Almanakka

 

Karmaisewan hyytäwiä unia!

 

  

 

Vihdoin jo hiukan valmiimpaa

 

  IKEAn

  

      järjestämää

   

  iltahuvia.

   

 Oikeilla jäljillä ollaan.

 

 Muistuttaa jo jotain!
Selvä MALM-laatikosto!

 

Siinäpä se, ja nyt perjantai-illan viettoon. 

   

Väriä ja pikkumuutoksia tulee vielä verhoihin, ja vähän muuallekin.

 

Seuraavana, eli huomenna, alkaa toisen katastrofialueen tyhjennys, puhdistus ja restaurointi. Ei kyllä yhtään huvittais, mutta tähtäimenä on taas se, kun hommat on tehty ja voi katsella TV:tä ihan rauhassa.

 

  

Tänään se sitten taas alkaa!

 Sulilla teillä köröttely.

 

 ______________________________________________________

    

 

Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset maakunnittain

 

 

Lokakuun lopussa

  

Paikoin lämpimämpää, kuin juhannusviikolla (YLE)

Taas uusi ennätys (29.10.2014) Porissa

Radiossa kerrottiin, että sadassa vuodessa tämä on toinen kerta, kun on näin poikkeuksellinen säätila. Sää vastaa tavallisia syyskuun alun kelejä.

 

Ai mikä ilmaston lämpeneminen?

Suomen Kuvalehti

 

 

Lokakuun viimeiset ”helteet”!

   

  
   

Juha Föhr: Syystuulella lauhaan talviaikaan

 

 Lumensyvyys sunnuntaina 26.10.2014 klo 08:00
  

Maanantaina 27.10.2014 klo 08:00
   
Huh hei, vesisade lumet vei.

   

Lumitilanne

 

 

 

Grilli takaisin varastoon!

 

No, kumpaan suuntaan siirsit?

 

Toivottavasti tunnilla taaksepäin. Vai oliko se…

 

 

Tai kuhan jotain.

 

Syysloman viimehetken paniikki!?

    

Ihan ensiksi piti tyhjentää huone kaikista huonekaluista. Nyt yläkerran aula on kuin osto ja myyntiliikkeen varasto. Sitten vasta käydä etsimässä ja hankkimassa kaikenlaisia tarpeellisia ”juttuja”. Miesten kaupasta.

     

   Herra H pakkasi tarvikkeensa Nykäskylään, niin nyt tuli aika päivittää maalipinnat hänen entisessä huoneessaan. H oli jättänyt joitain pieniä merkkejä elämisestä seiniin, ja niitä piti ensin peitellä sellaisella tartuntapohjamaalilla.

Siirrämme oman makkarimme tilalle, koska tässä huoneessa saa mm. TV:n asennettua kätevästi seinälle. Entisen makkarimme teemme uudeksi vierashuoneeksi. Siihen entiseenkin pitänee kanssa tehdä samanlaista pinnallista päivitystä. Vaihtelu virkistää.

        

Vaikka puusyinen pinta on ns. elävä, niin katselemme jatkossa valoisaa ja vaaleaa pintaa.

 Jospa tässä illalla vielä maalaisi katon ns. pohjamaalin.
Taidan tehdä niin.

 

 

Jouluun!

   

 

La ja Su

      

   

   

  

 

 

Birdlife – joutsenbongaus

 

   

Siis, ulos ja bongailemaan!

 

 

 

 

Alkavan talven ennätys!
  

 

Eteläsavolaiset heräsivät torstaina 

rapsakkaan pakkaseen. 

    

Varhain
aamulla mitattu vuorokauden alin lukema Mikkelin lentoasemalla oli -14
astetta ja Savonlinnan lentoasemalla -13,5 astetta.

  

Vielä aamukahdeksan maissa elohopea pysytteli selvästi kymmenen pakkasasteen kylmemmällä puolella.

  

– Yö on ollut jokseenkin kylmä vuodenaikaan nähden, toteaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Antti Kokko.

