Almanakka

 

   

Päivittelimme kotipihamme lintujen ruokinta-automaatteja.

   

 

Vanhat V-malliset saivat kyytiä etu- ja takapihalta, koska niiden siemenkaukaloon istahtaminen oli linnuille liian houkuttelevaa. Tätä harrastavat erityisesti viherpeipot ja pikkuvarpuset. Toinen epäilys vauhditti kauppareissua, kun siemenautomaatilla ja sen alla alkoi vierailla kovin pörröinen ja rauhallinen urpiainen. Epäily salmonellan iskemisestä… 

 

Tällainen automaatti löytyi vasta neljännestä liikkeestä.
Sataman Carlsonilla oli vielä muutama automaatti jäljellä.

 

  

Ja sit eiku töihin!

 

Lumitöitä tiedossa.

 

 Torstaina on luvassa hankikantojen valmistusta.

 

 

    
Luin tänään IS:sta, uhkaavia ennusteita tulevasta:

  

”Weather Services International -sääpalvelun meteorologit varoittavat helmikuusta tulevan keskimääräistä jäätävämmän Pohjolassa.”
 
Ai, jopa -20 °C, Hrrrr?

  

No, suurempaa paniikkia ympärillemme levittämättä, nokka heti aamulla kohti pelastuskeskusta, Pieksämäkeä! Green Trailia ja Moilasen leipomoa!

  

Vanha pilkkihaalarini (25v!) tarvitsi päivitystä.

     

Jaloille ei saa tulla kylmä!

  ”Ikijäävarvas” Ässä hankki samanlaiset, mutta matalaversiot.
   
Aidot ja alkuperäiset P.original saappaat on valmistettu Ruotsissa
pohjoisen vaativiin olosuhteisiin. Yli 25 vuoden kokemuksella ne ovatkin
vakiinnuttaneet markkinajohtajan asemansa Skandinaviassa. P.Originalin
uusi Premium saapas uudella pitävällä Anti-Slip -pohjalla.

• Pitää jalat lämpimänä jopa –40°C asteessa.
• Pitävä Anti-Slip -pohja.
• Erittäin mukavat jalassa
• Todella kevyet: Materiaali on 40% kevyempää, kuin kumi.
• Helposti puhdistettavat ja kuivuvat.
• Materiaali on jopa kolme kertaa vahvempaa kuin PVC.
• Iskuja vaimentavaa materiaalia
• Polyuretaani kestää kulutusta, viiltoja ja naarmuuntumista märissä ja kylmissä olosuhteissa
• Kovissakin oloissa hyväksi havaittua laatua
• Joustava lumilukko
• Antistaattinen ja bakteereita vastaan käsitelty irroitettava pohjallinen.
OPM
 
 

 Ravintoa haimme Moilaselta.

  

Takaluukun ja pakastimentäydeltä.

Alahan pakastaa!
Olemme valmiina!
   

  

Viikonlopun ohjelmassa:
   
Ylös, ja ulos!

  

  

…ja bongailemaan!

   

   

Pihabongaus-tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja
omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 26.1. tai sunnuntaina 27.1.
Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Pihabongaus ei ole kilpailu, joten
havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaisevaa. Osallistumismaksua ei ole eikä
ilmoittautumista tarvita.

       

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa:
 

Pihabongaukseen osallistuneiden kesken arvotaan helmikuun lopussa lintuaiheisia palkintoja.

Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia
lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta
linnustosta. 

 
BirdLife – Pihabongaus

   
EDIT.
Suoritettiin sunnuntaina klo 11-12.

Yksi pikkutikka
Kuusi punatulkkua
Neljä viherpeippoa
Kuusi urpiaista
Viisi talitinttiä
Kolme sinitiaista
 

Sattuipa taas laskettelupäiväksi huippukeli!

   

 

   

Suuntana oli siis Himos.

  

 P-paikalta homma näytti tältä.

 

 Siispä ensiksi tänne.

  

 Ja sitten hissillä tänne.

  

 Lumitykkisumua

   

 Onks tää nyt jyrkkä?

 

  Tässä kuvassa on paljon eri asioita, joita voisi ihmetellä.
Pysähtyneet laskettelijat, suuri savu kaukaa metsästä ja ….

 

Torvinokan rinne (21).

