Takaterassin retkeilyalueella.

Kosteeta, ja viileää

 

 

Puutarhakierros Salen huudeilla

  

Kultarannan vaikuttava graniittilinna on valmistunut vuotta ennen Suomen itsenäistymistä, vuonna 1916, kauppias ja maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin kesähuvilaksi.
Arkkitehti Lars Sonck suunnittelu 19 huoneisen graniittilinnan, jonka
rakentaminen alkoi vuonna 1914. Alfred Kordelin ehti viettää
Kultarannassa vain muutaman kesän ennen traagista kuolemaansa ja tämän
jälkeen paikka siirtyi ero vaiheiden kautta Suomen valtiolle. Nykyisin
komea graniittilinna Naantalinlahden rannalla lieneekin Suomen tunnetuin kesäasunto, sillä presidenttimme ovat pitäneet sitä kesävirka-asuntonaan jo vuodesta 1922. Naantalia kutsutaankin oikeutetusti Suomen lomapääkaupungiksi. Kultarannan puutarha on Naantalin päänähtävyys, jossa matkailija pääsee ihailemaan ainutlaatuista muotopuutarhaa opastetuilla kävelykierroksilla.

Kultarannan pohjoispuolella sijaitseva puisto on säilytetty
luonnontilassa, Kultarantaa ympäröivää saaristoluontoa luonteikkaasti
kunnioittaen. Kultarannan alueella kasvihuoneita on noin 1000
neliömetriä ja niihin on pääsy ainoastaan henkilökunnalla. Puutarha
tuottaa tasavallan presidentin talouteen niin kukat kuin vihanneksetkin
ympäri vuoden.

Presidentin kesävirka-asunnon sisätiloihin ei ole mahdollista päästä tutustumaan vaan sen rauhaa kunnioitetaan ja puutarhan yleisökierrokset järjestetään ainoastaan muotopuutarhan puolella.

Alfred Kordelin

  

  

  

  

 

Kultaranta on tunnettujen arkkitehtien, kuvanveistäjien
ja muotoilijoiden luoma 1910-luvun ihanteiden mukainen
kokonaistaideteos, johon kuuluu meren rannassa maisemaa hallitseva
graniittilinna, sen edustalla levittäytyvä muotopuutarha ja mereen
rajoittuva puisto. Vauraan suurliikemiehen yksityiseksi
kesänviettopaikaksi rakennettu Kultaranta toimii Tasavallan presidentin
kesäasuntona.

Mäen laella seisova jyhkeä tornillinen päärakennus sijoittuu barokin
tapaan muotopuutarhan ”Medaljongin” keskiakselin päätteeksi.
Medaljongin ruusutarhaa ympäröi leikattu kuusiaita. Terassipuutarha ja
eteläpuoleisella tasangolla suomalaisittain loistelias aksiaalinen
muotopuutarha on toteutettu samanaikaisesti linnan rakentamisen kanssa.

Kultarantaan kuuluu useita asuin- ja talousrakennuksia,
kasvihuoneita, puutarhaviljelyksiä ja metsää. Päärakennuksessa on
yhteensä 19 huonetta, joista juhla- ja asuinhuoneet sijoittuvat
alakertaan ja makuu- ja vierashuoneet yläkertaan. Alakerrasta johtavat
marmoriportaat torniin. (RKY)

  

 Kelkkarata!

  

 Valtavat nurmikentät

  

 Kukkia odotin näkeväni enemmän.

  

Asia harvinaisen selvä!

Aarno Kasvi kritisoi puiston kuusiaidan kuntoa. (IL)

 
Meille opas vihjasi, että vanhassa loistossaan puiston voi vielä nähdä vuoteen 2022 asti. Puiston kuusiaita, ja mahdollisesti myös pylväshaavat, laitetaan vuoden 2023 remontissa ”matalaksi”, jolloin koko puiston ulkonäkö tietenkin muuttuu seuraaviksi kesiksi ihan erillaiseksi.

Kohti länttä

Hyvien yöunien ja maittavan aamupalan jälkeen kohti länttä!

