From

Hamburg Airport to Helsinki-Vantaa

 

  

  Siispä täysin toiseen päähän hallia.

  

  Terminaali 1, vai oliko tää kaks?

  

  Kone saapui myöhässä paikalle.

  

 Taas aivan täysi kone.

  

 Ässä tekee ostolistaa.

   

Oloni oli kuitenkin sikäli huoleton, koska koneessa ei ollut mitään ruokatarjoilua, ei edes sämpylää, jonkun catering-sähläyksen vuoksi. Aion varmasti vielä lähestyä Finnairia/Flybeetä puuttuvan ruokailun vuoksi. Lentolippujen hinnassa ei tällaisin puutteiiin ole varaa.

   

   Vyö auki, vyö kiinni.

 

 Sitten, kun kone on syöksynyt maahan, voi hypätä…

      

 Pientä kurvailua.

   

  Pilvirintama on saavutettu

     

   

 Siiven ja ponttoonin alla lentelee toinen kone samaan suuntaan.

  

Haloilmiö ja koneen varjo keskellä kuvaa.

        

Hel-Van Klo 22:11

  

Reissu ohi. Autoilua noin 2200km. Lentoja noin 3500km.
Paljon huikeita maisemia. Tyytyväinen, mutta samalla hieman haikea, koska olisihan tuolla viihtynyt kauemminkin.

  

 

Eläintarhaan
   

Pääsisäänkäynti, ja tuo vaalea rakennus on trooppinen akvaario.

    

 Astuimme ensimmäistä kertaa trooppiseen taloon, ja heti oven avattuamme olimme samassa tilassa makien kanssa. Ensimmäisenä tuli mieleen, että mentiinkö me nyt oikeasta ovesta!?

    

 Tyylillä!

    

 Kroko oli altaassa

   

 Luolassa oli julmetusti lepakoita!

   

 Ei SE Mamba, vaan vihreä.

    

 Sukellusveneestä näkyi ainakin 10 metriä akvaariota.

       

 Venymiskykyä.

     

 Hotelli

     

   Lampi keskellä eläinpuistoa
   

  Marsujen menoa.

   

 Warum!!???

     

 Wanhaportti

     

 Keväiset karhunpojat ruokatauolla

   

   

 Vähän tavallisemmat eläintarhailijat

   

 Pikkusika on sammunut.

   

 Tapiiri outo eläin.

    

 Äidin huolenpitoa.

    

 ”#¤uux kuvaat!?

    

 ”Seuraavana vuorossa…”

   

 Löytyi yksi avonainen pikaruokakioski, josta; Currywurstia!

   

 Makupaloja näkyvissä!

    

       Kiipesimme ”vuorelle”
 

 Relax

      

 Jaa-has. Kai se olis lähdettävä. Jox sä söit?
  

http://www.hagenbeck.de/startseite.html
    

 

Pienoismaailmaan!

 

 Pääsimme heti väistelemään Hampurin satama-alueella kisailtavaa rullaluistelu-marathonia.

  

   

   Ensimakua, mutta vielä kaupassa.

  

Kävijöitä eripuolelta maailmaa.

    

 Ja sitten yksityiskohtiin.

Olkaapa hyvät!

  

    Haamuja veden alle uponneessa kirkossa.

  

   

  

 Tämä on minun ehdoton suosikkini.

 

  Johtokeskus

  

  Party, party!

 

 

 Vihdoinkin HSV voitti. Nyt 4-2

  

    

   Itse

 

   Kaikenikäisille!

 

 Hahmot ovat noin 20mm.

  

 Skandinaviaa ja onneton Suomi-tuherrus.

 

 

http://www.miniatur-wunderland.com

 

 

 

 

Saksa on ajettu halki poikki ja pinoon

 

Melkolailla ”tylsä”, reilun 600km:n ajopäivä.

 

 Lähdimme Steinsfeldistä liikkeelle heti aamupalan jälkeen

    

 Aamuisella Autobahnilla ajoin sitten sen kunnon kisanopeuden, ja ylitin 240km/h.
Navigaatorin gps näytti vielä hetkeä myöhemmin 235km/h

   

 Matkanopeus oli muuten sujuva 160-180km/h

  

 Pikkuhiljaa liikenne vaan lisääntyi

    

 Ennen Kasselia päätimme poistua Autobahnilta A7. 

Poistuminen tapahuisi lopulta Braunschweigiin.

