Sillä lailla.

Mikkelin Pelastuslaitoksen tarjoama perinteinen ilotulitus 
keräsi taas hurjasti katselijoita!

 

 

Eikä turhaan.
 
Kiitokset!

  

 Talviklassikon huikea tunnelma!

 

 Rallien (Jyväskylä ja SM-Vaakuna) kovat pakkaslukemat
  

 Olavinlinnan jääveistokset

 

 Kesäkuun Norjan ja Ruotsin kiertäminen. Vuonot, vuoret, meri, joet, kosket jne. jne.

 Norjan postikorttimaisemat.

  

Kesäinen Helsinki ja Suomenlinna
  

 Keski-Suomen kierroksella yli +30C:n helteessä!
  

 Mökillä ja kotona muurikalla paistetut herkulliset muikut.
  

 Syyskuussa Pieni Karhunkierros, Kuusamon hienot maisemat ja Aavasaksan auringonnousu.
  

 Marraskuun lopussa ensipakkanen

 

Ensilumi Itsenäisyyspäivänä

Picasan uusien ominaisuuksien avulla pääsee luomaan ”The Taidetta”.

 Joulupyhien myrskytuulet tekivät mökkitontilla kaatotöitä, vaikka ei oltu pyydettykään.

 

 Käynnin pääkohde oli tuo oletettavasti sairas koivu. Oli muuten pienehkö ihme, ettei se ollut jo kaatunut myrskytuulissa.

  

 AmmatilaisMIES Jumppi kävi puun kimppuun!

 

 Vielä viimeiset kohdistukset, ja…

 

 …SIELLÄ LEPÄÄ!

   

Puu oli jo melkoisen laho, eli ”tuuria” on riittänyt runsaasti, ettei se ollut jo aiemmin kaatunut minkään rakennuksen päälle.

  

Ensipakkanen, taas pitkään aikaan, oli viime yönä jäädyttänyt järveä.
Ei ihan vielä kantanut kävellä (2cm).

 

Niin se kävi Tsekeissä asti vain ”Tuning Only”:ssä.

Suomeksi; Valohoidossa vai Tuunattavana?

Samapa tuo, nyt se kuitenkin toimii.

 

niin ehtii tuhlata enemmän.
 

Aamuinen ajokeli oli kovin kostea. Eilisissä ennusteissa vihjattua räntäsadetta ei kuitenkaan ollut. Liikennettä oli harvakseltaan. Uudistettu 5-tie saa minulta kyllä kehuja! Keskitolppia vaan lisää, ja saadaan muuallakin ajaa satasta. Kiitos!

  

  
Pääasiana oli tietysti kalenteri, mutta kun kerran olimme virkistysmatkalla, niin asiaan kuuluu, että täytyy tietenkin tehdä tarkkaan harkittuja viisaita ostoksia. Villähteen risteyksestä oikaisimme kohti Nastolaa, ja Luhdan ”tehtaanmyymälää”. Sieltä löytyi Herra H:lle talveksi hyvä ulkoilutakki. Sitten Nastolasta Lahden keskustaa kohti, ensiksi Budged Sporttiin ja sitten Karismaan. Kauppakeskuksen rauhaa! Juu-u, sai kävellä ja tutkia ihan rauhassa ja palvelu toimi! Jäsen S löysi itselleen takin Haloselta, ja niin myös minä… melkein. Hyvä takki – hyvä hinta, ns. kipurajalla. (Epä-)Onneksi ei sitten ollut sitä oikeaa kokoa. Ei mahda mittää. Kalenteri löytyi ja Heilasta tarttui Uuden Vuoden kuvioihin Villisikanakkeja ja, YLLÄTYS, salmiakkilakuja.

   

 Näinköhän vangitsin vuoden viimeiset auringonsäteet vähän ennen Lusin varalaskupaikkaa?

