HBYyyn ja ”Mikäs se punainen siellä Namilassa nyt olikaan?”:n kaveri pysyykin meidän maisemissa pidempään! Vihdoin viimein tämä oma ja autoliikkeen tekemä pieni farssi loppui! Se saa das Auton aivan hymyilemään! 

Vikahan korjattiin jo eilen, mutta olen oppinut, että ihan heti ei kannata autoasioissa juhlia. Uskokaa tai älkää, niin se katsastuskonttorin ehjä, mutta autoliikkeen rikkinäinen ja/tai ehjä katalysaattori oli lopulta vain syyttömänä syypää kaikkeen murheeseen. Yhteistyöhaluton kappale vaihdettiin, ja näin BlueOne sai uuden pirteän elämän jatkoajan meidän perheessä. Ainakin joksikin aikaa. Pienen kapinan auto yritti heti järjestää, mutta siitä selvittiin ilmastoinnin huollolla. 

Temperamenttia löytyy!
 

 

 

Hieno syysviikko tulossa!

 

Teema voisi olla vaikka, että
”Nyt nautiskellaan auringosta, ja ulkoillaan”
 

  
 Yöllä lämpötila oli jo ihan oikeastikin laskeutunut Mikkelin lentokentän mittauspisteessä nollan alapuolelle. Klo 06:30 oli pakkasta -2,2*C. Meidän mittauspisteessä mittari oli mitannut korkeintaan hallanvaaran, eli -0,5*C. Autonikkunat olivat kaikki jäässä, eli tämän alkavan talvikauden ensimmäinen raappaus tehtiin tänään.

Sarjassa viimeisiä ja ensimmäisiä:
Hra H ajeli nurmikon tänään talvipituuteen.
  

  
Aamulla, jo kasilta, suuntasimme autonnokan kohti pohjoista. 

Koli kutsui. Täällä oli pilvinen aamu, mutta parempaa oli luvassa, sillä jo Varkauden kohdilla pilvet hävisivät taivaalta, ja aurinko paistoi. Lämmintä oli sopivasti, +5*C, hieno ajokeli, ja tälle reissulle saimme myös pojankin mukaan! Kai tämän voisi laskea pieneksi iloiseksi ihmeeksi!?

Kolin tiellä oli liikennettä kolmetuntisen kurvailun jälkeen lupaavasti (huolestuttavasti). Ihmisiä oli pitkän pilvisemmän kauden jälkeen liikkeellä paljon. P-paikat pursuivat, mutta yhdelle autolle löytyi vielä paikka yläparkista ihan pienen maisemahissin vierestä.

Näillä ohjeilla et voi eksyä!

Hypättiin hissiin ja se kuljetti meidät ylös n. 100m, hotellin sisäänkäynnin tuntumaan. Ylhäällä on edellisen käynnin jälkeen (oliskos vajaa 20v?) tapahtunut paljon rakentamista. Muistikuvista ei tällä kertaa ollut mitään apua. Järkytyksestä toivuttuamme hiihtohissin kohdilta huokaistiin ensimmäiset VAU!:t. Uskomattoman kaunista! Eipä ihme, että Kolilta löytyy yksi kansallismaisemistamme!

 

Ruskaa lähdettiin katsomaan, mutta ihan valmiina se ei Pielisen rantamilla vielä ollut. Eipä se oikeastaa haitannut, sillä matkan varrella näkyi mm. useita hienoja täysin keltaisia haapoja ja muita lehtipuita.

 

Koli-hotellin takaa löytyi (vielä vanhasta paikasta) vanha uhrihalkeama, johon jotkut kävijät ovat ainakin uhranneet aikaa hienoille kaiverruksilleen.

  

Kolilta poistuttua ajoimme vielä Räsävaaralla olevalle näkötornille. Kolin tieltä se on noin 3,2km:n päässä ja kävelymatkaa P-paikalta on 400m. 

 

 Tällainen historiallinen paikka löytyi polun varrelta.

 

 …vain 18m korkea.
 

 Komeat näköalat sieltä kuitenkin oli!