   

 Sieltä etsimme ns. vihreitä teitä kohti Ahrensburgia.

   

 ”Koivukujia”

  

 Nummia ja viljelyksiä edessä ja takana Luneburgin lähistöllä

     

 Geesthachtissa osui kohdallemme kunnon ukkossade!

   

Lopultakin perillä Ahrensburgissa.

  

  

Alberg pass – Liechtenstein – Ruuhkaa – Rothenburg

   

Aurinkoinen ja helteinen (27*C) päivä.

   

 
Lähdimme entisen Itävallan pujottelumestarin Karl Fahrnerin perheen omistamasta tai nimeäkantavasta hotellista haikein mielin. Ystävällinen perhe oli tehnyt olomme hyväksi. Huone ja sänky hyviä, aamupala oli jopa liian monipuolinen; mansikoista hedelmien kautta vaikka mihin. Vaihtoehtoja tosiaan riitti!

    

Vau!
    

     

Ensimetrit kiihdyteltiin jyrkkää ylämäkeä yhden Porschen kanssa…. ja onneksi taas rajoitusten mukaisesti, sillä siellähän ”NE” olivat jo mittailemassa. Poliiseja ja tutkia olen nähnyt enemmän täällä vajaassa viikossa, kuin Suomessa viimeiseen kahteen vuoteen. Käsittääkseni täällä ei tunneta käsitettä ”virhemarginaali”. Arlberg Pass oli yhtä hienoa ajeltavaa, kuin muutkin vuoristopätkät. Nyt kyseessä oli turvallisen leveät tiet.

   

 
Vierailimme ennen Bregenziä vielä Liechtensteinin pikkuvaltiossa, pikkuvaltiolle hyvin sopivasti, vain pikkuisen ajan. 

    

     

Suuntasimme Bregenzin rantatien ruuhkien jälkeen Lindaun pikkusaarelle ja sielläkin oli niin paljon porukkaa, että saarenpään kääntöpaikka tuli tarpeeseen.

     

     

Suuntasimme kohti Ulmia. Jossain Heidenheimin jälkeen pääsimme osallistumaan STAU-leikkiin. Siinä leikissä ajetaan Autobahnilla nollaa tai kymppiä. Me jaksoimme leikkiä sitä noin 1-1,5h ja pääsimme sitten liittymästä nro 114 (Westhausen, 10km ennen Ellwangenia) ulos. Helpotti. Näitä maalaisteitä saa kuitenkin ajella satasta. Tulipa se 210km ajettua vielä kun tie oli melkolailla tyhjä.

Tietä nro 290 ajelimme mukavasti Steinsfeldiin asti. Hotellimme Schwarzes Ross ei vaan ollut vielä auki. 

     

 

   Postikorttien kuvauspaikka.
 

    

     

Vajaan kahden tunnin päästä avautuva vanha majatalo potki meidät käymään sitten Rothenburg ob der Tauberissa samantien. Romanttinen, vanha, suosittu, ja vaikka mitä! 

     

    

Söimme viehättävässä Burg Gartenpalais’ ssa Ässän synttäriaterian. 

Tää on nyt ihan turhaa; Oli hyvää! 

     

Huomenna nopea turvallinen ’siirtymä’ Hampuriin, ja tädin/tanten vieraaksi Ahrensburgiin.

     

  

Itävalta – Italia – Sveitsi – Itävalta

    

Aivan loistava reissupäivä! Uskomattoman kaunista maisemaa ja keli suosi loistavasti. Ihmisen pienuus vuoren vieressä, epätieto seuraavasta mutkasta ja kauhu/jännitys rotkon reunalla. Nämä pitäisi jokaisen päästä kokemaan.

   

Vuoristorata kesti 07:30 – 16:00. Satoja neulansilmiä on tänään tylsytetty. Sama luku pyöräilijöitä ja motoristeja. Ferrareita, letka avoja; Porscheja ja Bemareita, yms, yms.

Timmelsjochin saimme ylittää käytännöllisesti katsoen ihan kahdestaan. Passo Stelvio oli kuuluisuutensa veroinen, eli liikkujia oli paljon, mutta ruuhkaa sielläkään ei ollut. Iloisia ihmisiä oli huippu täynnä!

  

Tästä päivästä on turha hehkutella enempää. Ensi viikolla parempien kuvien kanssa lisää.

Huomenna yövytäänkin sitten jo Saksassa, Rothenburgissa. Voikohan kesälomareossulla sanoa mitään ns. siirtoajoksi?

