Kuukausi: lokakuu 2013
Lapin taika tehosi!
Kuva lainattu Tunturikeimiöltä |
Ja keskiviikkona kaikki tähdet olivat oikeassa asennossa, vähän niin kuin vahingossa, ja matka pohjoisen hangille varmistui! Tosin helmikuuhun tulee mulle nyt kaksi hiihtolomaa, mutta ketä se oikeastaan haittaa!?
Kuva lainattu Wikipediasta |
Viime kevään reissulla revotulet seurasivat meidän paluutamme etelään, mutta nyt niiden näyttäytymistä odotetaan Muonion pakkasissa ihan paikan päällä.
Enää kolme kuukautta! *leveähymyinenhymiö!
Pikkutikka
Eivät vielä tulleet ruokinnalle, eivätkä tarttuneet kuviin.
Joutsenbongaus 2013
Birdlifen bongauskartta |
Taistele HIFK!
**********************************************************
01:02 1-0 Corey Elkins (Eero Somervuori)
07:42 2-0 yv Iiro Pakarinen (Ville Peltonen, Toni Söderholm)
Kolmas erä vielä edessä. Lisää vaan!
Taisivat pelaajat käydä lukemassa tätä lokia ennen peliä, kun peli-ilme oli noinkin yritteliäs, ja ennen kaikkea periksiantamaton!
Hieno voitto!
Ja huomenna lauantaina samat parit, mutta jatketaan Hämylinnassa!
Joutsenbongaus 26.–27.10.2013
ilmoitettiin yli 2300 havaintoa, ja laulujoutsenia havaittiin yli 50 000.
- Laske tai arvioi näkemiesi joutsenten lukumäärä.
Jos havainnoit useammalla paikalla,
laske määrät kultakin paikalta erikseen.
- Voit ilmoittaa tietoja joutsenille vaarallisista sähkölangoista,
vaikket olisi
viikonloppuna havainnut yhtään joutsenta.
- Ilmoita havaintosi verkkolomakkeella, joka avataan tällä sivulla
Joutsenbongauksen
alkaessa lauantaina 26.10.
Ähtärin eläintarha
Kylmiä väreitä
Melkein "ensilumi" Mikkeliin
silloin, kun säähavaintoasemalla on kesäaikaan kello yhdeksältä ja
talviaikaan kello kahdeksalta aamulla havaittu yksi senttimetri lunta.
Tilastojen mukaan ensilumi sataa Lahden seudulle keskimäärin marraskuun
ensimmäisellä viikolla.
Suomessa montaa ja iltahavaintoja ei tehdä kaikilla asemilla. Jotta
saataisiin yhtenäinen ja koko Suomen kattava tulos, kaikki mittaavat
lumen syvyyden aamulla, kertoo meteorologi Matti Huutonen.
ja sitä ei torstaiaamuna enää olisi maassa, määritelmän mukaan se ei ole
ensilumi.
Virkistystä!
Talvinopeusrajoitukset voimaan
Kuva lainattu YLEltä |
Ei, vaan ainoastaan
Ajankohta sitä aiheuttaa. Kelit ovat kuitenkin täällä ”eteläisessä Keski-Suomessa” vielä pitkään lähes kesään verrattavia ja eikös ELYläiset osaa myös tulkita ennustettuja säätietoja. Autot ovat varustettu mitä ihmeellisimmillä apuvälineillä. Suomalaiset ovat heti autojen keksimisen jälkeen selviytyneet talvikeleissä. jne, jne, jne,… Aina liikenteeseen mahtuu niitä vatipäitä, jotka eivät malta tunnustaa luonnonoloja, tai sellaisia, jotka eivät pidä kulkineestaan hyvää huolta, ja aiheuttavat näin ongelmia myös muille kanssaliikkujille.
Helsinki-Turku -moottoritiellä sellaiset jo on!
Talviaikaan talvisin nopeuksin
*Teksti kopioitu suoraan Liikenneviraston palvelusta
17.10.2013 Talven ja pimeän
vuodenajan takia alennettuihin nopeusrajoituksiin siirrytään ensi
viikolla, koko maassa viimeistään 25. lokakuuta. Näin pienennetään
onnettomuusriskiä, joka muuten kohoaisi pimeällä kaksinkertaiseksi ja
liukkaalla moninkertaiseksi verrattuna päivänvalossa ja sulalla kelillä
ajamiseen. Myös päästöt ja melu vähenevät.