Näin viikolla olivat käytössä vain länsirinteet.

 

 Klikkaa suuremmaksi.

  

Osuvia!

 Sunnuntaihiihtelijät, olkaapa varuillanne!

 

 

Ei mene enää kauan, kun nämä tanssit taas alkavat!

 

Ilon tai kauhun päivä!

  

Pelasta ja auta HIFK takaisin pinnalle!

Ensiksi kuuden sakkiin. Eroa noin 6 pistettä.

Sitten kotietuihin…

 

Raimo Summasen haastattelu HIFK TV:ssä.

Tasaisesti toistakymppiä.

 

  

Ei ollut lintu nyt paikalla.

Ripatinkoskella.

Ennätykset paukkuu!

-31 °C

 

Hrrrr!

  

 

Foreca:

Selkeää ja poutaa
Tuntuu kuin: -31°

Ilmanpaine: 1025.0 hPa
Kastepiste: -34°
Suht. kosteus: 73%
Näkyvyys: 10 km

Aurinko nousee: 09.08
Aurinko laskee: 15.35
Päivän pituus: 6 h 27 mi

 

Miten selviät pakkasessa? 

 

 

Ei mennyt valinta ihan kohdilleen!

1. Tuuli Petäjä-Sirén (purjehdus), äänet 2906, ykkössijat 98

2. Antti Ruuskanen (keihäänheitto), äänet 2582, ykkössijat 47

3. Leo-Pekka Tähti (ratakelaus), äänet 2499, ykkössijat 147

YLEn kommentti

  

**********************************************

  

 Tämän miehen kolmen olympiavoiton putki ei riittänyt 

Vuoden Urheilija 2012 -tunnustuksen saamiseen!

 

Leo-Pekka Tähti 

Wikipedia

Jospa se neljäs perättäinen kultamitali sitten…

 

Alkuun lauhempaa, ja sitten…

 

  

…villahousuja jalkaan!

 

Jostain kumman syystä…

… tämä aito soomelaine porilaine liikemies sais pärjätä.

 

”Somelainen voittaa aina!”

”UUH, ih-ha-naa!”
”Turkkulaene, ala tule nii lahelle!”

Kula taa voitta!

 

 
SM Vaakunan 2013 reitti
  

     

 

Paikallinen Länsi-Savo julkaisi perjantaina (11.01.2013) 

Etelä-Savon poliisilaitoksen kuulutuksen:

   

Siispä ilmoituksen pohjalta ”sinnepäin” tehtyjä EK-karttoja.

Tehkää tämän pohjalta etukäteen omat tutkimusretkenne.

    

EK 1 – Korpijärvi
    

     
EK 2 – Ravirata

    
Klopoti – klops!

    

   

EK 3 – Kovala

    
Kohdan ”C” jälkeen arvoitus minulle.

     

  

EK 4 – Inkarila / Hangastenmaa

  

   

EK 5 – Sattila
    

   

EK 6 – Hietanen
    

 

2011 reitti
  

Fanittamisen uskonvahvistusta näinä kovina aikoina!

Kiitos! Taas jaksaa!

 

On hienoa, että opetusta lisätään, 

  
niin että saadaan maanteille entistä turvallisempia ja viisaampia kuljettajia. Mutta asioilla on puolensa. Kortitta ajaminen lisääntyy valitettavasti 100%:sen varmasti, koska ajokortin hinta voi kohota jopa yli 2000€:n! Jopa 2400 €:oon asti! (IL)  Aika harvalla tavallisella perheellä on varaa heittää tuollaisia summia ”yhtäkkiä” autokouluun. Entas sitten kaksosperheet?

   

Miten koulutusta ja opetusta uudistetaan?

 

Suora kopio Trafi.fin uutisesta:

   

Uusi kolmivaiheinen kuljettajaopetusmalli otetaan käyttöön 19.1.2013.
Se lisää ajo-opetuksen määrää nykyisestä. Kolmivaiheinen
kuljettajaopetus jaetaan toisiinsa kytkeytyviin vaiheisiin: perusvaihe,
harjoitteluvaihe ja syventävä vaihe. Perusvaihe vastaa nykyistä
ensimmäistä vaihetta.

