Mökkikalalla

 
Taistelu tuulimyllyjä….
 
    Hiljaisuus?
   
   
Kun taas saapuu hetki siii-niiii-neeen, …
 
Jeps! Vi-Sa saapuivat eteläsavolaiseen luonnonhurmokseen ja kävimme osaltamme jakamassa heille lisää rauhallista mökkiharmoniaa. Villisti TPäSsän jalkapallokuvioita seuraavan Vi:n loihtimien herkullisten mökkipizzojen jälkeen suuntasimme siskoni Sa:n kanssa, eka kertaa!, yhdessä mökkijärven kivikkoisiin vesiin kalastelemaan, eli siis uistelemaan.
   
Mustikkaselkä ei pettänyt taaskaan. Samlla selällä oli sama venekunta, kuin aikaisemmin Timpan kanssa. Tai sitten ei. Kauempana näkyi kaksi valollista venettä, eli selvästi ammattilaisia. Olimme varautuneet vain pikakäyntiin, koska yllättäen olin unohtanut bensakanisterin kotiin!
   
Saalina oli kolme tärppiä. Ensimmäinen oli kiinni vain ihan hetken, mutta toista saimme kelata lähes veneelle asti, ja sitten epätoivottu keveys iski kelaukseen.
Kolmas olikin sitten varsin teatraalinen. Tärpin iskettyä kala vastusteli reippaasti. Ajattelin, että sehän voi olla vaikka mikä! Vajaan kahdenkymmenen metrin päässä kala pomppasi hienosti ilmaan, mutta en vieläkään tiennyt mikä SE oli. Ajatukseni vilahti jopa taimenessa. But no. Sitten sitä kelattiin lopulta vahva hauki veneen viereen. Päästimme urhean taistelijan vapaaksi, koska hauki ei ollut se meidän saaliskalamme. Kuha oli.
  

Maanantai on hieno päivä

Ville Peltonen jatkaa peliuraansa –
Salmelainen palaa IFK:hon

Ei tarvitse vielä nostaa tätä paitaa kattoon!
Helsingin IFK on tehnyt ensi kautta koskevan pelaajasopimuksen
monivuotisen kapteeninsa Ville Peltosen, 40, kanssa.
   
Laitahyökkääjä Tony Salmelainen palaa IFK:hon. Salmelainen on pelannut viisi viime kautta Sveitsin A-liigan Geneve-Servettessä. IFK:ssa Salmelainen
pelasi viimeksi kaudella 2005-2006. Tuolloin hän oli SM-liigan
pistepörssin ykkönen ja liigan paras maalintekijä. Salmelainen voitti
Lasse Oksanen -palkinnon (SM-liigan runkosarjan paras pelaaja) ja
pelaajat valitsivat hänet SM-liigan parhaaksi pelaajaksi.
  
 HIFKn joukkue alkaa olemaan valmis!
 

Telttaretkeilyä

  
It’s time for Helleviikonloppuretki
   
      
      
Telttaretkeily on nykyään jäänyt aika vähiin. 
   
Löytyi hyvä kuiva ja tasainen telttapaikka
         
Viimevuonna en muista, että telttapussia olisi avattu ollenkaan!? Olisikohan pussissa vielä Norjan Ålesundista tuotua ilmaa? Alkukesän yöpymisten haittana ovat olleet yksinkertaisesti leirintämatkailun puute, sitten selityksiä; lintujen tauoton lauleskelu ja mikä lie. Nyt löytyi hieno paikka, jossa kaikki palvelut ovat lähellä. Vessoihin ei ole jonoa, suihkutila on ja sauna lämpiää. Keittiö on, ja grillikatoksessa on rauhallista. Kaikki näyttäisi olevan ok.
            
       
Yölämpötilat. tarkeneminen ja viihtyminen on telttaillessa täysin varustekysymyksiä. 
Reilu kymmenen astetta on loistava vaihtoehto 25,5*C:n sisälämpötilalle.
   
Täysin tämän YLE Areena hengessä mukana, kotipihalla.
  

Rokansaari

  
Retkipäivä Rokansaareen
  
Rokansaari löytyy Puumalasta lounaaseen
    
Matka taittuu M/S Kauniilla Veeralla
        
 

Puumalan satamaan lipui jatkuvasti veneitä..
 