Nopeusrajoituksia alennetaan viikolla 43 kaikkiaan noin 8700
kilometrillä. Alennetut rajoitukset ovat voimassa kevääseen saakka,
kunnes jälleen ajo-olojen parannuttua siirrytään kesänopeusrajoituksiin.
Moottoriteillä korkein sallittu talvinopeus on 100 kilometriä
tunnissa ja pääosalla muita maanteitä 80 kilometriä tunnissa. Sadan
kilometrin nopeusrajoitus säilyy osalla Pohjois-Suomen vähäliikenteisiä
teitä sekä esimerkiksi niillä Etelä- ja Keski-Suomen teillä, joilla
ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella. Moottoritiejaksoilla,
joilla on sään ja kelin mukaan vaihtuva nopeusrajoitus, on marraskuun
alusta helmikuun loppuun korkein sallittu nopeus 100 kilometriä
tunnissa, mutta maaliskuun alusta voidaan valoisaan aikaan hyvissä sää-
ja keliolosuhteissa käyttää 120 kilometrin rajoitusta.
Nopeusrajoitus
alenee 80 kilometriin noin 7900 tiekilometrillä. Moottoriteiden sadan
kilometrin talvinopeus koskee kaikkiaan noin 520 kilometriä. Sään ja
kelin mukaan vaihtuvia rajoituksia on käytössä noin 370 tiekilometrillä.
Vajaat 260 kilometriä sellaista 80 kilometrin nopeusrajoitusaluetta,
jolla on runsaasti raskasta liikennettä ja tienvarsiasutusta, muuttuu
talveksi 70 kilometrin rajoituksiksi. Lisäksi joillakin yksittäisillä
tieosuuksilla nopeusrajoitus putoaa talveksi 80:sta 60 kilometriin
tunnissa. Kaikkiaan Suomessa on 78090km maanteitä.
Tienkäyttäjäkyselyissä neljä viidestä kuljettajasta on pitänyt talvi- ja pimeän ajan rajoituksia sopivina.
Talvirajoitusten
ansiosta säästyy arviolta 15 ihmisen henki ja 50 jää loukkaantumatta.
Alennetuista rajoituksista on muutakin hyötyä. Polttoaineenkulutus
laskee ja päästöt vähenevät, päällyste kuluu hitaammin ja rengasmelu
pienenee.
Huonoilla keleillä kannattaa ajaa talvirajoitustakin hitaammin
Hankalilla
keleillä ajonopeutta on syytä alentaa jopa huomattavasti merkeillä
osoitettua alemmaksi. Jo liikennesäännöt velvoittavat kuljettajaa
ottamaan huomioon lukuisia sekä omaan että muiden tienkäyttäjien
turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Nopeuden alentaminen antaa
yllättävissä tilanteissa lisää aikaa reagointiin ja lyhentää
pysähtymismatkaa vaikkapa hirven ilmestyessä tielle.
Tienkäyttäjää
auttavaa ajantasaista liikennetietoa, kuten keliennuste ja tietoja
tiesäästä löytyy Liikenneviraston nettipalvelun www.liikennevirasto.fi etusivulta.
Vilskettä ruokinta-automaateilla
Uusi soutuvene
ansiosta uutuusmallit SUVI 460 SVM ja SUVI 495 SVM toimivat myös
moottorilla. Soutuominaisuudet ovat
säilyneet erinomaisina ja sivuvakavuuskin on parantunut
entisestään. Kysymyksessä on todella mielenkiintoinen muutos, joka on
tuonut soutuveneisiin kauan kaivatun parannuksen. Termalin.
Lintujen talviruokinta
Tänään iltapäivällä oli tiaisilla jo selvät sävelet, kun vierailijoita riitti talipötkössä ja siemenautomaatilla lähes taukoamatta. Talipötkön alaosasta pitivät mustavalkoiset huolta oikein urakalla. Parhaimmillaan harakoita oli kuusi pomppimassa kohti pötköä.
talviruokinta. Sinitiaisen ja mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin
kertoo usein siitä, että luonnossa alkaa olla ravinto vähissä.
asti kunnes keväällä maa on paljas ja sula. Tämä on hyvä pitää mielessä,
jos päättää ryhtyä huolehtimaan kesämökin lintujen talviruokinnasta.
Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua.
