Kuukausi: marraskuu 2013
Talven ensimmäiset lumityöt
HIFK voitti vihdoinkin Jokerit!
TV:n korjaus
Älä osta mitään -päivä!
Hip hurraa! Pakkasta!
Viherpeipot eivät ole kovinkaan mielellään orsiruokinnassa.
Tuulituhoa mökillä
Viikon 48 sää
****************************************************
Kaamosta tarjolla!
Nuorgamissa aurinko nousi eilen sunnuntaina viimeistä kertaa tänä
vuonna, eli kaamos on alkanut Suomen pohjoisimmassa kylässä. Aurinko
laski Nuorgamissa puoliltapäivin.
Utsjoen keskustassa aurinko nousi tänään kello 11.14 ja laski kello 12.42.
Kaamoksen eli polaariyön aikana aurinko ei nouse taivaanrannan yläpuolelle.
Nuorgamissa kaamos kestää tammikuun puoliväliin.
Turusta Mikkeliin
Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat
Katariinanlaakso
Katariinanlaakso
jalopuita kasvavista lehtosaarekkeista muodostunut kokonaisuus, jonka 17
hehtaarin laajuinen ydinalue rauhoitettiin luonnonsuojelulailla 1983.
Alueeseen sisältyy lehtojen lisäksi länsireunan järeätä kuusta kasvava
kallionalusmetsä, mäenlakien karuja männiköitä ja etelärinteiden
lämpimiä ketoja. Suojelualueen eteläosa on Rauvolanlahteen rajautuvaa
rehevää rantaniittyä.
tammen ja metsälehmuksen runsaus sekä varhain keväällä kukkivien
lehtokasvien suuri lajimäärä. Turun seudulla tavallisten kevätkukkien
lisäksi Katariinanlaakson lehdoissa tavataan melko runsaana
isokäenrieskaa ja pystykiurunkannusta sekä Lounais-Suomessa harvinaista
keltavuokkoa. Lämpimillä rinnekedoilla kasvaa useita vaateliaita ja
harvinaisia ketolajeja, joista esimerkkeinä maarianverijuuri,
nurmilaukka, räpelö, hirvenputki, mäkiapila ja tummatulikukka.
harrastajille Katariinanlaakso on erinomainen retkikohde jännittävyyden
ansiosta. Erityisesti lämpimien rinneketojen ympäristöstä saattaa
löytää suotuisina vuosina useita harvinaisuuksia. Tauriontatti,
tammenherkkutatti, kastanjatatti ja pähkinätatti kasvavat täällä
levinneisyytensä pohjoisrajalla. Muita Katariinanlaaksossa tavattuja
harvinaisuuksia ovat mm. isorusokas, sinipunarousku ja täplähapero.
tammilehdoissa on kuultavissa samanveroinen lintujen konsertti kuin
Ruissalon parhaissa lehdoissa. Lajistoon kuuluvat vakituisina
pesimälajeina mm. lehtopöllö, harmaapäätikka, satakieli, kultarinta ja
nokkavarpunen. Lisähöysteen linnuston lajirunsauteen tuovat vanhat
havupuuvaltaiset metsiköt, joissa viihtyvät mm. hömötiainen,
töyhtötiainen ja hippiäinen. (Turku)
Pitkään aikaan oli myös tarjolla mitä kaunein ulkoilu keli.
Kuninkaankivi muisto Kaarlen retkistä
sotaretkellään Kaarle kiersi Hirvensalon ja nousi syyskuussa 1597
maihin Ispoisten Ruskeakallion niemellä. Suomalaisten häirinnästä
huolimatta maihinnousu onnistui, ja herttua toi mukanaan 6 500 miestä
Ispoisten maille. Taisteluissa kotijoukkojen kävi kalpaten.
vuotta myöhemmin Kaarle-herttua teki toisen kuritusretkensä
murskatakseen suomalaisten vastarinnan lopullisesti. Jälleen herttua
rantautui Ispoisiin, sillä kerralla 5 000 miestä mukanaan. Taas
suomalaisia tulitettiin, kunnes miehistö kuukauden kuluttua taas
antautui.
Ruskeakallion Kuninkaankivi, jonka luona herttua tarinan mukaan pysähtyi
vetämään henkeä maihin noustuaan. (TS)
Kaiken puolin kiva retki! Tackar!
TPS – HIFK!
Katsomossa!
Erillainen työreissu
Turkuun, ja takaisin.
Jääkiekkoviikonloppu Forssassa
Eino-myrsky saatteli meitä myötätuuleen.
Selviytymisopas marraskuulle
Ensiapukurssi EA1® (16h)
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:”Normaali taulukko”;
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:””;
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:10.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:115%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:”Calibri”,”sans-serif”;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-fareast-language:EN-US;}
Tavallisimmat sairauskohtaukset
Palovammat ja sähkön aiheuttamat vammat
Nivelvammat ja murtumat
Myrkytykset
Juurille
Koulutusmatkalta oikealle
kouluttautumassa, ja iltapäivästä suunnittelin palaavani vaihtelun
vuoksi Kiteen ja Punkaharjun kautta Mikkeliin. Ylämyllyn kohdilla
huomasin, että mitä hitsiä minä täällä ajan? Minunhan piti ajaa AIVAN
toiseen suuntaan. No, sisäinen navigaattorini päätti, että NYT etsin sen
oikean kylän, ja oikean risteyksen. Suunnaksi Liperi, Rönkönvaara ja
Lapinlahti
oikeastaan en koskaan ole paikallistanut ”sitä” oikeaa paikkaa. En ole
muistanut juurikaan edes syntymäkyläni nimeä. Ei vaan ole jäänyt päähän.