…jopa ihan ruuhkaksi asti!
   

 Rokansaaren laiturissa oli jo useita veneitä.
  Saareen saavuttiin komean kyltin alta.
  

Parinsadan metrin päässä oli saaren kahvio.
  

 Hyvät ohjeet.
  

 Punaista(!) hiekkaa ja kivenpoikasia.

   

 Sopivan mittainen (n.1,5km) ympyräpolku kiersi saaren Vallihaudanmäen ympäri.
      

 Erinomainen hiekkaranta
       

 Herkullisen terveellistä rantaevästä Puumalasta 7€/litra.
     

 Hiekkaniemeä
     

 Länsirannan polku oli hyvin hiekoitettu.
    

 Tämä Hra tai Rva Kaapeli omistaa monia rantoja.
      

 Paluumatkamme kulki Lehmänselän kautta. Se oli täynnä saaria, ja saaret olivat järjestään kalliorantaisia, ja vieläpä jyrkkiä. Rokansaari ja Pistohiekan suunta on taas pelkkää hiekkaa.
     

 Sitten noin klo 17:00 saavuimme takaisin Puumalan satamaan.
      

Laina-autolla, ja vieläpä katto alhaalla, tämänpäiväinen kesäfiilis risteilyineen oli täydellinen.
 Kiitos, mukavaa oli!

 

Nurmikonleikkuu

 
Hyötyliikuntaa, vai pelkkää tuskaa!?
  
Monta kertaa on tullut mietittyä, että kuinkahan monta kilometriä sitä tulee (joutuu) tallustettua ruohonleikkurin perässä, että nurmikosta tulee sellainen, jota ei tarvitse pressuilla peitellä.
   
Sport Tracker on verraton apulainen tällaisissa mittaushommissa.
 
Nyt, kun pari muuttujaa oli tullut sotkemaan (Herra H intissä, uusi leikkuri) minun sohvajuurtumista, niin nyt oli tästä otettava selvää. Tuo kuvassa oleva mittaus näyttää yläpihan leikkauksen kahdella tyhjennyksellä, ja kerran taisin käydä myös sisällä. Ylimpänä on yksi irrallinen infokäynti eräälle ukolle, joka tuli jo perinteisesti keräämään melkein tontilta (pari metriä aidasta) ”meidän” vadelmia. Sanoin tylysti, että ne on kyllä myrkytetty vajaa viikko sitten. Samalla osoitin kaatuneita jättibalsameita. Saattoi sitä myrkkyä sumuttua niille marjoillekin… No, mistäs minä tiedän? Tulipahan varoitettua mahdollisuudesta. Eipä tuo kuitenkaan jatkanut keräämistä. #/%#¤#¤%).
  
  Takaisin asiaan. Alapiha vei vielä vajaan tunnin marjapuskia kierrellessä, ja yhden viidakon kesyttämisen aiheuttamasta lisäajasta. Ruohonleikkuu on hyötyliikuntaa, sillä niin mukavasti tuli hommassa hiki! Uudella leikkurilla mieltärauhoittava ensiluokkainen työjälki, ja siitä sitten hyvillämielin saunaan. OK!
  

Kotiväkipäivä

 
Käytiin tutustumassa ja katselemassa 
    
 
inttijuttuja Lappeenrannassa Maasotakoulun Rakuuna Eskatroonan kotiväkipäivillä.
       
 Äääh! Yläkiekurat puuttuu.
  
 Alokkaiden ensijärjestäytyminen sujui melko mallikkaasti.
   
Näimme asekalustoa.
 
 Sotkun eväiden jälkeen taas kohti komppaniaa.
Vai onko se sitten eskadroonaa? En tiiä!
  
Lopuksi näimme alokkaiden muotinäytöksen, jossa käytiin ripeään tahtiin varusmiesten asukokonaisuudet läpi. Taisteluvarusteista, smurffipuvun kautta lomapukuun. Erityisesti mieltä ja sydäntä lämmitti marssisiirtymän aikana kajautetut marssihuudot! Komeaa kuultavaa!
 