Ja sitten suunta Joensuuhun.
Hra H:lle näytimme Joensuun opiskeluaikojen nostalgiset kotipaikat Noljakasta ja tietenkin alkukodin Kanervalasta. Muutama muukin tärkeä paikka kierrettiin. Olipa tuo Joensuukin muuttunut paljon edellisestä käynnistä. Uutta rakennusta oli yliopistoalueella, ja myös urheilupuoleen ovat kaupunginisät panostaneet huikeita summia joensuulaisten iloksi. Keskustassa Joensuussakin kävellään nykymallin mukaan.

Punkaharjulle Pajarinhovin seisovanpöydän kautta. Härkäruoka maistui, mutta ”hovista” ei jäljellä ole muuta kuin nimi. Kaikenlaista muuta ”tivolia” kyllä löytyi. 

Punkaharjusta ei kyllä ole paljoa erikoista kerrottavaa. Hieno paikka, mutta vierailu- ja ihastelukohteena ehdottomasti kesäisemmän kelin aikaan. Matalalta paistanut aurinko vei parhaat näköalat mennessään. Kesällä tarvitsee käydä uudestaan esim. fillariretkeilemässä ja vierailla vaikkapa Lustossa, ja ehkä jopa Retretissä.
    

 Meille tuli lottovoitto!
 

Autot, talot, tontit, mökit, matkat….

Epätoivoista odottelua.

Älkää vaivautuko pummimaan tai kerjäämään, sillä tämän voiton pidämme ITSE!
 
Nooh, vaikka niin mielellämme olisimme potista ystäviä sponssanneet (ystävät eivät pummi tai anele), niin meidän potista ei lopulta taida olla kauheasti apua kenellekään. Tämä ei kuitenkaan ole ihan pelkkää kylmää itsekkyyttä, vaan se voitto oli huikean minimaalinen lisävoittoluokan 3+1 (eli 1€) Cittarin kassalta ostetusta Euron pikapelistä, ja toinen samanlainen saalis saalistettiin netissä pelatusta täydestä kupongista.

Kuitenkin sunnuntaina, heti aikaisin aamulla, lähdemme matkalle!
Hei, hei…

Hirvillä alkaa huomenna kiireiset ajat

Tämä laulu on HELMI! ;-P
  
Kovasti onnea metsästäjille, ja myös meille muille!
 

Aurinko paistaa kohtisuoraa päiväntasaajalle klo 06:09 Suomen aikaa. Pohjoisella pallon puolikkaalla alkaa syksy ja päivät lyhenee. Eteläisellä puolikkaalla alkaa kevät ja päivien pidentyminen. Meidän asteittainen päivän pimentymisemme onneksi loppuu jo joulukuun 22. klo 01:38, kun vastaan tulee talvipäivänseisaus. Sitten alkaa taas aurinko paistaa joka päivä muutaman minuutin pitempää.

Nyt on kynttilöiden aikaa!

   

  
Paluu menneisyyteen on alkanut:

 

Vapaasti lattialla kirmaillen
 

”Vapaasti” häkissä telineitä kuopsutellen ja nokkien.

Vau! Ihan niin kuin Enoni maatilalla 30 vuotta sitten!

Paketin pohjaan oli vielä lisätty täytettä.

Tähän paketteihin voisi vielä lisätä painettaviksi, että punamultamaalilla maalatut kanalat sijaitsevat komeasti mäenharjalla alati aurinkoisessa paikassa metsikön läheisyydessä, kuitenkin vanhan tammen suojatessa kanalaa liialta kuumuudelta, hyvin hoidetun nurmikkopihan ympäröimänä. Suurista ja kirkkaista valkokarmisista ikkunoista auringonsäteet virkistävät kanaemojen jokapäiväisiä askareita, ja yllyttävät kanoja munimaan runsaasti vahvakuorisia ja erittäin terveellisiä munia huivipäisen, ruutuhameisen maatilan pikkutyttären kerättäväksi, ennen koulumatkaa, tietenkin juuri Sinun aamupalapöytääsi. Ai niin, juhannus, joulu ja Suomen lippu unohtuivat.

  Uskokoon ken tahtoo.
  

ONNEA!