  

Seuraavan
vuorokauden ajaksi ennustetaan yhä kylmää: torstain ja perjantain
välisenä yönä pakkasta voi olla Etelä-Savossa paikoin alimmillaan 15
astetta.

  

Sen jälkeen luvassa on nopeasti lauhtuvaa, sillä lauantain vastaisenai yönä lämpötila lienee nollan vaiheilla.

  

Arkihavainto
torstaiaamulta kertoo, että pakkasesta huolimatta ulkoilma ei tunnu
purevan kylmältä. Kylmyyden aistimiseen vaikuttaa lämpötilan lisäksi
tuulennopeus.

  

– Kutakuinkin Kainuun maakunnan yllä on aika
vahva korkeapaineen keskus, joka pitää vielä Etelä-Savossakin tuulet
aika heikkona, kertoo Kokko.

  

Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy pakkasen purevuus -taulukko, joka havainnollistaa tuulen vaikutusta.

 

–
 Jos pakkasta on 15 astetta, tuulta tarvitaan vain kuusi metriä
sekunnissa, että tuntuu kuin olisi 25 astetta pakkasta, Kokko selittää. (LS)

 

 

TDF 2015 Route

Tänään julkaistiin kartat tulevasta reitistä.

Paljon etappeja vuoristoissa, joka on hieno juttu!

 

Enää 8,5 kuukautta…

 

 

 

Idiootilta lähti bemari lapasesta

   

   

     

        

Yksi Mikkelin keskustan maamerkeistä, Urheilupuistoa kiertävä
lauta-aita, koki viikonloppuna kovia, kun rattijuopon ohjaama auto
sinkoutui vauhdilla aidasta läpi. Henkilövahingoilta vältyttiin mutta
auto jäi lauta-aitaan jumiin. Samalla tuhoutui pala Mikkelin historiaa. 

   

–
Aitahan on seissyt paikallaan vuosikymmeniä. Alun perin sitä alettiin
rakentaa 1920-luvulla pidettyihin Mikkelin laulujuhliin, ja lopullisen
muotonsa urheilukenttää kiertävänä kokonaisuutena se sai 1930-luvulla.
Ei siihen aikaan ollut edes näin kovaa kulkevia autoja, kuin nykyään,
eli ei sitä ole liikenneturvallisuuden vuoksi rakennettu, Mikkelin
kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä valottaa. 

  

Nyt
lauta-aidasta on monen metrin pala tuhoutunut ja kaupunki joutuu
miettimään, kuinka aukko korjataan. Turvallisuuden vuoksi jotain siihen
on laitettava, Riihelä kertoo. 

  

 – Yllätyshän tämä oli meillekin että meni niin pahasti rikki. Tämä kun
on toisen aiheuttama vahingonteko, joudutaan tässä arvioimaan
korjauskustannukset ja olemaan vakuutusyhtiöön yhteydessä. Betonitolppa
joudutaan uusimaan varmasti jo tällä viikolla kun kelejä vielä on. 

   

–
Sen verran pahasti aita on tuhoutunut, ettei siitä vanhan näköistä saa
enää millään. Nyt on pohdittava voiko jotenkin fiksusti toisella tapaa
rakentaa aukon umpeen, sillä ensi kesänä siinä aita täytyy jonkun
muotoisena olla. (YLE)

    

  

 

Näiden autojen nuorille kuskeille sattuu ja tapahtuu.

   

Mahtaa tyttönen muistella ja maksella ylpeänä tekosiaan. Kortti lähtee, mutta sakot tulee. Auton korvaaminen/korjaaminen, kun vakuutusyhtiö ei korvaa kännikusin toilailuja. Tuskin hän ihan tuntematonkaan on, eli sympatiaa kaupungilla tuskin heruu mistään. On varmaan pieni kynnys lähteä kouluun/töihin, tai edes yhtään minnekään. Hän saa vielä nimensä Mikkelin historiaan lähes 100-vuotiaan aidan tuhoamisesta. 

      

Hävettääkö?