Sattuipa siinä sitten pieni parkkikupru, kun eräs nuorineiti kolhaisi peruuttaessaan pikkuisen osuman takapuskuriimme. Komeat naarmut ja tietysti vielä pieni murtuma puskurimuoviin, joka sitten valitettavasti kasvattaa rehellisen neidin vakuutusyhtiön laskua. Emme olleet paikalla kun osuma tapahtui, ja hän tuli siitä kuitenkin meille ilmoittamaan. Rehellisyydestä ne ansaitut noin 10000000 pistettä.
   

Pokkari uusiksi

 
Syksyllä 2012 
 
…tapahtui se traaginen vesivahinko
Kalalla ollessamme kamera kastui, eikä siitä enää valitettavasti toipunut.
 
Mutta tänään sitten Lappeenrannasta löytyi meille uusi retkipokkarikamera.
 
    
  
Nyt vaan kovaa treenausta alle, niin saattaa kuvista saada jatkossakin jotain selvää.
 
 
PS.
 
Suomen parhaassa hallissa kuuluu Nikonin mainoksen mukana (1:08 – ):

’Welcome Home’

Uus ruohonleikkuri tuli taloon

 
Nurmikonleikkuun on jatkuttava
   
Tuli uuden ruohonleikkurin ostelu ajankohtaiseksi, kun ”vanhan”, (olisiko ollut reilut viisi vuotta) muovikoppa alkoi halkeilemaan. 
     
    
Se taas aiheutti sen, että terä alkoi ottamaan runkoon kiinni. Yrittelimme tehdä pientä ensiapua leikkurille, mutta eipä siitä mitään apua ollut. Käytin koneen vielä huollossa, mutta raakatuomio tuli sanoin, ”On liian turvatonta vaihtaa terää, kun koko moottori saattaa lähteä lentoon”. Diagnoosi oli selvä. 
       
  Olin jo lähes varma, että ostamme erään mikkeliläisen k:lla alkavan kaupan valikoimasta sporttisen mustakeltaisen leikkurin. Lähdimme kaupantekoon.
       
     
 Lähtöhinta oli liikkeessä vaivaiset 399 pientä euroa. Tarjous saatiin: 385€. VAU! Olin jo aiemmin viikolla saanut vähän samansuuntaisen tarjouksen (375€), mutta eri myyjältä. Jututtelin ja yritin saada hintaa tippumaan. Hän tiputti nyt 380€:oon. Ei vissiinkään tajunnut, kun olin juuri sanonut saaneni JO alemman tarjouksen, ja näyttänyt vielä tarjouspaperiakin. Yritin saada hintaa tippumaan esim. 350€:oon, niin olisimme tehneet kaupat. Myyjä oli ns ”lahna”, joka ei ollut kauppatuulella lainkaan. Sitten huomasin heidä pöydällään lehden, jossa oli juuri näitä samoja ruohonleikkureita. Siinä tarjouslehdessä oli tämän hintana 389€. eli se myyjän antama ale oli huimat NELJÄ euroa! Mainitsin asiasta, ja ehdotin piruuttani edes sen kympin tiputtamista. Lahna ei suostunut tiputtamaan.
No, Pidä leikkuris!
              
Tästä liikkeestä on kyllä ihan yleisesti sanottu, että se on Mikkelin kallein liike.
Tiedossa se oli, mutta yllätyksellisesti saamamme ”asiakaspalvelu” oli perusteettomasti noinkin onnetonta.
         
  
Sitten menimme A:lla alkavaan liikkeeseen. Siellä oli vastaava leikkuri myynnissä, ystävällinen myyjä, eli kaupanteko oli miellyttävä kokemus. Sieltä tarttui, pienen tinkimisen jälkeen, ruohonleikkuri toistasataa euroa halvemmalla, kuin siitä k.lla alkavasta myymälästä. Ja vielä moottoriöljyt ilmaiseksi mukaan.
          
Ruuvattavien osien määrä oli onneksi vaatimaton.
   
 Ässä kokosi nopeasti keruusäiliön.
  
Bensaa ja öljyä koneeseen!
     
  Tsa-Daaaaaa!
  
Lähti hyvin käyntiin, ja kulki testimetrit kevyesti. 
Nyt sitten odotellaan kärsimättömästi nurmikon kuivumista.
   

Suurta seikkailua?

