Halua ja tahtoahan on ollut aina!

  

 
Ja keskiviikkona kaikki tähdet olivat oikeassa asennossa, vähän niin kuin vahingossa, ja matka pohjoisen hangille varmistui! Tosin helmikuuhun tulee mulle nyt kaksi hiihtolomaa, mutta ketä se oikeastaan haittaa!?

     

Nyt pikaisena suunnitelmana on tietenkin Levi ja Ylläs, ja yksi houkutus olisi vielä pieni kiertoajelu talvisen Atlantin rannoilla. 

      

 
 Viime kevään reissulla revotulet seurasivat meidän paluutamme etelään, mutta nyt niiden näyttäytymistä odotetaan Muonion pakkasissa ihan paikan päällä.

Enää kolme kuukautta! *leveähymyinenhymiö!

    

 

Sadetta ja aurinkoa?

    

  

 

Lumensyvyys MA 27.10.2013

 

Yksi uusi ruokailija bongattu!

 

Tuo UFO on vanhan lampun varjostin. Estää oravien ja harakoiden vierailut talipötköllä.

 

Pikkutikka – Luontoportti

Ässä kertoi nähneensä pihalla myös pystötiaisparven!
Eivät vielä tulleet ruokinnalle, eivätkä tarttuneet kuviin.

 

  

Eli takaisin normaaliin aikaan.

 

 

Heräsitkö tänään ”turhan” aikaisin?
  

   Heh heh!

    

Kelloja on hetki sitten siirretty talviaikaan, 

eli yksi tunti saman vuoden kesää kohti, eli taaksepäin.

 

Hu-huuu! Etelä-Savon joutsenet?

   

 

Kävimme Papan kanssa bongailemassa joutsenia teemaviikonlopun hengessä. Ajelimme Ristiinan Kylälahden ja Huttulan, Anttolan Ollinmäen ja Kokkosenlahden, Juvan Siikakosken, Ollikkalan ja Tuhkalan kautta takaisin lähtöpaikkaan.

   

Reitti oli hyvin suunniteltu, mutta harmiksemme, olimme vaan noin pari viikkoa myöhässä!

Näimme yhden lähes joutsenen Siikakoskella. (Oikeasti kanisteri ja lippu)

     

Tiiran tulossivu, joka päivittyy tunnin välein.

 

Ps. Tuhkalan turhan lenkin jälkeen poikkesimme ”lohduttautumaan” Siiskosen leipomoon kahville ja puolukkaviinereille. Ostin muutaman herkullisen kermamunkin kotiin ja ”Mitkä joutsenet!?”.

 

 

Saappaat jalkaan, ja hanskat käteen!
     

 

TÖITÄ!

 

Tulosseuranta tästä

   

NYT on pakkovoiton paikka, oli kokoonpano mikä tahansa.

**********************************************************
  

He-hee! Loistava alku!

01:02 1-0 Corey Elkins (Eero Somervuori)
07:42 2-0 yv Iiro Pakarinen (Ville Peltonen, Toni Söderholm)

08:00 3-0 yv Corey Elkins (Ville Peltonen, Toni Söderholm)

 

 Kolmas erä vielä edessä. Lisää vaan!

Taisivat pelaajat käydä lukemassa tätä lokia ennen peliä, kun peli-ilme oli noinkin yritteliäs, ja ennen kaikkea periksiantamaton!

  
Hieno voitto!
   

    
Ja huomenna lauantaina samat parit, mutta jatketaan Hämylinnassa!
 

Viikonloppuna silmät auki!

 

  

Joutsenbongaus järjestettiin ensimmäisen kerran viime syksynä. Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetyssä tapahtumassa
ilmoitettiin yli 2300 havaintoa, ja laulujoutsenia havaittiin yli 50 000.

 

   

Joutsenbongaukseen osallistuminen on helppoa:
   

   

Joutsenten tunnistaminen

  

Mikkelin seudulla, ja tietysti muuallakin, voi joutsenia bongailla vesistöjen läheisyydessä olevilta peltoalueilta.

 

Suunnaksi Ähtärin ZOO!

Eläinpuiston lipunmyynti ja sisäänkäynti oli kesällä uudistettu

   

 

… PÖLLÖT!