EDIT. Kipuraja löytyi oikeankokoisena Mikkelin Carlsonilta.
Hanhenuntuvien metsästys on päättynyt. T F.A.T. G
  

   
Mainostamisessa mennään monesti ihan ”rajoilla”. Tietysti, kun ostajat pitää saada runsaslukuisina liikkeelle, käytetään isoja lukuja ja kirjaimia. Tiedetään kuitenkin, että tuotemäärässä tuo -70% on todella vähäinen, ehkäpä vain 1,5 hyllymetriä.
 
Pitempiaikaisena suunnitelmana on ollut tehdä tiettyjä arvokkaita ostoksia, joita näin ALE-aikaan voisi haaveilla pystyvänsä ostamaan. Alennukset tulisi olla siitäkin huolimatta varsin tuntuvia. Johonkin on kirjoitettu hyvä sanonta; 

Täysihintaisena sitä ei_halpaa ei monella ole varaa ostaa, eli ostamisen tulee tapahtua nyt, huomattavien alennusten aikaan. Laatu on yksi asia, johon voi hieman hinnakkaammissa tuotteissa luottaa, mutta ei tietenkään ihan sokeasti.
  

Suunnitelmien mukaisesti, parkkipaikkaa myöten, lähdin toiveikkaana katsomaan, että mitä kaikkea löytyy SUURISTA ja mahtavista alennuksista. Alessa olisi jopa -70% vaatteita. Kyllä olikin, mutta nuo rekit olivat täynnä ”vaaleanrosanväristä DDR-kamaa” vuosilta jotain jne., ja sitten T-paitoja ja shortseja! PRKL! Oikeastaan arvasin tuon jo etukäteen, eli ei se aikuisten oikeasti ihan PRKL-tasoinen pettymys ollut. Talvitakkien prosentit olivat ”hurjat -20%” Ei tule noilla alennuksilla kauppoja. Nokka kohti retkeilyhousuja. Siellä niitä G-1000 housuja oli, mutta kokonumerot päättyvät paria numeroa liian aikaisin. Tämäkään ei ole yllätys! Nyöks…

Kävelin vielä parin erikoisliikkeen läpi tehdäkseni samansuuntaisen huomion. Niitä kunnon alennuksia, kunnon tavaroissa, ei Mikkelissä vielä ole, eikä kokoja löydy. Toinen aamuhuomio (klo 09:30) oli ihmisten vähyys. Liikkeellä oli vain pieni kourallinen ja liikkeet ammottivat tyhjyyttään.

   
Vaate- ja urheiluliikkeet ovat kärsineet huonon talven seurauksena, ja panostavatkin nyt täysillä välipäivien ALE-myyntiin. Jaa-a, taidan lähteä käymään Lahdessa ostamassa Heinolan lintutarhan 2012 vuosikalenterin.

 

 

  

 

 

Koko päivän orava on juossut automaatin ja ”salaisten piilopaikkojensa” välillä. Nii-i, piilottelemassa pähkinöitä maahan. Mahtaa olla kivaa etsiä niitä, kun lumet ovat maassa. Tyhmä! Ei nuo pähkinät lopu, ja jos loppuukin, niin laitetaan lisää!

Lukeekohan tuo orava Mökkilokia?
 

Kelit kuin lokakuussa.

 

EDIT. Mutta…

Ilotulitukset näkyvät hyvässä kelissä!

 
EDIT2. SINISTÄ LUVASSA!!!

  
Alkuillan säätiedotus antoi ennätysmäärän varoituksia:

 

Tuulivaroitus maa-alueille: Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lännen ja luoteen välinen tuuli on vaarallisen voimakasta huomenna, tuulen nopeus puuskissa 25 m/s. Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa länsituuli on vaarallisen voimakasta huomenna, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on tai muuttuu paikoin huonoksi Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen sekä sohjoisten teiden vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakunnissa voimakkaan tuulen vuoksi. Muualla maassa vallitsee normaali ajokeli

 

  

 Jouluaattoillan taskuluumutortuille kävi hullusti! Laitoin tortut uuniin, ja herätyksen/hälyn muistuttamaan minua vielä puhelimeeni. Kaiken piti olla kunnossa, siispä huoletonna katsomaan elokuvaa. Reilun 25 minuutin päästä kuitenkin havahduin. Puhelin ei ollut hälyttänyt! Arvasin jo ennen uuniin katsomista, että mitä oli jo tapahtunut. JOO! Tortut olivat kaikki enemmän, tai vähemmän palaneita. Pääasiassa enemmän! Oli pienen joulunoitumisen vuoro. Helpotti. Vähäsen. Olin kyllä laittanut herätyksen ihan oikein ”päälle”, minuutit oikein, mutta kun ne tunnit olivat vähän väärin.