 
Mökkitie ei jätä kylmäksi.
 
Kävimme hieman täydentämässä mökin ”perusvarastoa” viikonlopun käynnin jälkeen. Keli oli taas aurinkoinen ja lämmin. Paluumatkalla oli jotain metsäurakointiukkoja mantereen puolella pitämässä palaveriään, eli eihän siitä ohi mahtunut. Huomaamattoman hetken jouduimme odottamaan, kun tientukkona ollut taxibussi lähti jatkamaan matkaansa. Ajelimme peräkkäin kohti kaupunkia, kunnes ”Erään” tilan kohdalla TB jarrutteli ja hetimiten huomasin itsekin syyn.
Olisikohan tämä etualan poni ollut ”SE” seikkailija?
Poni kopsutteli tiellä kohti kaupunkia. Hiljensimme vauhtia ja seurasimme eläimen liikkeitä. Ajoimme perässä, eikä ponilla ollut minkäänlaisia aikomuksiakaan pysähtyä. Välillä se tarkasti metsäliittymät, mutta eihän niistä päässyt mihinkään, kun siellä oli sähköä vastassa. Kopsuttelu jatkuu…  Muutaman mutkan jälkeen pysäytimme autot. TB ja minä sammutimme autot, ja nousimme ulos. Pikkuisen pikapalaverin päätöksenä totesimme, että poni ajeluttaa meitä näin vaikka Mikkeliin asti, jos jatkamme köröttelyä sen perässä. Sitten kaivoin jostain pikkupoika-ajan vanhat eläintenkesyttäjän taidot esiin. Kutsuin noin 100m:n päähän pysähtynyttä ponia naksuttelemalla ja maiskuttelemalla ja varmuuden vuoksi hieman ”höpöttämällä”. Ja Juma”#¤!ta! Poni käännähti ympäri ja lähti pienen mietintähetken jälkeen tulemaan poninjuoksua meitä kohti. Päästyään meidän luo, se hiukan katseli, ja totesi meidät vieraiksi, ja jatkoi matkaansa omaa pihaansa kohti. Lähdin seuraamaan, ja poni eteni kokoajan turvallisesti ainakin 50m:ä edelläni. Hiukan pelotti, että jommasta kummasta suunnasta tulee joku ”tommimäkinen” kahtasataa paikalle. Ässä tuli hiljaa auton kanssa perässä. Tutun peltoaukean nähdessään poni lähti tieltä pellolle etenemään ”täyttä ravia” kotipihaansa. No, nyt paikalle saapui sitten musta auto! Sain pysäytettyä sen ihan helposti. Samalla poni löysi oikean liittymän ja vaara oli toistaiseksi ohi. 
 
Kuva lainattu YLEltä
  
Tämän mustan auton kuljettaja kysyi, että missähän mahtaa olla paikka X, kun siellä pitäisi olla kuntorastit? Vastasin, että vajaat 15km:ä pitää ajella takaisin päin. Olisi kai samalla pitänyt kehottaa olemaan menemättä metsään. Saimme kyselijän matkalla kiinni ja kun hän pysähtyi, selvästi epätietoisena, bussipysäkille, niin pyysimme seuraamaan perässä. Annoimme sitten vilkulla merkin, kun piti kääntyä. Vanhat mikkeliläiset tietävät tuon paikan, mutta jos olet tuore mikkeliläinen, niin saattaa tulla ongelmia. Huomasimme erään toisenkin auton olevan hiukkasen ”pihalla”, ja etsivän oikeaa paikkaa, U-käännösten perusteella.
 
 Seikkailu on taitolaji!
 
 

Pelastusliivit pakollisiksi…


…jopa soutuveneisiin!
 
 
Pitäisi pukea veneessä aina päälleen!
  