     

Viirupöllö

      

Tunturipöllö – Bubo Scandiacus

        

Helmipöllö

       

Hiiripöllö

      

Pienenpieni varpuspöllö

     

Trio Lehtopöllöt

    

 Suopöllö

  

 Joutsen bongattu!

  

 Pari melkolailla myöhässä olevaa merihanhea? (Tunnistaminen)

   

 Turvassa!

  

   Sitten saavuimme susien luo. Ihmettelimme, kun sudet kääntyivät katsomaan meitä, ja hetken aikaa tuijotettuaan lähtivät lönkyttelemään meistä pois päin. Menimme susialueen toiseen reunaan, ja sama juttu.

 Sitten välähti!

 

Ässällä oli Suennahan Jaskan takki päällä.

  Pelkäsivät.

 

 Bubo Bubo

  

 Suur jännitys oli, että mahdammeko nähdä enää karhua, vai jokohan se/ne on/ovat mennyt/menneet aloittelemaan talviuntaan. Siellähän se vielä köllötteli pesänsä oven vieressä kiven päällä! Kovin oli nalle väsyneen oloinen. Välillä vähän nosti päätään ja vaihtoi lievästi asentoaan.

  

Tässä voisi helposti kuvitella nallen tuumailevan, että notkuisko vielä hetken, vai painuisko jo pehkuihin. Kas siinpä valinta! 

 

Huomaa, kuinka nalle nojaa oikeaan käpäläänsä ja vasen menee tukemaan leuan alle. Jalka vielä rennosti koukussa. Jonkun ihmisen opettama asento? Varmasti!

 

Taasen varsinaisen huippukauden ulkopuolinen käynti oli onnistunut. Emme nähneet eläinpuistossa kuin kaksi lapsiperhettä, ja heitäkin vasta ihan loppupuolella reittiä. Siis melkolailla omassa rauhassa sai höpötellä eläinten kanssa. Ässä laittoi Trackerin päälle lumileopardin aitauksen kohdilla. Olisiko noin muutama sata metriä sisäänkäynnistä, mutta siitä ”maaliin” n. 3,9km.

  

Sää suosi ja vähän tuuriakin oli. Sadetihku alkoi vasta ihan viime metreillä.

 

Kannattaa käydä!

 

 

Sattuu, ja joskus tapahtuu.

   

Matkalla pohojanmaalle jossain Lievestuoreen kohdalla alkoi auton etupäästä kuulua sellaisia ääniä, jotka eivät sinne kuulu. Ääni oikein korostui, kun kääntyi vasemmalle. Suoraan ajettaessa ei ääni oikein edes erottunut. 9-tiellä kuuntelu ja huoli meinasi masentaa kuskin ihan kokonaan. Aloimme etsiä kännykän sovelluksen avulla lähintä VW-huoltoa. Sellainen löytyi nopeasti, eikä ollut edes pitkä matka. Vaajakosken liikenneympyrässä meinasin jo luovuttaa ja pysäyttää koko Das Auton. Hirvitti.

   

Huoltoon saavuttiin noin klo 14 ja melko pian kokonaisvaltaisen selittelyn jälkeen auto otettiin ”sisään”. Menimme kuluttamaan aikaamme kahvikupposen kanssa. Hyvää kahvia! Tässä kohtaa katsoin huoltoneuvojien tiskiä kohti, ja tuli mieleeni, että miksi Volkswagenin huoltotiskejä oli kolme ja Seatin tiskejä vain yksi?? Johtopäätöksiä voi tehdä monenlaisia.

    

Odottavan aika on pitkä. Noin vartin jälkeen huoltomies selitti huoltoneuvojalle äänellistä pantomiimiä ja antoi tälle jonkun pienen mustan osan. Arvelin, että nyt puhuttiin meidän Golfista. En tiedä mitä olisin ajatellut. Aikaa kului. Ehdin tutustumaan Keskisuomalaisen sunnuntain ja keskiviikon painoksiin. Ei ollut ihmeitä. Pitäisköhän vaihtaa Audiin!?