 

Timmelsjoch

    

Aamulla klo 06:00

 

 Tästä se sitten alkoi!

 

 Kurvit olivat numeroitu ja niissä oli mainittu myös korkeus.
Jaa-has, eli enää noin 500m ylöspäin.

  

 SportCenter

 

 Lonely nordicwalker sportcenterissä

 

 Ei kaiteita

 

 Turvallisempi jakso

  

   

 AlpenPizza!

     

 

 

Huipulla

  

    Muistomerkit tehty kertomaan tien va vuoren menneisyydestä

 

     

   

  Vaellusreitit merkitään aikoina.

  

   Korkeuserot olivat vähintäänkin vaikuttavat

  

        

    

   

 Mutka vasempaan

   

 Mutka oikeaan

 

 Enää hyppäys laaksoon.

 

  

   

   Torvet kahteen laaksoon

 

    

Peltipukki

 

    

  

Alhaalla Italiassa

 

 

Passo dello Stelvio

 

 Ensimakua tulevasta. Ahdasta ja kaksipyöräisiä.

  

 Tilaa vähän

 

 Kurvi nro 45 ennen huippua Trafoissa.

 

 Kurvi ja pyöräilijä, ei hyvä.

 

Sää suosi!

  

 Koko komeus on avautunut silmiemme eteen.

 

 Levike hieman ennen huippua.

 

Saavuimme huipulle

Kävimme etsimässä autollemme paikan ”mäen toiselta puolen”, ja palasimme huipulle.

 

 Yksinäisellä pyöräilijällä enää muutama polkaisu jäljellä.

 

 Pääkatu välillä vähän tukossa.

 

 Voittajafiilistä?

 Onnea suorituksesta!

 

 Positiivinen tunnelma koko paikalla.

 

 Laskettelukausi vielä hyvässä menossa. 

Autoista päätellen Italian maajoukkue saattoi olla paikalla.

 

 Pikkuisen kappelin edustalta

 

 Mutkia matkassa.

 

 Samat vähän eri kulmasta.

  

 Puolet tlosta kuuluu Italialle. puolet Sveitsille.

 

 

 Taas pari ”itsensä voittajaa”!

 

  

Umbrail Pass – Italiasta Sveitsiin

  

 Ehkä noin kilometri huipulta…

 

 …on ”hiukan” ränsistynyt talorykelmä, jonka jälkeen käännytään…

 

Sveitsin tulliin ja Umbrailin laskuun.

  

Upeat maisemat seurasivat myös tätä vuoristotietä.

 

”Pientä laittoa vaatii se vaan…”

 

Laidun

  

Mitä enemmän laskeuduimme asaspäin, niin sitä tiukemmiksi kaikki kurvit tulivat ja lopulta sitä kapeimmiksi kadut muuttuivat kylien kohdalla.

   

 Tämäkin on pääväylää

 

 

Sveitsin Bronx?

Hieno tie tämäkin!
   

 

MM-kisoja tietenkin!

   

Näkyy ne jalkapallon MM-kisat täällä vähän korkeammallakin. 

TV on vaan kuin asuntovaunusta. 😉 

 

 

Oberstdorfista lähdimme aamulla kohti ”tienpäätä”, Itävallan Baad’ia. 

   

 

 

 Ensi kävimme vielä vilkaisemassa Oberin lentomäkeä aurinkoisessa säässä.

  

  

   Umpikuja

 

  

  

Puolipilvinen sää seurasi meitä. Vuorelle nousevan tien varret olivat Itävallan puolella täynnä vierivieressä olevia taloja ja huomioimme myös parveilevat ihmiset bussipysäkeillä. Joko arvaatte? Ei, ei! Eivät olleet japalandiasta! Pysäkit olivat TÄYNNÄ harmaahapsisia vaellushoususia (kaikilla vielä sellaiset, että niistä sai myös shortsit) ruutupaitaisia reppuselkäisiä kävelykeppisiä/-sauvasia herrasmiehiä rouvineen. Matkalla ties minne. Jotkut sellaisessa kunnossa, että seuraava pysäkki olisi jo saavutus. No joo, hieman liiottelen. Siellä on paljon nähtävää ja polkuja ihan jokaiseen makuun.