Aika paljon olen (tai ehkä vain osittain) tätä uutta lakia vastaan. Toki tuleva laki on ns. kaunis ajatus, mutta, mutta. Pienet souturetket, kalastaminen, auringonottosoutelut, järvimaisemafiilistelyt on totuttu vuosikymmeniä tekemään ilman pelastusliivipakkoa. Ja noista retkistä on useasti selvitty! Missään noissa asioissa ei pikkujärvillä ja lammilla ole mitään vaaraa hukkumisessa. Maalaisjärki kertoo, että milloin se keli on niin hurja, ettei vesille kannata lähteä. Tai kuinka reunalla veneessä voi keikkua, jne. Ainoan selkeän vaaran tuo liika viina. Hukkumistapaukset sattuvat kännipäisten ihmisten toilailujen lopputuloksena. Ja muistaako känniukko/-eukko laittaa sitä liiviä päälleen, vaikka se olisi kuinka pakollista? Ei.
      
”Poliisi valvoo käyttöä muun valvonnan yhteydessä.”
  
Laki, jota ei pystytä millään kaikkialla valvomaan.
 
Kuva: seppo.net istä
     
Kuinkas moni hukkuneista on uimareita? Taitaa olla niin, että uimareita hukkuu useammin, kuin veneilijöitä? Eli Liikenneviraston ja Trafin logiikkaa käyttäen näin voisi myös uimareille määrätä pelastusliivipakon. Poliisille tulee varmaankin omat erikoisrantavahdit valvomaan lain noudattamista.
  Sitten vaan paukkuliivejä ostelemaan:
Eli edullisimmillaan henki voi säilyä muutamalla kympillä!
Kumpaa mieltä minä loppujen lopuksi oikein olen!?
   
Tehkää pelastusliivien käytöstä vakava suositus, mutta ei lakia rangaistuksineen.
Entäs pyöräilykypärä?
 

Kalaonnea!

  
Vihdoin saalista!
 
Timppa tuli Savoon kokeilemaan näitä kalaisia vesiä ja näyttämään samalla myös Gourmet-kokin taitojaan. Hyvin söi ja söin.
  
Erinomainen kalastusilta Mustikkaselällä.
  
Syönti oli illalla ihan kohtuullista.
Pieni kuha näytti ahneuttaan!
   
 Saimme neljä reilu 40 senttistä kuhaa.
  Kaikki tämä ”tuuri” ilman syvääjiä, plaanareita, kaikua, tai edes kunnon karttaa.
  
Taidolla.
 
Lauantaina kolusimme järven eteläisiä selkiä. 
Tuloksena oli ainoastaan reilu yliannos aurinkoa, josta nyt vielä maksamme.
 
Miksi inkkareita sanottiin punanahkoiksi?
No, kun ne olivat liikaa auringossa.
 
Kuiva vitsi? No eiiii.
 

Jalkapallon Eurooppa-liiga

 
Suomalaista seuratasoa on mitattu!
     
Tuloksena totaalinen mahalasku!
       
Eurooppa-liiga, 1. kierrosta 11.7.
      

IFK Mariehamn – Inter Baku (AZE) 0-2 (0-1)

0-1 Bachana Tskhadadze (21) rp

0-2 Vagif Javadov (86)

    
Inter Baku jatkoon yhteismaalein 3-1. 
     
   
FC Inter – Vikingur (FÄR) 0-1 (0-0)

0-1 Hanus Jacobsen (78) rp

  
Vikingur jatkoon yhteismaalein 2-1. 
   
  
Eurooppa-liigan karsintaa 9.7.
   

TPS – Jeunesse Esch (LUX) 2-1 (1-0)
1-0 Alexandre Vitali (38) om.
1-1 Chu Wang (79)
2-1 Roope Riski (88)
Jeunesse Esch jatkoon 3-2
 
   
Turkulaiset hävisivät, siis kaatuivat, sellaisille jalkapallon seurajoukkueiden suurmaille kuin Luxemburg ja Färsaaret. Nyt voisi kysellä kaikenlaista, mutta mitä ihmettä? Maarianhaminan porukka oli jo niin purjeessa Azereissa, että ei heillä ollut mitään toivoa enää kotiottelussaan.
 
  
Mutta kerrataanpa:
  
Suomen Veikkausliigan joukkueet tulevat vasta näiden maiden jokkuiden jälkeen:
Luxemburg, Färsaaret ja Azerbaizan
Siis; Luxemburg, Färsaaret ja Azerbaizan!!!
Kuulumme potkupalloilijoihin.
 
 
Suap hävetä!
   

