitä ”mauttomaksi” sitä mitä olemme käyneet katsomassa?
3. Olenko minä pyytänyt heiltä jotain kommenttia valinnoistani? EN.
4. Olisko se paha juttu, jos kommentoisin/dissaisin heidän valintojaan (en sortunut)?
5. – 10. Näitä mielipiteitä turhamaisista ihmisistä en viitsi koko maailmalle kirjoittaa.
     
Yhteisöissä homma toimii, mutta tämä ensimmäinen henkilökohtainen keskustelu päättyi siihen, että  provoilukin ja myös ns. ”vittuilu” on taitolaji, mutta miksi sitä yrittää tehdä, jos ett edes tunne henkilöitä. Olisko se kirjoittajalla sellainen pikapalaverin paikka? Psykologin, tai muun auttavan henkilön kanssa? ”Mikä minua vaivaa, vaivaako minua joku?”

Olen hieman hämmentynyt, koska skeidaa me saamme monesti liian helposti, eli yhden sosiaalisen viestinnän voisi pitää pääasiassa positiiviseen ja/tai hyväntahtoiseen viestintään. Vielä kerran; Onko se toisen ihmisen valintojen arvosteleminen, ja oman ”ainoan oikean” korostaminen, jotenkin helvetin hienoa? Pätemistä? Tai sitten näillä, heitä koskemattomia asioita kommentoivilla, kotihemmolla/-lissuilla ei vaan kertakaikkiaan ole muuta tekemistä, kun päivystää naamakirjaa. Tiskatkaa vaikka, per***e!

        

     
Hyvästi FB, tietyillä yksityisillä sivuilla, kommentoinnit loppuivat tähän, koska en halua loukata ketään, enkä heidän ajattelujaan, ainakaan ”julkisesti”. Nytkään, edes tässä vuodatuksessa, koska tänne eksytään vain vahingossa, eikä kukaan pysty tunnistamaan ketään.

       

  
Otetaan/Otan jatkossa rennosti!
   

 

Mennään kokeilemaan touria.

 

 

Uusi, vasta startannut, kiertue.

Oli ihan hauska ilta.
   

 

Odotettu sarja-avaus oli hienoa katseltavaa!

  

 HS seurasi
   HIFK – Jokerit 7-3 (3-2,2-1,2-0)

5.14 1-0 Iiro Pakarinen (Ville Peltonen, Tyler Redenbach)

5.54 1-1 Ilari Filppula (Joonas Rask, Steve Moses)

10.15 1-2 Steve Moses (Ben Eaves, Ilari Filppula) yv

13.01 2-2 Roope Talaja (Aki Kivelä)

16.51 3-2 Iiro Pakarinen (Mikko Jokela)

30.15 4-2 Ville Varakas (Tyler Redenbach, Iiro Pakarinen)

33.43 4-3 Jani Rita (Henri Heino, Juhani Tyrväinen)

36.22 5-3 Ville Peltonen (Tyler Redenbach, Kimmo Kuhta)

59.14 6-3 Roope Talaja (Kimmo Kuhta, Toni Söderholm) tm

59.48 7-3 Ville Peltonen (Iiro Pakarinen, Tyler Redenbach) yv

Maalivahdit:

HIFK: Joni Ortio 5+6+13=25

Jokerit: Eero Kilpeläinen 10+7+5=23

Tästä on hyvä jatkaa. Huomenna Blues Espoossa.

Urheilulehti
Sportti.com
YLE
IL kuvat
 

  

SM-Liigakausi alkaa tänään!

  

   
URHOTV:llä klo 18:00

Kannattaa katsoa!

  

  
Lahden Pelicansin kausimainokset ovat

Parasta A-ryhmää!

  

2010 – 2011

    

  

  

  

2011 – 2012

  

  

  

  

2012 – 2013

  

 

2/3 ja 3/3 tulossa..

 

Jääkiekon SM-liigan kurinpitoryhmä 

  

on käsitellyt
kaikki kurinpitotapaukset kansainvälisen 

European Trophy –turnauksen
ottelusta Jokerit – HIFK 1.9.2012.

   

    

  

on puhunut!
  

SM-liiga

  

 

Sitä sun tätä.

 

 

Kosteaa kuitenkin.

  
Edit to 13.09.2012
 

Ja välillä aurinko vierailee.
 

 

Suuri epätietoisuus vaivaa.

  

Miksi pikkupakkanen (-0°C – -4°C) on toisaalla mainittu ankaraksi hallaksi?