   

Sitten, vajaan tunnin kuluttua, huoltoneuvoja käveli kohti kahvipöytäämme kädessään jotain pientä. Perkule! Siinähän on pieni kivi. SIIS PIENI KIVI! Huoltoneuvoja kertoi koko testaus, irrotus, AHAA!,  puhdistus, testaus, puhdistus -operaatiosta. Minä ja Ässä nyökyteltiin hiljaa. Alkoi jo himppasen hymyilyttämään. Sain laskun ja pyysin saada myös tuon arvokkaan kiven. Sille löytyy vielä joku arvoisensa paikka. Kiitimme huollosta, ja että pääsimme heti ns. työn alle ja takaisin matkaan.

    

Myyn muuten kiven a’le -hintaan sitä himoitsevalle 50€!

   

*****************************************************

  

Tie pesäpallopitäjään oli harmaa, märkä ja sumuinen. Nuokaan ei juurikaan haittaa yhtään, mutta pitkät tyhjät suorat, 80km/h on syvältä.

   

 

Ei vieläkään ihan saatu ensilunta Mikkeliin.

  

Lumisadealue kierteli Mikkelin ympärillä jo perjantaina 18.10

Ensilumen määritelmä:

 

Ilmatieteenlaitoksen määritelmän mukaan ensilumi on satanut maahan
silloin, kun säähavaintoasemalla on kesäaikaan kello yhdeksältä ja
talviaikaan kello kahdeksalta aamulla havaittu yksi senttimetri lunta.
Tilastojen mukaan ensilumi sataa Lahden seudulle keskimäärin marraskuun
ensimmäisellä viikolla.

   

– Määritelmä on yksiselitteinen, koska lumenmittausasemia ei ole
Suomessa montaa ja iltahavaintoja ei tehdä kaikilla asemilla. Jotta
saataisiin yhtenäinen ja koko Suomen kattava tulos, kaikki mittaavat
lumen syvyyden aamulla, kertoo meteorologi Matti Huutonen.

 

Jos lunta siis sataisi esimerkiksi keskiviikkoiltana useita senttejä
ja sitä ei torstaiaamuna enää olisi maassa, määritelmän mukaan se ei ole
ensilumi.

 

 

 

 Kuvassa on lumimittaukset keskiviikolta 23.10., 

eikä vieläkään Mikkelissä lumiaikaa aloitettu.

 

Ajattelin viedä Ässän ulos syömään!

Tuumasta toimeen. 

  

Kun hän saapui töistä, niin laitoimme varusteet auton kyytiin, ja valmistauduimme ruokailuun noin niinkuin henkisesti. Ajomatkaa ruokapaikalle oli noin tunti, Mäntyharjun kautta ajettaessa. Siinä duunari ehtii hiukan huilaamaan.

 

Elikkäs matka vei Repovedelle ja Lapinsalmen P-paikalle. 

P-paikalla oli klo 16:00 autoja vielä parisen kymmentä. Ja tästä sitten rappusia pitkin alas.

  

 Ketunlossi oli onneksemme juuri tuotu rantaan.

 Vaijerivetoinen.

  

 Tulipalon jälkiä Määkijänniemessä.

  

 Polku kulkee aika rannassa. Keväällä jopa vedessä.

     

 Sitten gourmetin vuoro! Kivikylän Huilun Tuhtia.

   

 Pienet tulet. Tulipaikka oli hienossa kunnossa.

   

Muutamia ohikulkijoita, mutta he eivät ilmeisesti olleet nälissään, kun eivät paikalle (”kerjäämään”) pysähtyneet.

    

Hyvää ja maistuvaa oli!

      

 Ympyrälenkin loppumatkan pakkokuva.

  

Mainitaan, että Ketunlenkki olisi 5 (viisi) kilometriä, mutta meidän molempien Sport Trackerit saivat mittauksessaan pituudeksi noin 4,1km!

         

Lukkoja on siltaan kiinnitetty aika monta. 

Veikkaisin, että sillan alapuolelta löytyy yhtä monta avainta.

 P-paikalle päästyämme autoja oli paikalla enää viis tai kuus, ja pimeys alkoi jo laskeutua.

  

 

   

Ainaista hammasten kiristelyä?

   

Ei, vaan ainoastaan 

Keskiviikosta 23.10.2013 alkaen.