Lappeenrannan Hiekkalinnat

Kalevalan innoittamina

Suomen suurin hiekkalinna kohoaa jo kymmenettä kertaa

  
Lasten toiveiden ja ideoiden pohjalta yli kolmesta miljoonasta
kilosta hiekkaa muotoutuva linna on saanut juhlavuoden
teemansa Kalevalasta.
 Kuvat ovat mielivaltaisessa järjestyksessä.
  
   
  
  
 Lempeä tervehdys!
  
  
   Mihis mutsin silmät ovat hävinneet?
 
 Kuvat on otettu kännykällä. Siksi kuvien laatu vaihtelee aika rajusti.
Meille sattui pikkuinen unohdus.
   
 Melkoinen hauki!
 
 Piru merrassa?
 
 
 
Sataman n ä k ö t o r n i
     
 Varsinainen torni.
  
Kuitenkin tuohon joutui kiipeämään portaat ylös, eli kai se sitten on torni. 
Olen minä nähnyt matalempia lintuTORNEJAkin.
   
Tornista löytyi kymmeniä lemmenlukkoja.
  
Komea laiva.

Isänmaallinen synttärilahja!

  
Onnea Herra H!
    
Suomen Valtio tarjoaa sinulle lahjaksi vuoden mittaisen täyden ylläpidon!
*hymiö*
      
SA-kuvat
  
Tässä sota-ajan kuvassa Lappeenrannan Wanhat pojat ovat muotiväreissä.
        

 

Luvassa on hienoa aikaa, uusia kavereita ja paljon uutta, 
joista riittää juttua varmasti vielä vuosikausiksi!

    
EDIT.
Herra H kaverineen saatiin ajoissa paikalle.
Leukapystyssä sanoivat ottavansa koko komennuksen.
Hyvällä asenteella.
 

Eino Leino

 
Juu, ei ole SE Ville jääkiekkoilija.
  
 
Minä avaan syömmein selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon uida joka veen
ja joka marjan maistaa.
  
 
Ei tää ny kesällä ole kovinkaan huono idea!
 
PS. Lippu salkoon!

Sirkus Finlandia

    
Tänään Mikkelissä!
    
     
 
     
     
     
     
Saas nähdä, että jännittääkö!?
  
Juu-u! Kyll vähä jännitti! 
  
Hienoja temppuja nähtiin monenlaisia. Akrobaatit olivat selvästi huippuluokkaa! Taskuvaras ja kovnit olivat ”ei_niin_hyviä”. Tunnelma katsomossa oli vähintäänkin kovin lämmin, vaikka yleisöä ei kauhean paljon ollutkaan!
    

 Odotusta. Vielä muutama minuutti.
  

 Jalkajousimestarilla on syystäkin huolestunut ilme, kun hänen 16 jalkajoustansa on viritetty ampumaan toinen toistaan, niin että viimeinen nuoli osuu päänsä päällä olevaan omenaan. Jep! Esitykset jatkuu!
   

 Timo Taikuri juonti shown.
   

 Hyvin soittelevia klowneja.
  

 Austraalian hemmo oli kyllä aika cool. Ilman naruja, kerran tipahti.
Oikeasti, vai leikisti, ei voi tietää, mutta sai kiinni vaijerista.
   

 10 metriä ilmaa välissä, puujaloilla.
  

 Eläintenkesyttäjä ja kamelit.
   
Oli siellä paljon muitakin, mutta menkäähän itse käymään!
    

KIITOS, ja tervetuloa ensi kesänä uudelleen!

No, miksei!?

 

Ässän loma päättyi.

     
T y l s ä ä …
   
 
Tartteis varmaan keksiä jotain nohevaa tekemistä?
Jos lähtisi vaikka pumppaamaan fillarin renkaisiin varovasti ilmaa…
 
Edit. Kävin pumppaamassa, ja sitten fillaroin ”hakemaan” duunarin töistä. Fillarointi maistui iltakelissä ihan kivalta.
 

Loistava idea!

Suviseurat
  
En sano, enkä väitä, mutta…
  
asuntoauto/ -vaunu alkaen 55,00€ x n.10000 = paljon.
 
70000 kävijää!
  
Kaipa Pudasjärvi älyää myös kiittää?
”S-Marketin kassalla” on varmaankin ollut hiukan jonoja?