Huuhteluvaihe!

 

  

 

  

Suomen ensilumi!

Juhlimaan!

  

 Matkasimme pitkin Stadin sporakiskoja upean aurinkoisen kelin helliessä maisemia!

Tutustuimme uusiin faneihin ja nautimme matkan riehakkaasta tunnelmasta.
Faniryhmän Pj Pate kuvan keskellä.

Yllätys,

tasan 30km!

Reitti päättyi ja juhlat jatkuivat Nordiksella.
Pelissä tuli 1-2 tappio Tapparalle selvästä hallinnasta huolimatta.

 

Takaisin sorvin ääreen!

  

Yhden päivän näytöillä, soitto ja loppukauden sopimus.

Kiitos luottamuksesta!

 

Pakkasaamuja

 

Maanantaina -1,2*C
Tiistaina -3,1*C

Ruskaretkiä jo vuodesta 1991

Lippu ja pokaali vaihtoivat ansaitusti omistajia.

 

Pipokelit lähestyy!

 

..ja tietysti myös makkaraa!
 

Polttelin laukullisen ”tärkeitä papereita” ja Ässä halkoi samalla hirmuisen kasan alamökin seinustalle unohtuneita puita. Jännä juttu, etteivät puut millään ”halkoudu” puuliiteriin itsekseen, vaikka kuinka sinnikkäästi odottaisi!

Hieno päivä. Nähtiin useita ylilentäviä kurkiauroja, sekä yksi hanhiparvi.

 

Melkein kympin viikko

Niiskutteluviikko

Rakas päiväkirja;

”Turkulainen” iski jo sunnuntaina kevyellä kurkkukivulla, kun palasimme Turusta.

Viikko 37 meni voimattomona akkuja lataillessa ja serlavuorta kasvatellessa.

Taas se alkaa!

Liiga

Ei välttämättä järjestyksessä, mutta sinne päin:

HIFK, Lukko, Tappara, Kärpät, TPS

HPK, Ilves, SaiPa, Pelicans, Ässät, Sport

Jukurit, Kookoo, Jyp, KalPa

 

Tästä on hyvä ponnistaa nousuun!

Tämä kausi on (taas!) HIFKn kausi!

 

Lämpimät hyvästelyt

Tässä harvinaisen lämmin ennuste syyskuiseksi tiistaiksi:

Kirkonmäelle

Kuusiston saari on osallistunut suuren maailman sykkeeseen
1300-luvulta lähtien. Saaren itäpäähän rakennettu piispanlinna
kartanoineen kuului keskiajalla maan hallintokeskuksiin.
Uskonpuhdistuksen vuosina linna purettiin, mutta kartanosta tuli Turun
linnan latokartano ja myöhemmin Suomen sotaväen päällikön virkatalo.

1700-luvulla
isoviha iski myös Kuusistoon, ja saari koki kolmen sodan rasitukset ja
kaksi venäläismiehitystä kuten muukin Suomi. Silti kuusistolaiset
halusivat rakentaa oman uuden kirkon. Ajan aatevirtaukset vaikuttivat
saaristokirkkoonkin: toisaalla näkyy koreileva kustavilaisuus, toisaalla
antiikin yksinkertaisuus ja valistuksen järkevyys.

Kuusiston
kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1653. Talonpojat rakensivat sen
jälkeen kirkonmäelle puisen kirkon. Sen muotoa ei tunneta, mutta sen
tiedetään rappeutuneen 1700-luvun loppupuolella.

Nykyinen
saaristolaiskirkko on vuodelta 1792. Kirkko korjattiin
uusgoottilaistyyliseksi 1899–1900. Rakennus entisöitiin 1973–1974
arkkitehti Pekka Pitkäsen johdolla Museoviraston valvonnassa. (Tsrk)

 

 Tammenterho ”pyhällä maalla”
 

Pilvinen päivä..

Historian havinaa!

 

 Edessä eteläinen esilinna

 

  

Turun piispojen keskiaikainen hallinto- ja turvapaikka
Kuusistossa on ainutlaatuinen maamme keskiaikaisten linnojen joukossa.
Alun perin piispan, myöhemmin kruunun latokartanona toimineen Kuusiston
kartanon päärakennus on ainoa säilynyt vuoden 1732 mallipiirustuksilla
valmistunut everstin virkatalo. Lisäksi se on vanhimpia säilyneitä
puisia asuinrakennuksia. Kuusiston piispanlinnan rauniot ja kartano
lähiympäristöineen, tiestöineen, vanhoine peltoviljelyksineen ja
Kappelinmäen muinaismuistoalueineen muodostavat yhden maamme
merkittävimmistä historiallisista kokonaisuuksista ja vaikuttavan
kulttuurimaiseman.