    

Ja ehdottomasti aita pitää rakentaa Urskin ympärille uudestaan. Se on samanlainen Mikkelin maamerkki, kuin esimerkiksi Naisvuori, Viljasiilo, tori yms, yms. Lisäksi Urski on Suomen kaunein Urheilukeskus keskellä kaupunkia. Suojeltava on, ja vahvasti!

Mökin syysjuttuja

 

 Laituri, mökin tärkeimpiä ominaisuuksia.

 

Viikonlopun kalareissulla huomasimme, että etummaiset ponttoonit olivat eläneet omaa elämäänsä, ja löystymässä paikoiltaan. Menimme tänään papan kanssa pelastustehtäviin. Pieni ongelma tuli heti laiturin irroittamisessa, koska vuosien rasituksen alla laituria rannassa pitävä rautatanko oli ”solmuuntunut”. Heh. Emme siis meinanneet saada laituria irti. Kirves ja rautasahanterä auttoivat! Lisäksi asensimme vanhan ponttoonin kannattelemaan kävelysiltaa.

    

 

   Harmaus oli tihkusateineen läsnä.

 

 

 

   

 

   Pappa toimi lautalla kapteenina ja ohjasti alusta kohti oikeaa ”osoitetta”
    

 Sitten tarkasti!

  

Siinäpä se sitten on. Keväällä laituri katolleen ja ponttoonien asennussuunta toiseksi ja kävelysiltaan vielä erilliset ponttoonit. Sitten olemme taas fiiliksissä. Mökiltä ei tekeminen lopu.

 

Sitten lakaisimme katoilta suurimmat lehtikasat ja täytimme lintujen ruokinta-automaatin.
 

 

     

  

  
  

  
 

    
  

 Lumitilanne 20.10.2014

 

Komea pakkasaamu!

 

 Pakkasta oli aamulla vielä -7*C, kun saavuimme mökkirantaan.

     

   

Vähän mietitytti lähteä istuskelemaan huurteiselle veneen penkille…

PÖH! Pilkkihaalarit niskaan ja kunnolliset hanskat yms. niin kyllä pärjää.

   

 Kaloja kävi pinnassa, eli siitähän on helposti pääteltävissä niiden olevan liikkeellä.

   

Pikkusaarten välissä oli jatkuva syönti. Kaloja näkyi kaiussa paljon ja ahvenet pitivät Jesse-vaapun väreistä. Hauki on parikiloinen ja suurin ahven lähestyy puolta kiloa.

       

Pidimme mökkiperinteisen ruokailuhetken. Tietysti makkaranpaiston merkeissä. Keli oli hyvä ja mieli samoilla linjoilla. Kalaa oli tullut hyvin, vaikka neljä parempaa taistelua olikin päättynyt saaliin voittoon. Mistähän sekin johtui?

    

Päätimme vielä lähteä vähän isommalle selälle kokeilemaan, että josko siellä olisi minkäänlaista elämää. Kaikuluotain oli hyvin hyvin hiljainen. Vesi syveni 8m, 9m, 11m, 17m. Joitakin pintakaloja ja muutama jossain 3-6m:ssä. Edelleen hyvin hiljaista. Sitten tuli vedenalainen penkka, jossa madaltui hetkeksi noin 7m:n syvyyteen. Ehdin tämän ilmoittaa Timpalle, ja sitten yht’äkkiä jarru huusikin jo täysillä. Timppa totesi, että ”Pysähdy, viehe oli jäänyt pohjaan”. Itse vastaisin (vähän niin kuin ”Hei Haloo!?”), että ”Vettä on SEITSEMÄN metriä!” Vieheemme kulkivat noin kolmessa metrissä. 