     

Suunnaksi Sonthofen, Bad Hindelag, tässä välissä kävimme nauttimassa herkulliset sämpylät ja jotkut hienosto kahvit, lähdimme jatkamaan …saimme kaamean ukkossadekuuron niskaamme… joka loppui sitten FernPassin jälkeen jossain Zugspitzen maisemissa. Oli jännä ajaa ”koskea” ylöspäin. Sieltä kiemurreltiin vielä Imstin kautta Obergurgliin. Täällä sitä nautitaan 2000m:n korkeudessa aurinkoisesta kelistä. Perhehotellin huoneistossa. Lumet on tuossa aivan vieressä ja hissejä kulkee kohti huippuja.

   

Huomenna aamulla on toivottavasti selkeä keli. Vuorossa on kaksi Euroopan hienoimpien vuoristoteiden joukkoon arvostettua ylitystä. Timmelsjoch ja Passo del Stelvio. Ennen kahdeksaa tulisi olla jo Italiassa matkalla kohti Sveitsiä. Torstaina yövytään St Anton am Albergissä.

   

   

HEI, täältä Oberstdorfista!

  

Täällä kaikki ihan hyvin. Kadonnut kameranikin päätyi aamupäivällä sitkeän metsästyksen jälkeen haltuumme. Siihen tarkoitukseen Munchenin lentokenttä on aika iso.

 

Ajoimme Augsburgiin ja siitä Romanttista Tietä alas kohti Oberstdorfia.
    

    

    
  
 

Prinsessa Ruususen linna Neuschwanstein oli japanilaisten ja noin 1000000:n muun turistin kohteena. Kaukokuvat jäivät saaliiksemme.
  
 Breitachklamm oli kyllä hieno paikka!!

      

   

   

   

  

  

  

  

  

    

 

    

    

Hotellimme oli pieni ja rauhallinen aivan Obersdorfin kirkon läheisyydessä. Kävimme vielä iltakävelyllä mäkihyppääjien kulttipaikassa. Myös lentomäen juurella. Siellä komeili Matti Nykäsen ja Harri Ollin nimet kunniataulussa. Kauheasti vaan ihmettelen sitä, että miten ne kymmenettuhannet ihmiset mahtuvat noihin paikkoihin?

 

Huomenna suuntaamme Itävaltaan kohti Hochgurgl’ia. Siellä taitaa olla vielä Suomeakin kylmempää. +4*C, tai jotain.

  

   

HEIPÄ HEI!

 

Matkamme alkoi mukavasti ”vanhusten” saattamina. Kävimme Järvenpää/Tuusulassa Mankeli-ravintolassa syömässä oikein maistuvan kolmen ruokalajin lounaan. Seuraavaksi HelVantaalle parkkiin ja laukkujen luovutukseen. Näköalatasanteella seurailimme kentän elämää ja seikkailimme turvatarkastuksen läpi ”japalandiaan”. Pikku ostokset ja odottelemaan koneeseen pääsyä.

Kone oli aivan täysi. Kyytiläisiä oli monesta maasta, ja pienenä yllätyksenä täälläkin oli niitä hymyileviä parvi-ihmisiä japalandiasta. Tietenkin mukaan mahtui vielä kirkuvia pikkulapsia. Tiesin jo silloin, että tämä ei tule päättymään hyvin. Lento meni kuitenkin aika nopeasti… Saavuimme Muncheniin, ja en sitten löytänyt enää kameraani mistään. Uskoimme sen kuitenkin olevan  repussa rojujen seassa. Laukkuhihnan jälkeen etsimme, mutta eipä löytynyt vieläkään. Sitten ”laukkutädin” juttusille ja ilmoittelemaan, että kamera on pakosti jäänyt koneeseen. Aikaa meni ja tyttönen soitti sen 50 puhelua ja kävi vielä koneessa, mutta ei tiennyt mihin se on viety. Hän oli siis saanut tiedon, että se oli löydetty, mutta ei tiennyt (kukaan ei tiennyt) missä se nyt on. Hän kirjoitteli paperille, mistä pitäisi lähteä jatkokyselemään…

   

Menimme samalla loikalla lunastamaan vuokra-autoamme. TAAS tarjottiin jotain polkuautoa. Tällä kertaa se olisi ollut BMW114. Sanoin, että nou thanks. Mietitäänpä toista. Väänsin ja pyysin selityksiä. Tarjoa! Selittelin, että mm. että Suomessa ajelemme vuodet läpi 80km/h ja kun minä tulen Saksaan autobahneille, niin en todellakaan silloin aio ajella jollakin työnnettävällä kaupunkibemarilla. Vääntö jatkui. Eipä ukolla ollut, mutta pitkän pitkän vääntämisen jälkeen hän tarjosi Skoda Suberbia. Eikä olisi tarvinnut maksaa kuin toinen puolikas lisää vuokraan. Vääntö jatkui, ja lopulta, 45min myöhemmin, maksoin 20e päivässä enemmän ja autoksi vaihtui 3400km ajettu Audi A5 S-sarjan 3,0l Quatro diesel automaatti. Tätä EI tarvitse työntää Alpeilla, eikä Autobahnilla.