Opetuksen pääpaino on perusvaiheessa, jonka jälkeen seuraa
kuljettajantutkinto. Myönnetty ajo-oikeus oikeuttaa siirtymään
harjoitteluvaiheeseen, jonka jälkeen suoritetaan kuljettajaopetuksen
päättävä syventävä vaihe. Ensimmäisen ja viimeisen vaiheen väli on
vähintään kolme kuukautta, mutta pitkäaikaisen ajokortin saa
aikaisintaan vuoden kuluttua kuljettajantutkinnosta. Harjoittelu- ja
syventävävaihe on suoritettava kahden vuoden kuluessa lyhytaikaisen
kortin saamisesta.

 

Opetuksen voi aloittaa, kun oppilas on täyttänyt 17 vuotta, mutta kortin voi suorittaa vasta täytettyään 18 vuotta.

   

Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään oma roolinsa vastuullisena kuljettajana.

   

  

Perusvaiheessa teoriaopetusta on vähintään 19 tuntia
ja ajo-opetusta vähintään 18 tuntia. Perusvaihe päättyy hyväksytyn
kuljettajantutkinnon suorittamiseen ja sen jälkeen saa lyhytaikaisen
ajokortin.

  

Harjoitteluvaiheeseen sisältyy itsenäistä opiskelua
ja ajoharjoittelua sekä palautejakso autokoulussa, johon kuuluu 1 tunti
teoriaopetusta ja 2 tuntia ajo-opetusta.

  

Syventävässä vaiheessa kehitetään perusvaiheen
opetuksessa ja harjoitteluvaiheessa hankittuja tietoja ja taitoja. Siinä
myös lisätään valmiuksia ajaa vaikeissa olosuhteissa, tunnistaa ja
välttää vaaratilanteita sekä ottaa huomioon ympäristövaikutuksia.
Syventävässä vaiheessa sekä teoriaopetusta että ajo-opetusta on 4
tuntia.

  

B-luokan syventävän vaiheen opetuksen voi aloittaa aikaisintaan
kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ajokoe on hyväksytty. Myös
harjoitteluvaiheen palautejakson opetus pitää olla saatu.

    

 

Opetuslupa on voimassa kaksi vuotta ja sen myöntää poliisi.
Opetusluvan voi saada henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva 25
vuotta täyttänyt henkilö, jolla on ollut B-luokan ajokortti vähintään
kolme vuotta. Ennen luvan myöntämistä luvan hakijan on suoritettava
opetuslupaopettajan teoriakoe. Opetuslupaan merkittävä ajoneuvo on
hyväksyttävä muutoskatsastuksessa opetusajoneuvoksi.

  

Opetusluvalla opetettaessa vaadittavat tuntimäärät ovat pääosin samat kuin autokouluissa annettavassa opetuksessa.

  

Perusvaihe alkaa kuitenkin 3 teoriaoppituntia ja 1 ajotunnin
käsittävällä valmennusjaksolla autokoulussa, johon sekä oppilas että
opetuslupaopettaja osallistuvat. Lisäksi autokoulussa suoritetaan 1
ajotunnin mittainen arviointiajo ja 2 tunnin mittainen vaikeissa
olosuhteissa ajo. Opetuksesta saatu todistus on pidettävä mukana
ajo-opetuksessa ja vaadittaessa esitettävä poliisille.

  

Harjoittelu ja syventävän vaiheen opetukset käydään yleensä autokoulussa.

   

  

Nykyään kuljettajantutkinto on kaksivaiheinen ja vaiheiden välissä pitää olla vähintään 6 kuukautta.

 

 

Herra H kävi tänään Juvan ajoharjoitteluradalla suorittamassa onnistuneesti ajokorttinsa II-osan. Sitten vuosi odottelua, ja oikean kortin hakuun poliisilaitokselle. Mielestäni on ihan hölmöä odotella vuosi sitä oikeaa korttia, koska kaikki vaadittavat kokeet on jo hyväksytysti tehty. Aika tasan 6kk inssiajon jälkeen.
 

 

Maailmanloppu, vai paluu 80-luvulle?

 

 

Saavutus tämäkin!

 

 

Mitähän täällä tänään tapahtuu?!

   

Pakko mennä katsomaan!

Tällä kertaa en ota kameraa edes mukaan. Kopsailen kuvat kamalista hässäköistä muista medioista tai sitten edellisen käynnin tuotoksista. Tulee varmasti jollain tapaa erikoinen ilta, sillä HIFK ei petä koskaan!