Historiallinen tie 1050, Inkoo – Fagervik – Snappertuna oli luokattoman huonossa kunnossa, mutta päämäärä oli tärkein!

 

Raaseporin linna
rakennettiin 1370-luvulla veden ympäröimän silokallion päälle läntisen
Uudenmaan hallintokeskukseksi ja sen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden
merenkulkua ja kauppaa. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta
sekä Tallinnan vastapariksi tarkoitettu kaupallinen keskus.

Raaseporin
kukoistuskautta olivat 1450–1460-luvut. Linna hylättiin vuonna 1558
Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen. Se seisoi
autiona yli 300 vuotta, kunnes raunioilla aloitettiin restaurointityöt
ensimmäisen kerran 1880-luvulla.

 

 Sisäänkäynti

  

Tässä netin mobilguide:

 

 Parannusehdotuksena ehdottaisin viitoitettua kiertosuuntaa ja sellaista puhelimeen tehtyä appia, joka aktivoituisi ja kertoisi tarinaansa aina tietyissä linnan kohdissa.

 Me huomasimme nämä taulut vasta, kun päätimme kiertää linnamuurin sisäreunaa toisessa kerroksessa.

 Eli sisäänkäynti on oikealta, tuon ryhmän ja rappusten alapuolella.

Ryhmän kohdalta löytyvät opastaulut.

 

 Näköalat ovat hienot

 

Puu

Miltä eri puulajit tuoksuvat? 

Millaiselta puu kuulostaa? 

Miten
puurakennus kestää maanjäristyksen tai tulipalon? 

SuperPUU-näyttely
esittelee puun supervoimat: sen monet hienot ominaisuudet ja
käyttömahdollisuudet. Puu on hiilinielu – materiaali kestävien
yhteiskuntien rakentamiseen.

Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat 

Ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelma, 

Puutuoteteollisuus ry, 

Suomen Metsäsäätiö, 

Metsä Wood, 

Stora Enso, 

UPM Plywood, 

Isku, 

Novart 

ja 

Versowood.

SuperPUU esittelee puun monipuolisena materiaalina, jota perinteisen
sahauksen lisäksi työstetään nykyään tietokoneohjatusti ja
automatisoidusti. Arkkitehti voi suunnitella vaikka puisen
pilvenpiirtäjän.

Näyttely kertoo metsien ja pitkäikäisten puutuotteiden
merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Näyttely on moniaistinen,
henkilökohtainen ja vaikuttava kokemus puumateriaalin hienoudesta ja
tarjoaa paljon hauskaa yhdessä tekemistä!

HEUREKA
  

 

Ja tännekin pääsee ilmaiseksi Museokortilla.

Nurmijärven Palojoen kylässä

 

 Suomalainen..

 

..kesämaisema parhaimmillaan.

 

Elävä lattia

Taaborinvuoren museoalue

Aleksis Kiven kodin vieressä kohoaa mäki, jolle Kivi antoi Raamatusta
nimen Taaborinvuori. Paikka oli kirjailijan lapsuudessa yksi kylän
lasten leikkipaikoista ja nuorison keinumäki.

Taaborinvuorelle perustettiin 1970- ja 1980-luvun vaihteessa
museoalue, jonka rakennukset siirrettiin paikalle eri puolilta
Nurmijärveä. Museonäyttelyt kertovat 1900-luvun alun nurmijärveläisten
arkisista askareista. (Nurmijärvi)
 

   

    

  

    

 Rajamäen Ryyppi

Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi on suomalaisen työn, teollisuuden ja väkevän alkoholihistorian erikoismuseo.

Rajamäen tuotteet ovat kuuluneet suomalaisten arkeen ja juhlaan
autonomian ajasta halki itsenäisyytemme vuosisadan. Hyvinge Fabriks
Aktiebolag eli Hyvinkään Tehtaan Osakeyhtiö alkoi valmistaa tehtaassaan
painohiivaa, väkiviinaa, etikkaa ja eetteriä vuonna 1889. Työntekijöitä
tarvittiin ja Rajamäen kylä nousi tehtaan vierelle. Suomen valtion
omistukseen tehdas siirtyi 1920.