   

Kameraa käymme vielä aamulla tiedustelemassa kentän löytötavaroista ja toivottavasti menestyksellä.

    

    

Matkustajan maanantai

    (Siirtymä reilun 2000km:n päähän)
  

  Helsinki-Vantaa

           

  Iltapäiväkoneella kotimaisin siivin

       

Pari tuntia A320 -koneessa

         

Muncheniin

           

Vuokra-auto alle (ei ehkä välttämättä juuri tämä)

            

   …ja hotellille (TRYP by Munich).

              

 Saksalainen tuhti iltapala.

        

Aamulla keula kohti etelää ja Alpensrtassea, suunnaksi Oberstdorf.

    
      

   Juttuja kuvia tulee kännyvälitteisesti koko viikon, jos saan siihen vaan jonkinlaisen mahdollisuuden.

  

 

 

 Viileää päätös kesäkuulle

    

 

 

  

Viileämpää

 

 
Onnihan tässä ennusteessa on juuri keskiviikko ja torstai.

 

 

Eka kerta!

    

  

Ja onnistui helposti!

       

Hmmmph, kuinka vanhanaikaista!

   

 

Kentällä olisi sitten etsittävä tämmöinen heittotiski.

 

 

tai…

 

     

Tässä me ja vuodet.

 

  

Tervetuloa reserviin!!

 

 

Alikessu Herra H:n palvelus Isänmaalle suoritettu.

 

   

Vielä yksi, mutta tärkeä,

    

Sääennuste juhannukseksi.

     
 

 

  

Jopas on kesäkelit!

   

  

Videon laatu on suurinpiirtein kesäsään tasolla.

 
  

    

   Aamula Oulusa
    

  
 
Sitten lopuksi vertailua viime jouluun:

  

Kuvat kopioitu Meteorologi Liisa Rintaniemen Twitter-tililtä

 

 

On se vaan vahva joukkue!

   

      

     

     

 

21.06. klo 22:00 Saksa – Ghana
26.06. klo 19:00 USA – Saksa

 

****************************************************

 

Portugalilaiset hölmöilivät ihan urakalla:

 

  

Pepe, nro 3, lensi suoraa ulos tästä tilanteesta (pelikieltoa ainakin yksi peli) ja tämä irokeesipää Meireles saanee keskareistaan kanssa tuntuvan pelikiellon (2-4peliä). Jatkomahdollisuudet kaatunevat tähtipelaajien tuittuiluun. Supertähti CR7, eli Ronado oli ylimielisen saamaton ja tahdoton.

 

Vähän yli 15*C

  

 

 

Mutta ei sentään pakkasia! 😉

HS:lta

 

   

  

 Facebook

     

    

Luonnonkukkien päivän teemalaji on tänä vuonna hohtavan valkoinen,
voimakkaasti tuoksuva 

     

Valkolehdokki (Platanthera bifolia)

   

Valkolehdokki
kukkii juhannuksen tienoilta heinäkuun puolelle saakka. Valkolehdokkia
kasvaa lähes koko Suomessa Metsä- ja Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Se
ei ole valtakunnallisesti uhanalainen, mutta alueellisesti uhanalainen
Koillismaalla ja monin paikoin harvinaistunut.

    

Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä Suomen
luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Suomen Biologian Seura Vanamo,
Societas pro Fauna et Flora Fennica, Metsähallituksen Luontopalvelut,
Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus,
Biologian ja maantieteen opettajien liitto sekä Luonto-Liitto.