Kaupungilla ja pimeähköillä pyöräteillä liikkuu pimeitä täysi-ikäisiä pyöräilijöitä, joiden äly on kenties jäänyt vahingossa(?) pyöräilykypärän seuraksi komeron ylähyllylle. Yleinen ajatus heillä lienee, että kyllä minä näen ilman valojakin, mutta tämä jatkokysymys on vielä sitäkin tärkeämpi.  

Koiranku.. ulkoiluttajat kuvittelevat myös olevansa jonkinlaisia pikkukatujen superihmisiä. Siis juuri siellä, missä heijastumia on paljon ja katuvalot ovat heikkotehoiset. Viime syksynä näin jo paljon itsestään välittäviä heijastinliiveissä ulkoilevia ihmisiä. (Ansaitsisivat mitalin!) Niillä heijastimilla kun voi jopa säästää henkensä, ja samalla säästää myös usean autokuskin järkyttävältä kokemukselta. Toivottavasti ne heijastinliivit yleistyvät ulkoliikkujille vielä lisää alkavana syksynä!
   

”Hämmästyttävän ja huolestuttavan välimaastosta löytyvät ne tapaukset, joissa pikkulapset ajavat polkupyörillään pimeän aikaan ilman minkäänlaista valoa tai edes heijastinta vaatteissaan. Poliisi korostaa asiassa vanhempien vastuuta ja esimerkkiä. Vanhempien tulisi pitää huolta siitä, että lasten polkupyörissä on toimivat valot ja että lasten vaatteissa on heijastavaa materiaalia, tai vaatteisiin on kiinnitetty erillinen heijastin. Polkupyöräkypärää ei myöskään pidä unohtaa – se suojaa yhtä lailla vanhempia kuin lapsiakin mahdollisen onnettomuuden sattuessa.”
(http://www.poliisi.fi/poliisi/bulletin.nsf/vwSearchView/F2647D29314AAF93C2257353003B00B0)

YLE Keski-Suomi

Helpotusta pyöräilylampun valintaan

Liikenneturva

 

 

  
Terve!
   

 

No, ei ainakaan hiekkatiet pölise.

Tiistain päivitys tietoihin toi samalla aurinkoa torstaihin, ja mahdollisen reissun Kolille sunnuntaiksi. Jäämme odottelemaan.

Ja näin perjantaina viikonlopun ennuste on suorastaan loistava!

– Turusta tuli vieraita. Oikeastaan aika tuttuja.

– SaVi veivät HeLin maastoratsastukselle. Which was nice!

– Jäsen S:n kanssa kesän viimeiset pelit päättyivät kultaiseen ananakseen. TAAS -kele!!!!

– Oltiin koko päivä ulkona seuranamme aurinko, sininen ja harmaa taivas ja ”light rain showers”.

– Sallan loistoidea ajatti illalla Fernandon ISOjen hakuun.

– Cabel Open ja futis-/jääkiekkopelit

– Mikäs tässä.

 

Tänään vihdoinkin saimme auton nykimisvian järjestykseen. Noin neljä kuukautta siinä sitten hupeni, kunnes oikean asenteen saanut asentaja epäili oikein! Tosin tämä alkukesästä lähtien vaivannut EGR-läpän (pakokaasukierrätys) vika oli tässä ajassa saanut koneen niin karstaiseen kuntoon, että vaipuminen epätoivoon on lähellä. Eipä kuitenkaan lannistuta, vaan puhdistusaineita litratolkulla koneeseen, ja peukut pystyyn! 

Noin 10k€:n veikkausvoitto olisi nyt kohdallaan!

Kiitos!

Torstain lisäyksiä:
Niinpä niin. 2500 kävijän raja poksahti eilen keskiviikkona rikki, ja tänään aamupäivällä ylittyi 10000 ”pageviewin” haamuraja.

 

  
Sananlaskunkin on sitä mieltä, että torstai on toivoa täynnä.

 

 

Toivottavasti lauantaille väännetään jostain palanen aurinkoa, pyyhitään tuo ainoa pisara pois, sekä puhdistetaan hiukan tuota pilveä!
 

  
Onnea Suomenmestareille!
  

 Hyvä mummola!
  