Turhia vouhottamaton ihminen…

…mainitsee tosiasian pikkupakkasena, mutta viestinnän opiskelija havittelee jo katastrofin aineksia ”ankaralla hallalla”. Hemmetti, IS herätkää! Nyt ei ole enää kesä, vaan syyskuu, jolloin pitääkin olla pikkupakkasia!

   

 

3 – 1 voitto!

 

  O lee!

 

Tai ehkä ei sittenkään…

 

Hops!

Suomen joukkue ei saanut niistä paikoista maalia, joista huippujoukkueet tunnistetaan.
 

Turha taistelu. 

Sääli.

Oppiiko tämä meidän joukkue voittamaan näitä pelejä ikinä milloinkaan?

 

       

Selailin Etelä-Savon poliisien tiedotuspalstaa ja huomasin tapahtuneen todella ikävän onnettomuuden, kauhean vahingon. Tämän onnettomuuden syy ei ole vielä selvillä, mutta valitettavasti liikenteen huomioiminen on todennäköisesti mopokuskilta unohtunut, on ollut jotain tärkeämpää. Turvaväli, turvaetäisyys.

   
 *************************************************

Mopon matkustaja ollut nuori menehtyi liikenneonnettomuudessa Pieksämäellä

 
Pieksämäellä tapahtui tänään 7.9.2012 kello 08.30 aikaan
liikenneonnettomuus, jossa skootterimallisen mopon matkustajana ollut
paikkakuntalainen nuori menehtyi.
Alustavien tietojen mukaan Kuopiontietä ajanut kuorma-auto oli
kääntymässä oikealle risteävälle Joukontielle kun samaan
suuntaan kuorma-auton perässä ajanut mopoilija oli törmännyt
kuorma-auton oikeaan kylkeen. Mopoa kuljettanut paikkakuntalainen nuori
tyttö loukkaantui ja matkustajana ollut toinen tyttö menehtyi.
  
Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta tutkivat tapahtunutta. Tässä vaiheessa asiasta ei ole muuta tiedotettavaa. (Poliisi)  (LS)
       
*************************************************
    
Erittäin valitettavaa.
    
Näitä ikävyyksiä on sattunut, sattuu nytkin, ja tulee sattumaan vielä lisää, mutta kuinka näitä nuorten liikennekuolemia saataisiin estettyä? Lisää pakollisia oppitunteja ja ajotunteja? Psykologisia testejä!? Liikenneopiskelu pakolliseksi jokaiselle 8.-9.-luokan yläkoululaiselle opetussuunnitelmaan? Kannatan hyvin nopeaa toteutusta!

 

Harmitus maximus!

Sormet venyivät, mutta eivät paukkuneet
”Ei sen suuri vika tarvitse olla, kun se on päässä.”
   

 

Työn parissa sormipari koki tänään venytysliikkeitä niin paljon, että rypyt suorenivat. Nivelsiteet eivät sitten tykänneet ja päättivät hieman loukkaantua moisesta arvaamattomuudesta. Lauantaiksi suunniteltu kisamatka jää väliin ja sauvakävelyt ainakin viikoksi pelkäksi haaveeksi. -kele!

  

   
 Seuraavana päivänä.
  
    EDIT. Reilu kuukausi (10.10.) on mennyt. Sormi (keski-) on vielä turvoksissa, eikä taivu vieläkään kunnolla… Voivottelu: Voi helkuttilaine!
 

Tietokoneeseen kätevä radio, josta asemat eivät lopu kesken!

Tämän avulla voit kuunnella vaikka Järviradion uutisia, 

tai mitä Kiinassa on juuri nyt tapahtunut…

      

 

InLight
Radio on kevyt ohjelma, joka asentuu nopeasti. Tosin jos .Net puuttuu,
se ladataan ja asennetaan ohjelman asennuksen yhteydessä.

  

Ohjelman
käyttöliittymä on melko karu, mutta selkeä. Radioasemat näkyvät listana
ja käytössä on nopea haku, jolla voi hakea vaikka kotimaiset
nettiradiot. Valinnanvaraa löytyy, ohjelma listaa 107 asemaa Suomesta ja
yhteensä niitä on yli 20 000. 

  

Asemalistaus päivittyy viiden
päivän välein automaattisesti. Lisää asemia voi lisätä käsin. Ohjelma
toistaa mp3-, ogg vorbis-, wma- ja aac-lähetyksiä. Musiikkikappaleesta
näytetään mahdollinen albumin kansikuva ja laulun sanat.” (Tietokone.fi)

 

Ohjelman kotisivuille.

Lataa ohjelma tästä!

GrooveFM!

  

Vielä on ripaus…

…kesää jäljellä.