 

Kuorin heti epätoivoisena muutaman lehtitaikinakerroksen päältä pois, ja uteliaasti maistelin, että voiko niitä edes syödä. Hyvin voi, mutta …  SE TORTTUHILLO ON VIELÄ NOIN 200-ASTEISTA… suu paloi.

Rapsakoita torttuja.

  

  

Myöhään syöminen, ylensyöminen, kinkunsyöminen ja syöminen yleensä saavat aivoissa sellaisen pakko_päästä_liikkeelle_että_helpottais -tunteen. Ei autolla, vaan kävellen. Tuumasta toimeen, sillä kävelykelit olivat parhaat pitkään aikaan. Pikkupakkanen ja kuivat jalkakäytävät ja pyörätiet. Hiukkasen jäässä, mutta helposti löytyi pitoa. Reipas tuuli teki ilman raikkaaksi, ja tuuli enteili samalla lumisadetta.

 Kaupungissa oli puolilta päivin liikehdintä hyvin vähäistä.
 

 Pari päivää sitten kaikilla kaduilla riitti ihmisiä ruuhkaksi asti.

  

 Ei ketään.

 

 Eikä täälläkään.

 

 Tämä Mikkelin kaunein rakennus yritettiin tuhopolttaa taas eilen illalla. (LS)

  Se on tiilirakennus…

EDIT. Luetunymmärtäminen kunniaan:
 
”Palaneet materiaalit olivat otollisia savun muodostukselle. Lisäksi rakennuksessa ei ole lainkaan ikkunoita, minkä seurauksena savu leviää tehokkaasti rakennuksen ulkopuolelle, Vihro selvittää.”
 
Vai tarkoittaakohan Vihro, että ei ole ikkunalaseja? Sittenhän olisin kuitenkin oikeassa…

   

 KÄÄK! Mikkelin Citysorsat ovat syötettävinä Saksalanjoen/Rokkalanjoen suulla.
  

Veneilykausi on… 

Tuolta oikealta sadealue oli jo tulossa. Tossua toisen eteen, ja Lähemäen ja Rouhialan kulmilta takaisin. Kävely helpotti, että nyt jaksaa taas syödä!

     

Muutama erilainen joululaulu lisää, muttei kuitenkaan sieltä hartaimmasta päästä.

Käy hyvin vaikka illan kinkunpaistomusiikiksi:

SmuurrRRFFF!

Nooh!

Tätäkin

Rock!

–

Siellähän se Leevikin nykyään.

  
Nettiselaimen kautta voi myös kuunnella perinteisempiä lauluja:
 
Jouluradio
tai sitten voi valita
radioaseman muista maista.
 

Mikkeli, kellon lyötyä 12

 

 

Naapuri on tehnyt tästä päivästä myös laulun.
Erilainen video.

22.luukku

Joulutavoista
Irma Savolainen

  

 (Helsingin kaupunginmuseo, Vuoden kierto)

 

 

  

Mikkelissä 

  

mm. museovirasto puolustaa kynsin hampain, että viljasiiloja ei purettaisi.

 

Tätä rumilusta EI siis pureta
Lisää YLEn sivuilla

     
”Mikkeli kummastelee muun muassa sitä, että museoviraston mukaan siilot edustavat kaupan ja teollisuuden sellaista rakentamisen aikaa, jolloin siiloja ei vielä edes ollut Mikkelissä.”