       
Ajankohta sitä aiheuttaa. Kelit ovat kuitenkin täällä ”eteläisessä Keski-Suomessa” vielä pitkään lähes kesään verrattavia ja eikös ELYläiset osaa myös tulkita ennustettuja säätietoja. Autot ovat varustettu mitä ihmeellisimmillä apuvälineillä. Suomalaiset ovat heti autojen keksimisen jälkeen selviytyneet talvikeleissä. jne, jne, jne,… Aina liikenteeseen mahtuu niitä vatipäitä, jotka eivät malta tunnustaa luonnonoloja, tai sellaisia, jotka eivät pidä kulkineestaan hyvää huolta, ja aiheuttavat näin ongelmia myös muille kanssaliikkujille.

       

Muuttuvat nopeusrajoitukset olisivat tähän ainoa oikea ratkaisu.
Helsinki-Turku -moottoritiellä sellaiset jo on!

  

   

Liikennevirasto tiedottaa alueittain rajoituksista.

   
 

 

Toivottavasti näin ei ajella ihan pääsiäiseen asti!

  

   ********************************************************************
   
Talviaikaan talvisin nopeuksin
 
*Teksti kopioitu suoraan Liikenneviraston palvelusta
    
17.10.2013 Talven ja pimeän
vuodenajan takia alennettuihin nopeusrajoituksiin siirrytään ensi
viikolla, koko maassa viimeistään 25. lokakuuta. Näin pienennetään
onnettomuusriskiä, joka muuten kohoaisi pimeällä kaksinkertaiseksi ja
liukkaalla moninkertaiseksi verrattuna päivänvalossa ja sulalla kelillä
ajamiseen. Myös päästöt ja melu vähenevät.

Nopeusrajoituksia alennetaan viikolla 43 kaikkiaan noin 8700
kilometrillä. Alennetut rajoitukset ovat voimassa kevääseen saakka,
kunnes jälleen ajo-olojen parannuttua siirrytään kesänopeusrajoituksiin.

Moottoriteillä korkein sallittu talvinopeus on 100 kilometriä
tunnissa ja pääosalla muita maanteitä 80 kilometriä tunnissa. Sadan
kilometrin nopeusrajoitus säilyy osalla Pohjois-Suomen vähäliikenteisiä
teitä sekä esimerkiksi niillä Etelä- ja Keski-Suomen teillä, joilla
ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella. Moottoritiejaksoilla,
joilla on sään ja kelin mukaan vaihtuva nopeusrajoitus, on marraskuun
alusta helmikuun loppuun korkein sallittu nopeus 100 kilometriä
tunnissa, mutta maaliskuun alusta voidaan valoisaan aikaan hyvissä sää-
ja keliolosuhteissa käyttää 120 kilometrin rajoitusta.
  
Nopeusrajoitus
alenee 80 kilometriin noin 7900 tiekilometrillä.  Moottoriteiden sadan
kilometrin talvinopeus koskee kaikkiaan noin 520 kilometriä. Sään ja
kelin mukaan vaihtuvia rajoituksia on käytössä noin 370 tiekilometrillä.
Vajaat 260 kilometriä sellaista 80 kilometrin nopeusrajoitusaluetta,
jolla on runsaasti raskasta liikennettä ja tienvarsiasutusta, muuttuu
talveksi 70 kilometrin rajoituksiksi. Lisäksi joillakin yksittäisillä
tieosuuksilla nopeusrajoitus putoaa talveksi 80:sta 60 kilometriin
tunnissa.  Kaikkiaan Suomessa on 78090km maanteitä.
Tienkäyttäjäkyselyissä neljä viidestä kuljettajasta on pitänyt talvi- ja pimeän ajan rajoituksia sopivina.

Talvirajoitusten
ansiosta säästyy arviolta 15 ihmisen henki ja 50 jää loukkaantumatta.
Alennetuista rajoituksista on muutakin hyötyä. Polttoaineenkulutus
laskee ja päästöt vähenevät, päällyste kuluu hitaammin ja rengasmelu
pienenee.
 