Oy Alkoholiliike Ab perusti 1963 vanhaan viinanpolttimoon museon,
jossa tehtaan ja kylän kertomus limittyy Suomen ja suomalaisten tarinaan
kotipoltosta kieltolain ja Molotovin cocktailin kautta eurooppalaisiin
tapoihin. Suuren yleisön ulottuville museo avautui kuitenkin vasta v.
2017.

Aika on tehnyt tehtävänsä: Vuosikymmenten ajan suljetussa tilassa
kypsynyt Rajamäen Ryyppi – runsas, terävä, mausteinen, lämmin – on
valmis nautittavaksi. (Museokortti)

  

 Tällä toimitettiin aikoinaan lämpimiä terveisiä naapurille.

  

  
 

Huomaatteko, laivalla!
  

 Kumpihan laulatti enemmän?

 Olisi mukava tietää tuon äänestyksen äänestysprosentti.

 

Brankkarit

  

Karun kaunis ympäristö!

Mielenkiintoinen paikka!
Saimme kierroksemme alkuun museoesittelijältä varsin kattavan pohjustuksen aiheeseen ja itse museoon. Tästä museosta jäi oikein miellyttävä kuva.

Pelkoa tunne en, mutta pikkuisen kauhua!

Edellisestä käynnistä olikin jo vierähtänyt aikaa, ja totuttautuminen yläilmoihin kesti hiukan.

Uskalsin kuitenkin ottaa kuvia!

    

  

  

Niiltä hyppääjiltä kyllä puuttu jotain sellaista, mitä meillä on.

Tai toisinpäin.

 

”Easy Riders”

 

Suomen Moottoripyörämuseo

     

Somisteet ja pyörät olivat hienoja, mutta jotenkin jäi sellainen mielikuva paikasta, että tilaa tarvittaisiin pikaisesti lisää. Nyt paikka jätti, ainakin minulle, sekaisen kuvan.

Tehkää oma mielipiteenne käymällä paikalla.
Sinne pääsee museokortilla ilmaiseksi!

   

   Vespa

 

 

   

Brittielokuvista tuttu.

  

 Poikavuosien unelmia!
 

  

 

 Kahvio- ja ruokailutilat olivat oikealla asenteella
 

 Toilet Bling-bling!

 

 

Kesä palaa takaisin

 

 

 

Nuorison kanssa ZOO-retkellä

 

 Ensimmäinen kauhistus oli, että kulkusuunta oli vaihtunut edellisestä kerrasta!

Tuo on siis pikkupanda.

Loput saatte nimetä itse.

  

 Ensimmäinen nukkuva karhu

 

Toinen nukkuva karhu

 

 Mikä mää olen?

 

 Päivystäjät

 

 Ootko, muuten, käynyt milloin viimeeksi kalassa?

 

 Kuk-kuu!

  

 Kalastajan villapaita

 

 Se näkyi just tuossa haaran kohdalla. Huomasitko?
No, ainakin korvat näkyi.
Vai näkyivätkö?
Ilves

 

 Korvanapit. Kuuluuko?

 

 Oot sit lähtenyt? – En ooo.

 

 Täplä.

 

Toinen, ja viimeinen, kauhistus olivat nämä hurjapäät!

  

 Hurjapään alut.

 

Rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, rousk, …

 

Booooooooooring!
Mä (Lumi) en kestä, kun toi yks vaan kokoajan syö!

Vähän viileämpää

 

 

Herkkuja pakkaseen

 

Kolme laatikkoa oli perattu suhteellisen nopeasti.
Kuormasta ei syöty, joten syömämarjojen aika on alkanut. NYT!

Lisämukavuutta helteille

Saatiin lauantaina lisämukavuutta yläkertaan!
Ja tietenkin läpimät kelit ovat toistaiseksi ohitse.

Pikkuteille!

Lähes suora tie, ei jonoja, ei tolppia.