Vaihtoehtoja oli muutama. Se oli jossain siellä Savonrannalta pohjoiseen. Papalta sain selvät koodinaatit ja löytyi!!!
Kom igen SD!
hallitsija vuosina 1611–1632. Kutsumanimen ”Pohjoisen Leijona” saanut
valloittajakuningas oli yksi historian suurimmista sotapäälliköistä.
puhuu äidinkielenään noin 300 000 suomalaista, joilla on perustuslakiin
kuuluva oikeus hoitaa asioitaan omalla kielellään esim. virastoissa.
Myös jokainen suomenkielinen koululainen opiskelee ruotsin kieltä
koulussa – samoin kuin ruotsinkielinen suomea. Eniten ruotsia puhutaan
Uudellamaalla, Turun ympäristössä, Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla. (YLE)
HS:n Tuunaa itsestäsi suomenruotsalainen nimikoneella!
Bästa hälsningar
Sara ”Lisen” Almsjö och Jan ”Jalu” Almsjö
St. Michel
VR autojuna
EDIT. – 27.01.2014
Tuli pieni muutos suunnitelmin jo ennen lähtöä. Peruimme paluujunakyydin ja valumme väylän vartta alaspäin Ouluun saakka ihan autokyydillä.
Harmaapäätikka
Etelä-Suomessa. Pohjoisempana paikoittainen tai satunnainen. Suomen
pesimäkannaksi arvioitu 1.500–2.500 paria.
ja vatsapuoli ovat harmaat ja yläperä on vihreänkeltainen. Päässä on
mustaa vain ohjas- ja viiksijuovassa. Koiraalla on päässä punaista
ainoastaan otsassa. Naaraalta ja nuorelta harmaapäätikalta otsan
punainen väri puuttuu. Harmaapäätikan koivet ovat harmaankeltaiset,
nokka on tummanharmaa ja silmän värikalvo punainen. (Luontoportti)
Pelipäivä on fanin juhlapäivä!
Sarjataulukko kertoo korutonta kertomaa.
Maalivahti Ville Husso on kolmessa viimeisessä pelissä päästänyt vain kaksi maalia, ja silti joukkue on hävinnyt niistä kaksi! Missä mättää? Oliskos maalinteossa?
*****************************************
EDIT.
Hieno päivä, joo-o, lappeenrantalaisille.
Humppakin soi ihan SaiPan tahtiin.
Syvät ovat HIFKn vedet.
Pyhäinpäivä
kehittyi katolisen kaikkien pyhien päivän sekä sitä seuraavan kaikkien
uskovien vainajien muistopäivän yhdistyttyä uskonpuhdistuksen myötä
yhdeksi juhlaksi, joka alunperin tunnettiin pyhäinmiestenpäivän nimellä.
Vuonna 1955 juhla määrättiin sijoittumaan lokakuun viimeisen päivän ja
marraskuun kuudennen päivän väliselle lauantaille. Vuonna 1967 juhlan
nimi vaihtui nykyiseen muotoonsa.
osa periytyy vanhemmasta kekrin vietosta ja joita käsitellään sen
yhteydessä. Uudempaan kerrostumaan taas kuuluu päivän viettäminen
hiljaisissa ja hartaissa tunnelmissa – hautojen kunnostaminen talvea
varten sekä kynttilöiden ja kukkien vieminen haudoille. Etenkin kanervat
ovat suosittuja. Haudoista alettiin pitää tarkempaa huolta 1900-luvun
alkupuolella, ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeinen aika
sankarihautoineen on saanut monet ihmiset kunnioittamaan sukunsa
vainajia pyhäinpäivänä kukin ja kynttilöin. Pyhäinpäivänä onkin joulun
ohella paras mahdollisuus käydä ihailemassa hautausmaalla tuikkivaa
kynttilämerta.
kuolleiden seurakuntalaisten nimet, minkä lisäksi vainajien omaisille
voidaan lähettää erityinen kutsu saapua muistelemaan rakkaitaan.
Pyhäinpäivän liturginen väri on punainen, mutta viime vuosina
yleistyneissä iltajumalanpalveluksissa käytetään myös valkoista.
kuoleman voittamisesta, uskovien kristittyjen kilvoittelusta
tämänpuoleisessa ja autuudesta tuonpuoleisessa. Kristilliseen
pyhäinpäivään kuuluukin vainajien muistelun lisäksi myös toivo, sillä
kuolema ei merkitse loppua, vaan ikuista elämää Kristuksen tuomassa
valkeudessa, josta pyhäinpäivän kynttilöidenkin ajatellaan muistuttavan. (Fin)