Huonoilla keleillä kannattaa ajaa talvirajoitustakin hitaammin
 

Hankalilla
keleillä ajonopeutta on syytä alentaa jopa huomattavasti merkeillä
osoitettua alemmaksi. Jo liikennesäännöt velvoittavat kuljettajaa
ottamaan huomioon lukuisia sekä omaan että muiden tienkäyttäjien
turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Nopeuden alentaminen antaa
yllättävissä tilanteissa lisää aikaa reagointiin ja lyhentää
pysähtymismatkaa vaikkapa hirven ilmestyessä tielle.

Tienkäyttäjää
auttavaa ajantasaista liikennetietoa, kuten keliennuste ja tietoja
tiesäästä löytyy Liikenneviraston nettipalvelun www.liikennevirasto.fi etusivulta.

  

Eilen ja tänään.

 

 Eilen tämä petolintu, vahvasti varpushaukaksi veikattu, teki ainakin kaksi huomattua harvennusiskua. Ihan 100%:ta varmuutta ei ole liitojen tuloksista.

 

 Punatulkkuja vieraili automaatin alla kaksi pariskuntaa.

   

 Sulassa sovussa ”värittömät” pikkuvarpuset, viherpeipot ja rouva punatulkku.

  

 Tulipa tämäkin sitten nähtyä!

   

Orava otti pähkinäautomaatista pähkinöitä ja juoksenteli tavalliseen tapaansa piilottamaan niitä sinne sun tänne. Sitten se päätti hieman huilata piilottelureissuiltaan, ja kiipesi hetken harkinnan(?) jälkeen automaatin sisälle syömään pähkinöitä kaikessa rauhassa. Tunsi olonsa varmasti varsin turvalliseksi ahtaannäköisessä pikkuyksiössään.

      

 Harvinaisempi vieras.

    

 Yliarka vierailija.

    

 Käpytikka ja sinitiainen yhteisellä asialla.

   

”Ei oo aina ihan heleppoo!”

Lisäksi on tietenkin nähty noin miljoona talitiaista ja myös pari hömötiaista on pyrähdellyt automaatilla ahkeraan.
  

 

  

Lämpenee!

   

 

Kummalisia kelejä?

  

Viime viikonlopun alkajaisiksi saimme maistiaisia lumesta, mutta varinaiseksi ensilumeksi ei sitä voi ”väliaikaisuutensa” vuoksi sanoa. Pikkupakkasia oli ja on vieläkin, mutta loppuviikoksi on ennustettu jopa kymmenen asteen ”helteitä”!

 
Ja loppuviikon harmaat

Kaikki loppuu aikanaan!

 Joskus muinoin, eli vuonna 1978, Anton-pappa totesi, että kyllähän mökillä pitää vene olla. Sellainen huippuostos sitten toteutui, ja vene saapui mökille. Terhi 375 palveli meitä mökkiveneenä, kalastusveneenä ja huviveneenä kokonaiset 35 vuotta!

   

Terhi vapautettiin tehtävistään.

  

Tällä vanhuksella teimme vielä loppukesällä uisteluretkiä siten, että teippasimme pohjasta haurastuneet saumat muoviteipillä, ettei välipohja olisi täyttynyt vedellä. Käyttökaaren lopun tultua vastaan, emme enää kiinnittäneet veneen siisteyteen suurtakaan huomiota. Vene oli vaihdettava ihan oman turvallisuuden vuoksi.

        

  

Viimeinen reissu alkoi mökiltä, ja päättyi Rantakoneen pihaan kierrätystä varten.

     

Veneen uusimisen päätimme jättää näin syksyksi, koska kausituotteet kannattaa aina ostaa vasta kauden päättyessä. Näin veneen talvisäilytys mökillämme kevensi maksutaakkaa tuntuvasti.

         

Terhi lähti, mutta onneksi Suvi tuli tilalle!

   

    

 

   

Uuden pohjamuotoilun
ansiosta uutuusmallit SUVI 460 SVM ja SUVI 495 SVM toimivat myös
moottorilla. Soutuominaisuudet ovat
säilyneet erinomaisina ja sivuvakavuuskin on parantunut
entisestään. Kysymyksessä on todella mielenkiintoinen muutos, joka on
tuonut soutuveneisiin kauan kaivatun parannuksen. Termalin.

   

 Toivottavasti ehtisin vielä testaamaan veneen ennen jäitä!