Vimpelin Veto

  

Kesähelteet veivät kaiken veden, tai sitten jossain on unohtunut laittaa tulppa takaisin! Rantojen raivausurakoille on nyt järjestetty ”esteetön aika”. Pappa tuossa mittaili, että vedenpinta on noin 90cm miinuksella. Päästäänkö syksyllä jonkinlaisiin ennätyksiin, se jää luonnollisestikin nähtäväksi.

Karit voisi taas merkitä helposti.

Tulipa mielen, että onko tuulastaminen nyt helpompaa,
kun järven vedenpinta on noinkin paljon laskenut?

 Pihlajalla alkaa olla lepoaika lähettyvillä.

  

  
Kokeilkaa ebookersia!

 

 

Saattaa auttaa!

 

Lauantaina istutimme pähkinäpensaan läheisyyteen uuden pylväshaavan, ja sen kuopasta ja/tai maasta löytyi hieno ötökkä.

 

Hienot jalat!

 

Suu?

 

Tarjotkaa hyviä tunnistuksia. Pähkinäpensaskuoriainen?
Tammenterhonpyörittäjä?

  

 
Tulipa käytyä verikokeissa, kun edellisistä putkista oli jo pari vuotta.
 Kolestroliarvot edelleen hyvät, vaikka olen jo kaksi vuotta harrastanut ”hiilaripujottelua”.

Tri Tolosen perusteellinen artikkeli kolestrolista
  

Jokatoinen.fi opastaa
  

No, kun sitä verta sitten pumpattiin putkitolkulla, niin siitä samasta ”sammiosta” selvitettiin samalla allergianaiheuttajia. Yllätys suuri, sillä olenkin allerginen koivunpölylle, enkä kuuselle ja/tai männylle.
  

Kuusta ja/tai mäntyä olen vuosikaudet epäillyt allergioitteni aiheuttajiksi, ja todennut sen myös konkreettisesti pitävän paikkansa. Eli nämä ovat olleet vain harhaa… Kai sitten jokaisessa meissä asuu pieni luulosairaus. Mutta, että siis minussakin!?!?! Ei voi pitää paikkaansa!

 

useimmat hyönteissyöjälinnut ovat jo muuttaneet Suomesta pois. Näkyvimpiä hyönteissyöjiä ovat nyt aamuisin ja iltaisin parveilevat pääskyt. Hattulassa nähtiin maanantaina peräti 5000 haarapääskyn yöpymisparvi. Metsäkirvisen muutto huipentui viime tiistaina, jolloin Hangossa muutti yli 4000 kirvistä.

Kurkien kokoontumispaikoilla on jo tuhansia kurkia. Muhoksella laskettiin maanantaina 3700 yöpymään lentävää kurkea. Tuhatkunta kurkea ruokailee Vaasassa ja Huittisissa. Kylmien pohjoisvirtausten saattelemana kurjet lähtevät matkaan syyskuussa. Myös petolintujen muutto vilkastuu syyskuussa, kun suurin osa varpushaukoista suuntaa lounaaseen. Näihin aikoihin muuttavat mehiläishaukkojen pääjoukot. Sunnuntaina Ylämaalla laskettiinkin lähes 200 mehiläishaukkaa.

Syyskuista peippomuuttoa enteilee Rääkkylässä pellolle kerääntynyt 20 000 peipon parvi. Kajaanissa järripeippojakin laskettiin jo yhdeltä pellolta 3000. Oulunsalon Kempeleenlahdella on rengastettu runsaasti pohjansirkkuja. Parhaana päivänä rengastajat käsittelivät 77 pohjansirkkua.”

 

Tämän viikonlopun aikana on laskettu valkoposkihanhien parvia.

Tästä meidänkin yli kulkee lintujen vakiolentoreitit, ja jo useampana syksynä on pimeässä kuullut, kuinka valtavat hanhiparvet lentelevät pimeän tultua yli. Silmät ja korvat auki!

 
Enää 15 viikkoa jouluun!

  

Hyytävä viileys hieman hellittää, ja tilalle tulee sellaiset kelit ettei tiedä, pitäisikö takkia vai tarkeneeko siellä ihan lyhythihaisella. Onpa minulla olevinaan pulma!