  

 

 

KHO: Kuopio saa purkaa torin reunamilta kalahallin.
Savon Sanomat

”Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla on pitkä kokemus toiminnasta paikallisena kulttuuriympäristön asiantuntijana. Sopimuksen myötä museo ryhtyy hoitamaan toiminta-alueellaan mm. maankäytön suunnitteluun liittyviä, arkeologista kulttuuriperintöä koskevia viranomaistehtäviä. Sopimus oli mahdollista solmia, koska Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa työskentelee päätoiminen arkeologi. Maakunnan oma asiantuntija on lähempänä asiakkaita ja pystyy toimimaan tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin kuin Museoviraston asiantuntijat Helsingistä käsin.”

Mitä miettivät kaupungin asioista päättävät? Museovirasto? Ihmiset?

…ja millä perusteella?

Mikä on kuuluu oleellisesti kaupunkikuvaan?
Mikä on ”pyhää”, mikä ei? Mikä on kaunista, mikä rumaa?

Kyllä minä, näin mikkeliläisenä, olisin pitänyt kalahallin Kuopion torilla!

  Kyllä minä, näin mikkeliläisenä, purkaisin Mikkelin viljasiilot!

  

Olisikohan noista satavista lumista tarpeeksi valkeaan jouluun?

EDIT:

  
  Lumetonna vietämme joulun…

 

Tai sitten ei.
 

  +5 ja +6 !!!???!
 

 

1:58! Ei kai ollut kahvikuppi kädessä?

  

että yhdistetty kesä- ja syyslomani loppuu tammikuussa. 

Ei haittaa, päinvastoin.

Lintuja olemme hemmotelleet jo vuos tolokulla, mutta lähipiirissä pyörineet oravat ovat joutuneet tyytymään lintujen jämäpaloihin, tai ruokailemaan hätäisesti lintulaudalta. Eihän tämä tämmöinen käy alkuunkaan, ja asiaan on tehtävä muutos! Oraville on tehty ihan oma ”ruokinta-automaatti”, ja sellaisen löysimme paikallisen K-Raudan valikoimista. Hinta oli kohtuullinen, hieman alle 8e.

  

Automaatti toimii siten, että etureunan läpinäkyvän plexin yläreunassa on pieni rako houkuttelemassa oravaa. Kun uteliaisuus ja nälkä on ärsyttänyt tarpeeksi pieniä aivoja, ja orava työntää kuonoaan yhä päättäväisemmin kohti pähkinöitä, niin automaatin kansi aukeaa, jolloin alkaa oravan oppimisen vuoro. Jätin pari houkutuspähkinää ”syötiksi”.

Kummat oppivat käytön nopeiten, oravat vai harakat? Vai yllättäjä, käpytikka!?
Toivottavasti saan tallennettua opettelut.

EDIT.  
  
Kekseliäin oli Talitiainen, mutta valvontakameraan jäi…

sinitiainen
  

     

   ***************************************
  

   

  Ympäristökeskuksen nettisivuilla

  

  Vaaleansininen kuvaa keskimääräistä vesitilannetta ja tummemmat siniset keskimäärän ylittävää vesimäärää. Sivuilla voi valita tarkempaan tutkimukseen myös vesistöalueen kartasta.

Esim. Kymijoen vesistöalue ja sieltä esim. Kyyvesi

 ***********************
 

Ajankohtainen vesitilanne: 

  

”Viikonlopun sateet ovat nostaneet virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomessa. Etelärannikon pienissä joissa virtaamat ovat nousseet paikoin keskimääräisen kevättulvan tasolle.”

  

 ***********************

  

Herkkää ja nostalgista tulkintaa 
Mikkelin Dinosaurockista (1988) päivän teemaa ohuesti hipoen:

  

  

 

 Kaupungin kattoja ohuessa lumisateessa.

 

 Mikkelin Tuomiokirkko.

 

Naisvuori

 

Tavallista suurempi ja scifimpi kuu.

 

Jos jotain vähemmän mukavaa, niin jotain hiukan kivaakin;

Nuoskalumesta saa tehtyä lumilyhtyjä ja lumiukkoja.