 

Sisäsaariston suojassa, Piikkiönlahden rannalla sijaitseva linna on
ollut alun perin kokonaan veden ympäröimä. Laajimmillaan se on ollut
päälinnan ja kolme esilinnaa käsittävä kivilinna, joka on
merkitykseltään ja varustelultaan ollut vertailukelpoinen kruunun
linnoihin Turussa, Hämeenlinnassa ja Viipurissa.

Uskonpuhdistuksen jälkeen raunioituneen piispanlinnan lähimaastossa
olevasta Kuusiston kartanosta on tullut Kuusiston hallinnollinen keskus.
Puinen päärakennus on rakennettu Suomen sotaväen päällikön, Turun
jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. Korkean aumakaton kattaman,
1600-luvun karoliinista kartanorakentamista edustavan päärakennuksen
ympärillä on puisto, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta ja
merkittävä osa istutuksista 1890-luvulta. (RKY)

  

Sisääntulo

 

  

   

Kuusiston piispanlinnan rakentaminen aloitettiin
tutkimusten perusteella 1300-luvulla, mutta tietoja piispan oleskelusta
Kuusistossa on vuodesta 1295 alkaen. Voimakkain rakennuskausi oli piispa
Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alkupuolella. Linna varustettiin
vesistön puolelta tuhansilla paaluilla maihinnousun estämiseksi. Linnan
rooli katolisen piispan tukikohtana päättyi uskonpuhdistukseen ja Kustaa
Vaasan käskystä 1528 linnaa purettiin ja kiviä käytettiin ympäristön
rakennustöissä. Linnan edelleen jatkuvat arkeologiset kaivaukset
aloitettiin 1877, konservointi ja restaurointi 1900-luvun alussa.

Keskiajalla Kuusiston kartano palveli piispanlinnaa sen maatilana ja
uskonpuhdistuksen jälkeen Turun linnaa kruunun latokartanona. Turun
läänin maaherran virkatalo siitä tuli 1634 ja vuodesta 1674 vuoteen 1690
se toimi Turun hovioikeuden presidentin virkatalona. Ruotulaitoksen
järjestelyjen yhteydessä Kuusisto määrättiin everstin virkataloksi.
Isossa vihassa pahasti tuhoutunut rakennuskanta rakennettiin uudelleen
virkatalosäädösten mukaiseen kuntoon 1730-luvulla. Päärakennus valmistui
1738 vuonna 1731 laadittujen mallipiirustusten mukaisesti.
Ruotujakojärjestelmän lakkauttamisen jälkeen vuokraajat asuttivat ja
viljelivät Kuusistoa aina vuoteen 1950 asti. Kuusisto tuli Museoviraston
omistukseen 1977, jolloin sen restaurointi aloitettiin. Julkisivut
korjattiin asuun, joka niillä oli ollut 1700- ja 1800-luvun taitteessa.
Päärakennus kunnostettiin näyttelytilaksi. (RKY)
  

 

  

  

Näyttää ihan siltä, että näyttää hyvältä!

 

Nakkikattilan P-paikalla ei ollut ruuhkaa.

 

 
Turun turnaus alkoi IFK:n osalta erinomaisesti, kun KooKoo kaatui perjantai-iltana. Roope Taponen pelasi varmaotteisesti nollapelin ja avauserän maalit riittivät voittoon.
 

IFK oli vankasti kuskin paikalla heti alusta lähtien ja hallitsi peliä selvästi. Elias Ulander iski alkutahdit tuikkaamalla pienestä kulmasta kiekon maaliin reilun kolmen minuutin pelin jälkeen.

Avauserän lopulla IFK pääsi ylivoimalle, jota ehdittiin pelata vain viisi sekuntia. Mikko Kousa ampui ja paluukiekon suti maaliin Jesse Saarinen.

Toisessa ja kolmannessa erässä peli pysyi hyvin IFK:n hallinnassa ja voitto napattiin Stadiin. (HIFK)

********************************************

Moutta missä on Jonne!?

TPSn ikonipelaaja Jonne Virtasella oli turnauksen aikana jotain selvittämättömiä asioita, eikä hän näinollen kentällä esiintynyt. Jatkoaika tietänee jutusta enemmän

 

 Saas nähdä mikä on Turusen (77) pelikunto erän loppuvaiheessa tapahtuneen tepsin pakin potkun jälkeen.

 

 Peli oli taas täysin HIFKn hallintaa.
Ainoastaan pelin viimeisillä hetkillä kotijoukkue sai pari ilmaista maalia.

Ottelun avausosumasta vastasi IFK:n Jesse Saarinen (1+1) ylivoimalla, kun ensimmäistä erää oli reilut viisi minuuttia pelaamatta.