Edit. Ja tapahtuihan siellä!

Kibe availi ketsuppipulloa Lahdessa
 

 08.01.2013 Pelicans – HIFK 2-3 (1-0,1-1,0-2)

IFK-ikoni Kimmo Kuhta oli iskussa tiistaina Lahdessa, kun IFK
haki täydet pisteet maalein 3-2. Kibe teki 1–1-tasoituksen toisessa
erässä ja viimeisteli voittomaalin reilu 7 minuuttia ennen loppua. Niin
uskomattomalta kuin se kuulostaakin, kyseessä olivat Kuhdan kauden kaksi
ensimmäistä byyriä. Kuhdan lisäksi nimensä maalintekijöihin sai nimensä
Ilari Melart. Ottelun viime hetkillä riitti dramatiikkaa, kun
kotijoukkue sai kiekon IFK-maaliin 13 sekuntia ennen loppusummeria. Peli
oli kuitenkin vihelletty poikki ja tasoitus jäi syntymättä, mikä
lievästi sanottuna kismitti lahtelaisia. Torjuntavastuun kantanut Mika
Norja oli kiekon edessä 27 kertaa ja oli yksi voiton takuumiehistä.
Petolauma jatkaa kahdesta peräkkäisestä voitosta huolimatta sarjan
yhdeksäntenä, erittäin tasaisen sarjan myötä kolmanteen sijaan on matkaa
5 pistettä. 
   
Kimmo Kuhta 2+0, Ilari Melart 1+0, Ville Varakas 0+1, 
Kyle
Klubertanz 0+1, Mikko Jokela 0+1, Roope Talaja 0+1, 
Eero Somervuori 0+1
ja Ville Peltonen 0+1.
    

Ennakkoasetelmat
  
IFK matkasi 5 edellistä kotiotteluaan voittaneen Pelicansin vieraaksi.
Kauden kaksi aikaisempaa kohtaamista oli kirjattu stadilaisille 2-1 ja
4-1.

  
Ottelun ratkaisu
  
IFK ei pystynyt toteuttamaan pelisuunnitelmaansa, minkä mukaan
tarkoituksena oli vastata kotijoukkueen alkurynnistykseen, pelata
viisaasti ja pysyä poissa jäähyaitiosta. Petolauma lahjoitti
kotijoukkueen molemmat maalit ja otti 5 kakkosta.
 
Ratkaisun avaimena oli kuitenkin toimiva alivoimapeli, jossa erityisesti Siim Liivikin ja Jari Sailion panos sytytti koko joukkueen. Sytyttäjänä toimi myös Kimmo Kuhdan onnistuminen maalinteossa.
Ottelun sankari, Kuhta, teki kauden avausmaalinsa 25 minuutin kohdalla reboundista. Mikko Jokela laukoi tulisesti viivasta ja Kuhta näpäytti irtokiekon sisään 1–1-tasoituksen merkiksi.
IFK-luotsi Pasi Sormunen piti palopuheen erätauolla ja Ilari Melart
tasoitti 41 minuutin kohdalla. Melart näytti tasoituksessaan miksi
kiekon toimittaminen maalille on tärkeää. Siniviivasta lähtenyt lakaisu
painui tarkasti alakulmaan, minkä jälkeen stadilaisille jäi reilusti
aikaa johtomaalin tekemiseen.
  
Voittomaaliksi jäänyt 3–2-osuma syntyi pitkän pyörityksen päätteeksi 52 minuutin pelin jälkeen. Kyle Klubertanz laukoi ja Kuhta punnersi irtokiekon sisään.
  

Muuta
 
Jos joskus, niin tänään pystyi jo aamutreeneissä näkemään, että Kuhta
onnistuu maalinteossa. Kuhdan tekemisestä aamujäillä suorastaan tihkui
maalinteko.
 

Erikoista
 
IFK:lta on vuosien saatossa hylätty monta maalia milloin mistäkin
syystä. Tänään Rouva Fortuna hymyili, kun peli oli vihelletty poikki
ennen lahtelaisten tasoitusmaalia. Saved by the bell.

Kopsattu suoraan HIFKn raporteista
 

 

Kaikki vuoden 2012 maalit.