 

  

 

Lotto-peli uudistui  kesäkuussa

kierroksella 23/2014

   

Uusien voittoluokkien lisäksi Lottoon tulee uusi
Tuplaus-ominaisuus, jolla vastataan suurista lottovoitoista haaveilevien
pelaajien toiveisiin. Tuplaus tarjoaa pelaajille mahdollisuuden entistä
suurempiin voittoihin.- Tuplaus on vaihtoehtoinen
tapa pelata Lottoa. Pelaaja voi edelleen lotota entiseen tapaan euron
rivihintaan. Tai sitten hän voi ostaa riviinsä 0,25 euron lisämaksusta
Tuplauksen, jolloin Tuplausnumeron osuessa asiakkaan omaan voittavaan
riviin, hän saa voittonsa tuplattuna. Tuplaus koskee kaikkia
voittoluokkia, myös päävoittoa, Nora Vähävirta sanoo.

  

Ensin arvontaan Tuplausnumero, olkoon se esimerkiksi 37.Suoritetaan lottoarvonta 7 numeroa ja 2 lisänumeroa. Esimerkkirivi: 2, 3, 5, 11, 16, 22 ja 39 + lisänumerot 27 ja 1. Pelaajan
oma rivi on 2, 11, 16, 22, 37, 38 ja 39. Tuplausnumero on pelaajan
rivissä, joten jos hänellä on rivissään minkä tahansa kokoinen voitto,
hän saa sen tuplana, jos hän on ostanut riviinsä 0,25 euron hintaisen
Tuplauksen.
  

Tuplausnumeron tulee olla pelaajan omassa rivissä, ei
välttämättä arvotussa 7 oikein -rivissä.Esimerkkitapauksessa
pelaajalla on lottorivissään 5 oikein (numerot 2, 11, 16, 22 ja 39),
jolla voittaa uusien voittoluokkien mukaisesti keskimäärin 50 euroa.
Mutta koska hän on pelannut lottorivinsä Tuplana ja Tuplausnumero 37 on
myös hänen rivissään, hän saa voittonsa tuplana. Eli pelaajan saama
voittosumma onkin 50 euron sijaan 100 euroa.

Selviskö?

Tässä on uudistuksen tuomat edut veikkaajille:

Tämä on voitonjako kierrokselta 22. Voittajien ja voittojen määrät.

 

Tämä on sama tilasto Loton uudistamisen jälkeen.

Olisipa Veikkaukselta reilua myös paljastaa, että kuinka moni onnistui tuplaamaan 4, 5 ja 6 oikein voittonsa.

      

Voittajia on reilut 150000 vähemmän, kuin edellisellä kierroksella. Jakosumman kutistamisen voitte laskea itse. Nykyään on siis tarjolla 75% vähemmän voittoja vieläpä 25% korkeampaan hintaan.

Valitettavasti minun täytyy nyt antaa 35-vuotisen lottohaaveilijan ja ahkeran uneksijan osa jollekin muulle, kun tästä pelistä vietiin ne pikkuvoittojen pienet mahdollisuudet pois.

 

Suurimmaksi saavutuksekseni jäi kotimaisen Loton 6 oikein, kierroksen liian myöhään.

   

Maailmassa on nykyään hienoa ja arvotettua, jos ihmiset pystyisivät ennakkoluulottomasti kansainvälistymään. Tätä neuvoa minä aion nyt noudattaa, ja panostaa haaveiluni suoraan Eurooppaan. Viking Loton pikkuvoitot kelpaavat minulle loistavasti ja täysin älyttämät EuroJackPotin kymmenien miljoonien voitot tulevat varmasti saamaan myös minun huomioni!

Ja ehkä yksi rivi kotimaista, ihan varmuuden vuoksi.

 

 

H o l a!

   

Avauskokoonpanojen taitavat miljoonamiehet

       

Hollanti ja Van Persie lentivät iloisesti tehottomien espanjalaisten yli.

     

  

Oikeus tapahtui, Hollanti voitti 1-5 ja Espanjan Humillacion oli valmis.
Kisat jatkuvat.

 

        

Reijo -kummi

  

    

s. 23.07.1939

k. 28.05.2014

 

K u u k a u s i    t ä t ä:

    

12.06. – 13.07.

   

 

  

Kalenteri:

 

Klikkaa ohjelmaa suuremmaksi!

 

   

 

YLEn loistava kisaopas (kliks)

 

  

Niin, kai se on turha taas näitäkin kisoja pelata, koska eräässä sanonnassa sanotaan:

  

 

 

”Jalkapallo on yksinkertainen peli; 22 pelaajaa jahtaa palloa 90 minuuttia ja lopussa saksalaiset voittavat aina.”  

(Gary Lineker, Pasi Rautiainen,…. ym, ym.)

 

 

Tänään tuli…

 

  

…työnjatketta, että pääse sitten lomille!