Ottelun toinen erä oli maaliton, mutta maalivahtien torjuntatilastot
40 peliminuutin jälkeen puolsivat IFK:n vahvaa otetta pelistä. Atte Engreniä kohti oli lauottu vain viidesti, kun virkaveljensä toisessa päässä oli torjunut 18 kertaa.

Viimeisessä erässä nähtiin neljä maalia kummankin joukkueen osuttua kahdesti. Sebastian Dyk (2+1) vastasi stadilaisten osumista ensin ylivoimalla ja vielä ottelun lopussa tyhjään TPS-maaliin. (HIFK)

  3-2 -voitto!

 

Kalevauva päätti lauantaisen saunaillan hauskasti!

Todistettavasti

 

 Ilmassa oli vielä suurta epävarmuutta.
Funi oli lähtenyt yläasemalta!
 

 ”Nyt ollaan junassa”

 

Kakolan yläpää

 

Pienen rundin jälkeen paluumatkalla.

Neljäs kerta toden sanoo.
Rasti x seinään!

Pikkuteitä kohti Hämeemlinnaa

Taas ukkosia ilmassa!

Parolan panssarimuseo on Hattulassa sijaitseva suomalaisia
panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja ja niiden historiaa esittelevä
aselajimuseo, jossa on esillä kattava kokoelma itsenäisyyden ajan
panssarivaunuja, -autoja ja panssarintorjunta-aseita sekä panssarijuna. (Wiki)

  

Panssarimuseo

 

 

   Kymmeniä panssarivaunuja eri sodista, eri kunnossa.

   

 Iso ja hyvin hoidettu alue!

Hiukan viileämpää

Laivailua Eckeröllä

 Laiva lipuu laituriin ja me ramppia pitkin sisätiloihin.

 

Aikataulu heittää noin tunnin.

  

Silja Linen mainoksesta tuttu lokki vaihtamassa työnantajaa?

Lokki oli ihan peloton, eikä välittänyt alle 50cm:n päässä käyneitä uhkarohkeita kuvaajia. Ihmetyttää kyllä ihmisten kova hinku mennä kuvaamaan kaikkea tietämättä esim. tämän lokin nokan terävyydestä ja puremisvoimasta yhtikäs mitään.

Laiva oli melkolailla kansoitettu.

Jotain noiden laivayhtiöuden pitäisi tehdä niille matkustajille, jotka vaan lorvivat koko matkan esim. kahvilan pöydässä, eikä sinne sitten mahdu koko matkan aikana ollenkaan kahvittelemaan.

Aika hiljainen on tuo sunnuntai-illan vitostie.

Tallinna Botaanikaaed
 

     

”Vain 10 kilometrin etäisyydellä kaupungin melusta puhdas luonto ja
kauniisti suunniteltu maasto ovat harmoniassa. Täällä kasvavat
vierekkäin ulkomaiset harvinaisuudet ja tunnistamisen iloa tarjoavat
tutut virolaiset kasvit. Usean tuhannen kasvilajin joukosta löytyy
kiinnostavaa niin todelliselle luonnonystävälle, kuin myös löytämisen
riemua ja silmäniloa kaikille.

Kerätyt kokoelmat ja suunnitellut
avomaa- ja kasvihuonenäyttelyt ovat ainutlaatuisia ja runsaslajisimpia
(yli 8000 lajia ja lajiketta) Virossa.”

     

Kasvitietteelinen puutarha

        

   

  

    

  

 

Televisiotorni on aivan vieressä

Elon puu

 

 Kukkaloistoa

 

Hieno paikka tämäkin!

Tallinnasta hetki itään

 

Narvan maantietä

  

 Nro 3

 

 Jägalan vesiputous

 

Pienltä P-alueelta 20m

   

   

Putous on lähes 8 metriä korkea ja yli 50 metriä leveä. 

Putous on Viron levein luonnollinen vesiputous.

    

  

 Kerrassaan upea paikka!

 

Virossa liittymät ajetaan vastaantuevien kaistojen yli!!!!!

Tarkoituksemme oli ajella vielä idemmäksi Ontikan rantatörmälle ja vesiputoukselle asti, mutta aikataulullisesti emme viitsineet otta riskiä, koska motari oli vielä rempassa. Teimme u-käännöksen hiukan ennen Rakveren kaupunkia.

Ensi kesänä lisää.

Ai että, kun mä tykkään laivareissuita!

Aamulla joskus puoli seitsemän.
Kosteaa.

 

 Lupaava aamu. Pilvetön taivas!
 

 Kyljestä sisään.

 

Ja niin kauan, kun täällä oli hiljaista, istuimme tässä.

Rauhallinen matka puolityhjässä laivassa.

Se kyllä huvitti, kun heti aamulla baari auettua, jotkut jaksavat kantaa tuoppia ja paukkua pöytään.

   

Loppumatkan tässä.

50-päinen merimetsoparvi sinnitteli kohti Viroa.