Tänään oli kesäharrastuksen viimeiset pelit. Helpotuksen huokaus! Saavutin tämänpäiväisissä peleissä finaalipaikan ja sitten hävisin sen. Hopeaa tuli kuitenkin sarjassakin, vaikka ylsin runkosarjassa tasapisteisiin voittajan kanssa. Toisella oli tilastoissa yksi parempi sijoitus, ja se ratkaisi. Lähellä oli! Eipä tuo oikeastaan haittaa, koska tämä kausi on muutenkin ollut vähän enemmän fiilispohjainen, ilman suurempia tulostavoitteita. Tietenkin se vähän harmittaa, kun mestaruus jäi puolivaloilla satsatessa kuitenkin NIIN vähän matkan päähän. Mutta elämä jatkuu, ja pelit myös, onhan 2011 sitten taas uusi mahdollisuus!

 

 
Jääkiekon European Trophyn
   

Red Bulls Salute lopputurnausta, pelataan Salzburgissa ja Zell am Seessä viikonlopun aikana.

  

  

 Mukana lopputurnauksessa kotoisesta Liigasta ovat TPS, Kärpät ja Jokerit.
…
Ei sujuneet ihan niin kuin piti.
  

  

Meidän kyliltä, kotien puutarhojen läheisyydestä, ammuttiin karhu vähän aikaa sitten. Minua jäi vaivaamaan koko jutussa se, että luontokappaleen ”teurastamisesta” tehtiin varsinainen kansanjuhla. Paikallinen lehti alkaa muistuttamaan jutuissaan yhä enemmän tuota keltaista roskalehdistöä. Yritetään saada kohua ja väittelyä, vaikka väkisin. Käsittämätöntä!

 

eksyi pihapiireihin etsimään ruokaa, koska marjasato metsissä on olematon. Ihminen yrittää häätää suloista ja lempeää vuotista karvakasaa syvemmälle metsään, ettei tule hankaluuksia. Nallukka ei tajua hätistelyn merkitystä, vaan palaa sinnikkäästi takaisin omenapuiden ruokavuorille. Ihmiselle ei jää muuta vaihtoehtoa, kuin poistaa ”häirikkökarhu” päiviltä. Se kun ei tajunnut ihmisten sääntöjä! Tyhmä?!

Miksi sitä ei nukutettu ja kuljetettu muualle? Herätkää!!
Kenen toisen takapihalle?

Poliisi ja riistamiehet tekivät asiassa ihan oikean ratkaisun, mutta miksi koko tapahtumasta piti tehdä tuollainen alkukantainen kaatojuhla? Jotain kunnioitusta metsänherralle tulisi kaikesta huolimatta antaa. PUM!, nalle peräkärriin, ja pois paikalta.

Mikä luontoa oikein vaivaa? Vai vaivaako oikeastaan mikään?

Mustikat on LOPPU!

 

  
Syyskuu alkoi aurinkoisesti, 

mutta jo iltapäivän ensimmäisen tunnin aikana saapui lännestä syyskeli, eli saderintama. Tietenkin syyskuun aluksi alkoi työpaikalla kuulua niisk-niisk, ja hät-Ziiiitä! Enkä minäkään jäänyt osattomaksi. Eilen se vielä vaani, mutta aamulla Serlaa alkoi kulumaan ja nenänpää saada ruskan sävyjä. Toivottavasti pysyisi vaan nuha-asteella. *niisk*

 Selviytymisopas
 

Ja jos sinulla ei vielä ole flunssaa, niin…

12 luonnollista keinoa ehkäistä flunssaa:

1. Pese käsiäsi!

2. Karta aivastelijoita!

3. Vältä kasvojesi koskettamista.

4. Juo riittävästi!

5. Raitis ilma virkistää.

6. Muista säännöllinen liikunta!

7. Syö ruokaa monipuolisesti!

8. Kannattaako vitamiinilisä?
9. Toimivatko rohdokset?

10. Unohda tupakointi!

11. Runsas alkoholin käyttö vaikuttaa heikentävästi vastustuskykyyn.

 

Onnea matkaan! 

Tänään torstaina, aamulla vielä samainen flunssa-meininki, mutta iltapäivästä kaikki jo ohi. Ehkäpä nopein flunssa, jonka olen sairastanut. Eipä haittaa yhtään! ;-P