 

 

Kuinka moni maali tuli, Messin suunnasta katsottuna, maalivahdin vasemmalta puolelta?

Montako maalia hän chippasi mv:n yli?

 

Rankkareissa olet maalivahtina.
Montako pilkkua Messi laukoo, taas laukaisusuuntaan, oikealle? vasemmalle? keskelle?

 

Talvi jatkuu.

  

Lounaasta alkavat lumet olla syöty.

 

 

Joulu on päättynyt!

 

Loppiainen

   

Loppiainen on kristikunnan vanhimpia juhlia, vanhempi kuin joulu.
Kuudentena päivänä tammikuuta vietettävään loppiaiseen on aikojen
saatossa kytkeytynyt useita eri aiheita. 

Loppiainen vakiintui jo 200-luvulla, jolloin sitä vietettiin Jeesuksen
syntymäjuhlana. Juhlan ajankohdaksi tuli siihen aikaan 6.1.
vastapainoksi 5.1. vietetylle pakanalliselle aurinkojuhlalle. Loppiaista
saatetaan vielä nykyään sanoa vanhaksi jouluksi. Sanonta johtuu siitä,
että Venäjällä käytettiin juliaanista kalenteria 1918 saakka. Sen mukaan
joulu oli samaan aikaan kuin loppiainen meidän gregoriaanisessa
kalenterissamme.

  

Vanhalta ajalta periytyy loppiaisen toinenkin aihe, Jeesuksen kasteen
juhla. Tässä merkityksessä itäinen kristikunta viettää loppiaista
edelleen. Kolmas vanha aihe on Kaanan häät, joissa Jeesus aloitti
julkisen toimintansa.

  

 

Läntisessä kristikunnassa kaikki loppiaisen alkuperäiset aiheet saivat
väistyä varhaisella keskiajalla. Tuolloin loppiaisen aiheeksi tuli
kertomus idän tietäjistä, jotka tulivat osoittamaan kunnioitustaan juuri
syntyneelle juutalaisten kuninkaalle. Loppiaisen alkuperäiset aiheet
siirrettiin kahteen loppiaista seuraavaan sunnuntaihin. Tietäjät olivat
vieraiden kansojen edustajia. Tämä osoittaa, että Kristus on valo
kaikille maailman kansoille. Näin loppiainen muistuttaa kirkon
lähetystehtävästä. Joulun sanoma kuuluu kaikille.

  

Raamattu ei kerro tietäjien lukumäärää, mutta jo varhain kirkossa
vakiintui tietäjien määräksi kolme. Tämä uskomus perustuu
todennäköisesti evankeliumien mainitsemiin kolmeen lahjaan: kultaa,
suitsuketta ja mirhaa. Myöhemmin vakiintui myös käsitys, että tietäjät
olivat kuninkaita. Ruotsi-Suomen luterilaisen kirkon ensimmäisessä
kirkkojärjestyksessä 1500-luvulta loppiainen oli ”Meidän Herramme
kasteen päivä, jota sanotaan kolmen pyhän kuninkaan päiväksi”. Myös
Ruotsin valtakunnanvaakunan – Tre kronor – juuret löytyvät kolmen
kuninkaan kruunuista.

  

Loppiaisen perinteinen nimi on epifania, Herran ilmestyminen. Se on
yksi suurista Kristus-juhlista, jolloin liturginen väri on valkoinen ja
alttarikynttilöitä on kuusi. Loppiaisen suomenkielinen nimi on peräisin
1600-luvulta, ja se tarkoittaa joulun pyhien loppumista. Vaikka
jouluaika päättyykin loppiaiseen, niin loppiaisen jälkeiset pyhät
kuuluvat vielä joulujaksoon, joka päätty vasta pääsiäisjakson alkaessa. (evl)

YLE – Elävä arkisto

  

 

 

Ajasta, jolloin suomalaiset palvoivat suuria metsän jumalia hiidellä ja
uskoivat maahisiin, menninkäisiin ja muihin metsänhaltijoihin.

Myös metsän eläimiä kunnioitettiin, niillä uskottiin olevan inhimillisiä
ominaisuuksia ja niistä kerrottiin lukemattomia satuja ja tarinoita.

Metsän tarina on elokuva, jossa koet metsän taikaa ja neljä
vuodenaikaa. Se saa sinut kaipaamaan retkelle, tutkimusmatkalle,
näkemään ja kuulemaan suomalaisen metsän ihmeellistä elämää.