 Tuulastus tai uistelu.

  

 

Pakkasten tultua

 

 

Aloitimme, eilen myöhään illalla, pitää taas talvihuolta pikkulinnuista.

Tänään iltapäivällä oli tiaisilla jo selvät sävelet, kun vierailijoita riitti talipötkössä ja siemenautomaatilla lähes taukoamatta. Talipötkön alaosasta pitivät mustavalkoiset huolta oikein urakalla. Parhaimmillaan harakoita oli kuusi pomppimassa kohti pötköä.

 

Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on sopiva aika aloittaa
talviruokinta. Sinitiaisen ja mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin
kertoo usein siitä, että luonnossa alkaa olla ravinto vähissä.

Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen
asti kunnes keväällä maa on paljas ja sula. Tämä on hyvä pitää mielessä,
jos päättää ryhtyä huolehtimaan kesämökin lintujen talviruokinnasta.
Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua.
Pieneltä ruokintapaikalta voi ruoka loppua jo muutaman päivän kestävän
lomamatkan aikana. Varsinkin harvaanasutuilla alueilla yhteen
ruokintapaikkaan tottuneet linnut eivät ehkä löydä tarpeeksi nopeasti
uutta paikkaa,  ja ne saattavat jopa menehtyä, jos ravinto loppuu
kovien pakkasten aikaan.  Jos alueella on useita ruokintoja, linnut
vaihtavat ruokintaa ruoan loppuessa. Mikäli uuden ruokinnan tarjonta on
mieluista ja säännöllistä, voi olla että linnut eivät enää kuluvan
talven aikana palaa vanhalle ruokinnalle. (BirdLife)

Talipötköt ovat siisti vaihtoehto ruokintaan.

Erillaiset siemenseokset antavat mahdollisuuden nähdä useampia lajeja talven aikana.

Pähkinä ja kuoritut auringonkukansiemenet maistuvat.

Linnuille kelpaa monenlainen ruoka, kunhan se ei ole pilaantunutta eikä liian
suolaista. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet,
maapähkinät, kaura ja tali. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla. 

Kuorettomat auringonkukansiemenet vaikuttavat kalliimmilta kuin kuorelliset,
mutta niillä on kiistaton etu: linnut voivat hyödyntää kaiken mitä tarjotaan
eikä roskaa synny.

Pähkinät ovat suurta herkkua useille linnuille, mutta jos pähkinää ei ole
tarjolla pieneksi murskattuna, jää se kokonaisena monelta lajilta syömättä. 
Pähkinät voi murskata tehosekoittimessa ja siivilöidä hienontamisen yhteydessä
syntynyt maapähkinäjauho erilleen. Jauhoa ei kuitenkaan pitäisi linnuille
syöttää, koska se kostuu hyvin helposti ja vettynyt ruoka on huonoa ravintoa
linnuille. Murskaus käy hyvin myös esimerkiksi perunanuijalla.

Lintuja ei pidä ruokkia kinkunrasvalla, vettyneillä kaurahiutaleilla, eikä
millään mikä on homeista, maustettua tai erityisen suolaista. Linnut eivät
yleensä syö ruista, riisiä tai ohraa. Emme myöskään suosittele leivän tai
leivänmurujen tarjoamista lintulaudalla, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta
ei ole linnuille kovin ravitsevaa.

Ruokinnalla tai sen läheisyydessä olisi hyvä olla tarjolla myös hienoa
hiekkaa, jota linnut tarvitsevat lihasmahaansa ruoan jauhaantumisen
edistämiseksi. 

 

 

Kun hankitte automaatteja, niin hankkikaa sellaiset, joissa lintu ei pysty kävelemään siementen seassa tai ulostamaan siementen sekaan!

 

 

    

Ensimmäiset varsinaiset yöpakkaset!

     

  

Autot lämmitykseen, sisälämmittimet käyntiin,…

     

Mikkelissä oli noin -4*C

 

Onnea Alexis, 

    

    

Suomi!

    

   

ja tietenkin myös seitsemän veljestä!

 

 

  

Grattis!

   

    

Tänään Nordiksella pelataan

   

juhlaotteluna:

     

Otteluseuranta

 

 

Lämmin syyssää jatkuu

 

 
…loppuviikoksi jopa pakkasta!
 