  
Loppuviikko näyttää tältä:

  Kuivuu, ei kuivu, kuivuu, ei kuivu,….

  

Mökkiloki uudistui parilla pikkujutulla päivällistä odotellessa.

    

Koko loki leventyi parisataa pikseliä, että liitettyjä kuvia ei tarvitsisi jatkossa tihrustella. Siis siristellä. Ihan alareunaan lisäsin Googlen tarjoaman Gadgetin, jossa on jatkuvasti näkyvissä tuleva sääennuste molemmilta säänennustajalta Ilmatieteenlaitokselta ja Forecalta. Hyvä G!

Ja lokin otsikon alle laitoin kuvan eräästä eriskummallisesta jääkiekko-ottelusta.
(Edit. Ja muutin sen sitten jo, tänään maanantaina, viime talven pakkaskuvaksi)

       

Komentopaikkaa ei suinkaan ole unohdettu!
    

 
 Wo-HOO!

Ja nyt sitten syömään!

   

Soittamaanne matkapuhelimeen ei juuri nyt saada yhteyttä.
    

NYYH! NYYH! NYYH! NYYH! ja NYYH!
  

 

Vasta takuu-uusittu 6303i, ”Made in Romania”, jätti taivaalliset verkot joskus tämän lauantain aikana, ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Tekohengityksestä ei iltapäivästä ollut enää mitään apua. Se laitettiin piuhaan ja annettiin jopa sähköä… ei valon vilkahdustakaan. Mykkä se on!

Laskutkin on maksettu!
 

Ehkäpä tässä on kuitenkin vielä toivoa!?
Maanantaina matka käy taas kohti Nokia Caren huoltopistettä.

  

Oikein kaunis lintu.

  
Käpytikka – Luontoportti

Täysikasvuisen käpytikan pituus on noin 23-26 senttiä ja paino noin 80 grammaa. Lajin tunnistaa punaisesta alaperästä, mustasta päälaesta ja isoista valkoisista hartialaikuista. Koiraalla on kirkkaanpunainen niskalaikku. Nuorella yksilöllä päälaki on kokonaan punainen. Vatsapuolelta lintu on vaalea.
   
Käpytikan kutsuääni on lyhyt, voimakas ja terävä ”kjik”, jota se toistaa useita kertoja muutaman sekunnin tauoin, usein myös lennossa. Rummutus on terävä, loppua kohti vaimeneva ja lyhyempi kuin muilla tikoillamme. Toistaa tämän noin yhden tai kahden sekunnin sarjan viidestä kymmeneen kertaa minuutissa. Hermostuneena päästää ”kji-krä-krä-krä-krä”-sarjan.
   
Käpytikan parimäärä Suomessa on 100 000 — 350 000 ja se on levinnyt Etelä-Suomesta Metsä-Lappiin asti. Käpytikka ei ole muuttolintu, mutta huonona käpyvuonna se vaeltaa loppukesällä ja syksyllä ravinnon perässä uusille asuinpaikoille. Runsaimmin sitä on paikoilla, joissa on tarpeeksi männyn- ja kuusenkäpyjä talviravinnoksi. Laji pesii yleisenä kaikenlaisissa metsissä, mutta suosii haavikoita sekä lehti- ja sekametsiä pellon reunoissa.
  
Kesällä käpytikan ravintoa ovat puussa elävät hyönteiset ja toukat, syksyllä se syö myös marjoja ja muiden kololintujen poikasia. Talvella käpytikka syö nimensä mukaisesti kuusen ja männyn kävyistä siemeniä. Talvella käpytikka on yleinen näky myös ruokinnoilla, joilla se hakkaa mielellään ihraa tai talia ja syö auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä.
   
Huhti–toukokuussa tikkapari hakkaa pesäkolon lahoon haapaan, koivuun tai leppään. Touko–kesäkuussa naaras munii 4–8 valkeata munaa. Emot hautovat munia 10–12 vuorokautta ja ruokkivat poikasia pesään 21–25 vuorokautta. (Wiki)