Pieneltä ruokintapaikalta voi ruoka loppua jo muutaman päivän kestävän
lomamatkan aikana. Varsinkin harvaanasutuilla alueilla yhteen
ruokintapaikkaan tottuneet linnut eivät ehkä löydä tarpeeksi nopeasti
uutta paikkaa, ja ne saattavat jopa menehtyä, jos ravinto loppuu
kovien pakkasten aikaan. Jos alueella on useita ruokintoja, linnut
vaihtavat ruokintaa ruoan loppuessa. Mikäli uuden ruokinnan tarjonta on
mieluista ja säännöllistä, voi olla että linnut eivät enää kuluvan
talven aikana palaa vanhalle ruokinnalle. (BirdLife)
suolaista. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet,
maapähkinät, kaura ja tali. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla.
mutta niillä on kiistaton etu: linnut voivat hyödyntää kaiken mitä tarjotaan
eikä roskaa synny.
tarjolla pieneksi murskattuna, jää se kokonaisena monelta lajilta syömättä.
Pähkinät voi murskata tehosekoittimessa ja siivilöidä hienontamisen yhteydessä
syntynyt maapähkinäjauho erilleen. Jauhoa ei kuitenkaan pitäisi linnuille
syöttää, koska se kostuu hyvin helposti ja vettynyt ruoka on huonoa ravintoa
linnuille. Murskaus käy hyvin myös esimerkiksi perunanuijalla.
millään mikä on homeista, maustettua tai erityisen suolaista. Linnut eivät
yleensä syö ruista, riisiä tai ohraa. Emme myöskään suosittele leivän tai
leivänmurujen tarjoamista lintulaudalla, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta
ei ole linnuille kovin ravitsevaa.
hiekkaa, jota linnut tarvitsevat lihasmahaansa ruoan jauhaantumisen
edistämiseksi.
niistä:
- Tiaiset:
auringonkukansiemen, maapähkinä (pienet lajit suosivat
murskattua pähkinää),
rasva ja tali sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt.
- Punatulkku, viherpeippo, peippo, järripeippo, nokkavarpunen, tikli ja
urpiainen: auringonkukansiemen, maapähkinä (monille kelpaa parhaiten
murskattuna).
- Keltasirkku:
kaura, auringonkukansiemen (kuorettomana), hirssi.
- Varpunen ja pikkuvarpunen:
auringonkukansiemen, maapähkinä
(murskattuna), kaura, hirssi,
rasvasiemenseospallot ja pötköt.
- Mustarastas:
auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna helpompi
syödä),
rasva ja tali, hedelmät ja marjat.
- Kuukkeli, närhi, varis ja harakka:
auringonkukansiemen, maapähkinä,
rasva ja tali.
Kun hankitte automaatteja, niin hankkikaa sellaiset, joissa lintu ei pysty kävelemään siementen seassa tai ulostamaan siementen sekaan!
Petoluolaan
Yleisöä reilut 6000.
Kahden faniporukan tasainen, äänellinen, taisto.
Paikat katsomssa E5, ei niin loistavat.
Kahden joukkueen tasainen taisto.
Kotijoukkue voittajaksi rankkareiden jälkeen.
Pappa mukana Nordiksella.
Uudella Golfilla pärjää ihan mukavasti liikenteessä. *hymiö!
Ottelun tilastot
Uusi perheenjäsen
Tässä hymyillään jossain päin Norjan vuoristoa kesäkuussa 2011 |
Kaikkien Aikojen Show – Flops!
Oli siis Mikkelin Mikaelissa.
Ismo Leikolan jutut ovat nyt kuultu. Ensimmäinen tunti oli ihan suht harmitonta hauskaa, mutta toinen tunti valui niin vesirajan alle, että sinne meinasi hukkua. ”Paskaan.” Ismo hukkui vanhoihin juttuihin, mauttomasti.
Tästä jos voisi kehittää jonkunlaisen viisauden. Eli jos olet jossain nähnyt hyvän stand up -esityksen, niin älä ihmeessä käy katsomassa samaa esittäjää uudelleen. Sama koskee tietysti myös huonoja keikkoja. Selityksenä/perusteluna oma kokemus. Hämeenlinnassa Leikola ”Kasvoi Ihmisenä”, ja se oli loistava tähän verrattuna. Tämä taas lähes surkeaa. Surkeisiin esityksiin lisätään vielä väsynyt esitys Jukka Puotilalta.
Heijastinpäivää
on aika kiinnittää heijastin ja näyttää loistavalta. Joka toinen
suomalainen käyttää heijastinta. Valtaosa autoilijoista raportoi
hankaluuksista havaita ilman heijastimia liikkuvia jalankulkijoita.