   

Sitten se alkoi! Kala veti siimaa ja venettä keskellä selkää, ja jarru huusi! Meillä aatokset olivat lähinnä innostuneesti hämillään. Monenlaisia ajatuksia tuli mieleen ja väistämättä tuli mieleen kalan koko, siiman kestäminen, ja tietenkin pelko saaliin menettämisestä. Olisikohan ollut niin, että neljä tai viisi tai jopa kuusi kertaa kala suostui tulemaan kelattuna pinnan läheisyyteen ja sitten se ampasi takaisin pohjaan. Emme vieläkään nähneet kalaa. Vettä oli väsytyksen aikana alla 10-16m:ä. Noin 20 minuutin väsyttämisen jälkeen näimme ensimmäisen kerran kalan. ”Voi jumalauta!” Hirveän iso hauki! Näytti jopa siltä, että sen paksussa niskassa kasvaisi sammalta. Ei voi olla totta! Vaan eipä ollut hauki vielä valmis luovuttamaan, ja ampaisi taas täysillä kohti pohjaa! Itse voivottelin pienen haavin kokoa, kun näytti siltä, että eihän siihen millään mahdu, vain kun tuon otuksen pää… H-hetki läheni. Ei auttanut täristä. Timppa alkoi olla jo ihan täpinöissään, eli minun tehtävä oli nostaa tuo hirviö ylös veneeseen. ”Muista sitten, etupuolelta, laita haavi päänpuolelta”, Timppa toisteli. ”Juu, juu!”. Toistamiseen saimme näkökontaktin kalaan, ja päätimme, ottaa sen nyt kyytiin. Valmistauduin ottamalla paremman asennon veneessä, ja jouduin nostamaan itseäni melkein seisomaan. Asia, jota on aina vältettävä pienissä veneissä. Pujotin haavin kalan päätä kohti. Eihän se mahdu! Vaan kyllä se kuitenkin mahtui haaviin kokonaan. Onneksi haukimamma ei saanut mitään suurta ravistelukohtausta ja kala nousi siististi laatikkoon. Veneessäkään ei taistelua syttynyt, kun hauki oli ”paketoitu” haaviin. Sitten täysillä, mitä sähkömoottori kulkee, kohti mökkirantaa. Nyt pyöri mielessä, että älä jää alle kympin.

      

    Mörkö on nyt kiltisti unilla

        

Kuk-kuu!   
  
Rannalla kopsautimme kalaa unettavasti. Jesse-vaappu, 8cm, oli tukevasti kalan nielussa kiinni. 10-senttinen tapsiperuke oli auttamattomasti liian lyhyt, mutta onneksi kuitusiima kesti loistavasti rasituksen. Tässä kohtaa voin mainita, että ennen ruokailua yksi ahven tippui onnekkaasti laatikkoon, kun siima oli mennyt poikki nostettaessa. Uusi solmupaikka oli tullut tarpeeseen.

      

  Siinä he sitten ovat:
  

Kymppikerhon uusi jäsen, 
ja 111cm – 10140g haukimamma.

     
  

 Mikkelin K-Supermarket Rokkalalle kiitokset virallisesta mittausavusta!

  
  

Olipa hieno kalastuskauden päätös! 

   

 

Hrrrrrr

Peliä katsomaan!

  

   

Tiukka taistelu edessä, niin kuin aina JYPn kanssa. 

   

  

Jyp voitti viimeeksi heikon Pelicansin ja katkaisi samalla vieraspelien tappioputken.

HIFKn tehtyjen maalien määrä kolmesta viimeisestä ottelusta on loistava 14!. Vastapainoksi päästettyjen maalien määrä on surkea 12!

 

Nyt alkoi!

 

 

Onnea!

  

  

  

Helsingfors IFK:n perustamisesta ilmoitettiin Kamraten-lehdessä
15.10.1897, päivälleen 117 vuotta sitten. Kruunuhaassa ruotsalaisessa
reaalilyseossa syntyneen seuran urheiluhistoria aloitettiin ensimmäisenä
talvena hiihtokilpailuilla, mutta vuonna 1899 seuran puheenjohtajaksi
valittu Uno Westerholm halusi laajentaa IFK:n toimintaa useampiin
urheilulajeihin.
    