   

 Upea ajopäivä ja kotiinpaluu

 

Kyllä se niin vain on, että reissaaminen kannattaa, vaikka kelit eivät välttämättä suosisi!
Hienoo reissu!

 

Puolessavälissä Suomea, mutta reunassa

 

    

Meille jo tuttu Forenom Kempele sattuu olemaan meidän reissuja varten aivan mainiolla paikalla!

Tänne on helppo tulla, palvelut ovat vieressä ja edullisuus houkuttaa.

Jospa lähtisimme käymään Liminganlahdella!

    

Heti parkkipaikan välittömässä läheisyydestä löytyy tulipaikka retkieväiden valmistelua ja ruokailua varten.

   

Et voi eksyä.

 

 Polulla pärjää hienosti, vaikka olisi pyörät alla.

   

 Polunvarrella on infotauluja

 

Maailman luonnonsäätiö WWF havahtui Liminganlahden suojeluun
1970-luvun loppupuolella, jolloin Lumijoella suunniteltiin kosteikon
kuivattamista. Metsähallituksen ja WWF:n neuvotteluiden seurauksena
saatiin vuokrattua alue ensimmäiselle lintutornille. Liminganlahti
sisällytettiin vuonna 1982 kansalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja
se sai kansainvälisesti arvokkaan lintuveden statuksen. WWF rakennutti
Limingan Virkkulaan opastuskeskuksen vuonna 1988.

Liminganlahti
on vähitellen saatu suojeltua kokonaan, vaikka se on suurelta osin
yksityisomistuksessa. Alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Lähes
neljäsosa lahdesta on rauhoitettu pysyvästi metsästykseltä. (luontoon.fi)

   

  

       

VAU, mikä konsertti meitä odotti!

Lintuja oli paljon liikkeellä poikasineen.
Lapasorsa oli meille ihan uusi tuttavuus!

    

 

   

   

  

  

   

Erinomaisen upea paikka!

  

Päivän ajo oli ihan mielenkiintoinen tämän valtaväyliä väistelevän lopun vuoksi.

Naapurissa oli kauppa, josta sai mansikoita, joten..

 

..aloimme suunnittelemaan huomista ajoreittiä.

 

Kultamuseo

Museokorttipaikka!

 

Kultamuseo

 

 Kovin hiljaista oli.

Kullanhuuhdonnan alkeet jne. jatkuvat vasta syyskuussa.

Kekkonen!

 

Ja sit kahville!

Zippi ja Suhaus

VT 4 Porttipahdan levähdysalue
(Ivalontie 6955 tai Ketokuruntie 14)
99600 Sodankylä

Kodassa maistui letut ja matkalla lohi.

Matka jatkui kohti Rovaniemeä ja sieltä pikkuteitä pitkin kohti Oulua ja Kempelettä.

Korpitaipaleelle

6. reissupäivä

Menomatkalla meillä jäi Kultamuseo käymättä, eikä kotiinkaan ollut mitään kiirettä, joten koukkasimme kuuluisan korpitien kautta kohti Saariselkää.

  

 Märkä hiekkatie ei antanut armoa.
Tätä hiekkaa riittää meidän ajossa vielä ensi talven liukkaille.

   

Tieva-baari Pokassa oli sopiva kahvittelupaikka.

2016 viettelimme juhannusta lähimökeissä ja hauskaa oli.

 

 

 Tämä jengi päätti tulla tielle, kun näkivät/kuulivat auton tulevan.
Ja niitähän riitti.

 

 Sade helli meitä vielä Karhunpesäkiven risteyksessä
  

Kaunispäällä meno oli jo melkoisen harmaata.

  

Holiday Club Saariselkä majoitti meidät täysin toiveitamme kuulematta. Huoneen rauhallisuudesta ei ollut tietoakaan, kun yksi ulko-ovista oli ihan vieressä ja allasosastolle liikuttiin läheisen oven kautta. Meno muistutti iltasella ohuesti Tallinnan laivoja. Huone oli melko ok.

Ei se vika varmaan ole, kuin paikan valitsijassa.

En tykkää ryysiksestä. Emme mene toiste.