MRP Matila Röhr Productionsin toimeksiannosta luontokuvaaja Hannu
Siitonen Parikkalasta ja luontokuvaaja Mikko Pöllänen Simpeleeltä
aloittivat yhteistyön, jonka tuloksena syntyi tämä hieno
dokumenttielokuva.
Hannu Siitonen muistetaan myös huippu-urheilijana 1970-luvulla. Hän oli
keihäänheiton ykkösnimiä ja voitti euroopan mestaruuden Roomassa
1974 ja Olympiahopeaa Montrealissa 1976.

Siitonen ja Pöllänen käyttivät aikaa elokuvan tekoon yli neljä vuotta
ja kuvasivat materiaalia, josta syntyi esileikattua elokuvaa yli 20
tuntia. Tästä valtavasta kuvamäärästä leikkaaja Kim Saarniluoto hioi
yli puolitoista vuotta kestäneen työrupeaman jälkeen elokuvan
lopulliseksi kestoksi noin 75 minuuttia.

Elokuvan on käsikirjoittanut Ville Suhonen, joka muistetaan myös Poika ja Ilves –menestyselokuvan käsikirjoituksesta.

Elokuvan ohjauksesta vastaavat Ville Suhonen ja Kim Saarniluoto.

Metsän tarina on jo kolmas Hannu Siitosen ja Mikko Pölläsen
dokumenttielokuva, se on suurin ja vaikuttavin elokuva, jonka he ovat
yhdessä kuvanneet eli elokuvaa voisi sanoa jopa heidän elämäntyökseen.

MRP Matila Röhr Productions keskittyy toiminnassaan pitkien elokuvien
lisäksi myös korkealaatuisiin teoksellisiin dokumenttielokuviin ja
laadukkaisiin dokumenttisarjoihin sekä osallistuu kansainvälisiin
yhteistuotantoihin.

Elokuvan tuottaja Marko Röhr on ylpeä Metsän tarinan työryhmästä, jonka
luova työ ja voimien yhdistäminen MRP Matila Röhr Productionsin kanssa
tuo suuren yleisön nähtäväksi ainutlaatuisen dokumenttielokuvan
suomalaisesta metsästä, jossa luontokuvaajien sankaruus tulee hienosti
esille.

Dokumentteja ei katsota vain tiedon vuoksi, ne suunnitellaan kokonaisvaltaisiksi elämyksiksi, jollainen Metsän tarina on. Nordisk film

  

http://www.player.previewnetworks.com/v4.0/PNPlayer.swf?

 

Ei ollut ihan sellainen mitä odotin, mutta ei huonokaan. 
Loppujen lopuksi dokumentti oli ihan ok+!
 
Käykäähän katsomassa!

Yksi arvostelu
  

   

Siis Savonlinnaan!

  

 

Jukurit pelasi hienon pelin, ja voitti ansaitusti 6-2

 

Mukaani sain kaksi sukulaismiestä, toinen kiekkokatsomossa ensimmäistä kertaa, ja toinen jukurikatsomon wanha konkari. Itse en edes muista milloin olisin käynyt viimeeksi Mikkelissä Jukureita katsomassa. Saattaisihan se tieto täältä löytyä, mutta parempi olla muistelematta ikäviä asioita, kun nyt tuli näinkin hieno peli.

 
Ajokeli oli mennentullen surkea. Tie oli ihan peilijäinen ja bonuksena kova lumisade. Eipähän ollut pitkäveteistä kurvailua. Saavuimme Savollinnan jäähallille hieman ennen kuutta, mutta P-paikka oli jo täysi! Miten se voi olla täysi, kun P-paikalla näkyy enemmän valkoista, kuin autoja. Pikkupurnaaminen järkkärille ei auttanut, vaan autot tuli viedä kadun varteen. Poliiseja ei peli varmaankaan kiinnostanut, koska niin monta väärinpysäköityä autoa oli jäänyt ilmat lappua.

 

Talvisalon jäähalli on varmaan Suomen ainut jäähalli, johon ei kannata ostaa istumapaikkalippuja, koska seisomapaikoilta näkyy huomattavasti paremmin. Nakkituopin nakit olivat kylmiä. Soo-soo!