Vuonna 1900 IFK:ssa kilpailtiin jo pyöräilyssä, uinnissa ja yleisurheilussa, ja vuonna 1907 seuran 10-vuotisjuhlissa lajit olivat lisääntyneet voimistelulla, tenniksellä, jalkapallolla, jääpallolla, luistelulla ja hiihdolla. 
     

 
 
Juhlaottelu:

   

 

Kitkat alle

 

Ajan varasin iltapäivällä Mikkelin Euromasterille, ensimmäinen vapaa aika oli klo 16:00.

Peruutin auton ulos hallista klo 16:05.

 

Ei ihan yhtä nopeaa, kuin formuloissa, mutta tehokasta työskentelyä kuitenkin!

 

 

Viilenee!

 

 

 

 

   

 

  

Ensilumi saapuu, mutta en kyllä tiedä vielä että milloin.

  

Se olisi sitten jo talvirenkaiden vaihtamisen aika, 

sillä talvi on kuitenkin tullut ihan joka vuosi!

      

”Kantolan Rengas Oy”

 

 

   

Hesarin juttuun tästä

  

     

 

Main… itsen, että tässä on hyvä pehmeä #VISKI seurusteluun sekä illanistujaisiin.

  

Löytyy myös ALKOsta.

  

 

Länsi-Savo, La 11.10.2014

  

Mercedes-Benz Pajero!?

 

 

 

Syöttöautomaatin tarkastuksella

     

Hömötiaisesta ei jäänyt kuin…

 

Kävimme papan kanssa tarkistelemassa mökin syyskuntoa.

    

Viinitonkkasiemenautomaatin toiminta oli kelvannut ainakin usealle hömötiaiselle ja ainakin yhdelle kuusitiaiselle. Hömikset olivat kovin tuttavallisia, eivätkä kyllä aristelleet meitä ollenkaan. Yritin lähikuvata lintuja, mutta tänään sattui täydellinen ei_niin_tarkka_päivä. 

 

Tämä kuva selittää hyvin. En saanut lintua kuvaan, vain kuvastuksen.

 

Olipas hieno ilta!

 

Guts Suomen lahjoittamat otteluliput!

 

Istumapaikat eivät paljoa paremmat voineet olla!

Cheerleader ei malttanut olla minusta millään erossa (just niin!), vaan tanssahteli niin lähellä, että huiskat hipoivat hipiää. Osumilta vältyttiin. Alussa peliin keskittyminen oli vähän hakusessa.

       

 TPS yritti maalille ensi yhdellä ukolla. NURIN!

      

 Ja sitten useammalla ukolla. NURIN!

    

HIFKn uusi ihmepoika ja tuleva kultakimpale, Nikolai Goldobin

      

Kiekkoa pömpeliin!

    

Jännittävä ilta on mukavaa päättää hyviin juhliin!

  

  

HIFK – TPS 5-4 (1-2,3-0,1-2)
  
07.46 1-0 Nykopp av
09.03 1-1 Tukonen (Pikkarainen,Järvinen)
17.16 1-2 Sointu (Pikkarainen,Lehtonen)
 
30.50 2-2 Goldobin (Taipalus) yv
31.37 3-2 Ikonen (Auvitu,Nykopp)
33.06 4-2 Luttinen (Nyqvist) av

44.00 4-3 Lasch (Smolenak,Gysbers) yv
48.41 5-3 Leino (Goldobin,Auvitu) yv
58.34 5-4 Koskiranta (Tukonen,Smolenak) im
  
Maalivahdit:

Husso 2+ 4+ 3 = 9
Järvinen 9+ 5+ 0 = 14
Lassila 0+ 8+ 6 = 14

Yleisöä: 6425

Jatkoaika.comin otteluraportti.

 

Viikon päästä jatketaan Nykäskylässä.

  

No, kylläpäs tänään onni potkii!

      

  

Tuli lippujen lisäksi vielä tankillinen bensaa pelimatkalle.

  

Ihmeellistä…

 

Kävipä tänään hyvä tuuri!

    

 Voitin liput perjantai-illan HIFK-peliin.