  

     

Lauantai On Hieno päivä! 

   

Siis;

      

    

Loistava idea!

     

Kuva on muuten kopioitu Raumam Bojat -sivustolta!

    

     

Tänään palaamme siis blogin alkuvaiheiden alkuaikoihin. Silloin joskus, sama peli, huono tulos.

Syksyn 2013 pelistä ei mitään aavistusta. Toivotaan, että Nordis näyttää illalla parhaimmat puolensa!

 

 EDIT.

Yleisöä reilut 6000.
Kahden faniporukan tasainen, äänellinen, taisto. 
Paikat katsomssa E5, ei niin loistavat.
Kahden joukkueen tasainen taisto.
Kotijoukkue voittajaksi rankkareiden jälkeen.
Pappa mukana Nordiksella.
Uudella Golfilla pärjää ihan mukavasti liikenteessä. *hymiö!
 


Ottelun tilastot
  

Näkemiin Toitsi!

 

Palvelit todella luotettavasti, ja veit meitä turvallisesti moniin erilaisiin hienoihin paikkoihin. Kävimme Ruotsissa ja Norjan vuoristossa, Suomen Lapin itikoita on myös kerätty pariin otteeseen. Yhteensä noin 83500km! Ilman minkäänlaisia ongelmia tienpäällä, tai muutenkaan! Puheet TOYOTAn luotettavuudesta pitävät. Hyviä kilometrejä uuden omistajan kera.

 

  

Tervetuloa Wolfsburgin Golffi!

 

Suuret on saappaat täytettäväksi, mutta luottoa on!

  
      

”Kaipuu” VW:n ratin taakse on aina ollut yhtä suuri, niistä luopumisen jälkeen. Siispä tämä uuden perheenjäsenen merkin kanssa ei lopulta ollut kovinkaan montaa todellista haastajaa. Mielessä kävi Skoda Octavia, Bermarin 1-sarja, Auris ja B-mallin Mese… VW:n leiristä löytyi pienipäästöinen ja kohtuukulutuksinen versio voittajaksi kaikille diesel-vaihtoehdoille. Nappasi, eikä tarvinnut kauan edes väsytellä. Kouvolasta löysimme sopivan. Olisimme tietysti mielellämme ostaneet auton myös Mikkelistä, mutta täältä ei vastaavia valitettavasti löydy. Jos löytyy, niin hintapyynti on 2-3000 korkeampi ja vanhasta hyvitys on alle minkäänlaisen huumorintajun.

 

 

Tänään torstaina – KAS!

 

Oli siis Mikkelin Mikaelissa.
  

EDIT.

Ismo Leikolan jutut ovat nyt kuultu. Ensimmäinen tunti oli ihan suht harmitonta hauskaa, mutta toinen tunti valui niin vesirajan alle, että sinne meinasi hukkua. ”Paskaan.” Ismo hukkui vanhoihin juttuihin, mauttomasti.
  
Tästä jos voisi kehittää jonkunlaisen viisauden. Eli jos olet jossain nähnyt hyvän stand up -esityksen, niin älä ihmeessä käy katsomassa samaa esittäjää uudelleen. Sama koskee tietysti myös huonoja keikkoja. Selityksenä/perusteluna oma kokemus. Hämeenlinnassa Leikola ”Kasvoi Ihmisenä”, ja se oli loistava tähän verrattuna. Tämä taas lähes surkeaa. Surkeisiin esityksiin lisätään vielä väsynyt esitys Jukka Puotilalta.

Henkivakuutus

   

 

Tänään 1.10. vietetään heijastinpäivää. Liikenneturva muistuttaa, että
on aika kiinnittää heijastin ja näyttää loistavalta. Joka toinen
suomalainen käyttää heijastinta. Valtaosa autoilijoista raportoi
hankaluuksista havaita ilman heijastimia liikkuvia jalankulkijoita.

 

 

 

Meillä on iltalenkeillä keltaiset huomioliivit ja taskulamppu, joten näkeminen ja näkyvyys on pimeässä taattu. Tätä liivijengiä näkee ilahduttavasti yhä enemmän teiden varsilla.