Tarkistelin katoksessa autonöljymäärää, ja kuulin jostain läheltä linnun ”piipitystä”. Viheltelin vastauksia, vaikka en nähnytkään koko lintua. Sitten uteliaisuus voitti, ja menin katselemaan, että mikä se siellä oikein on. Takavaraston oven vieressä oli pieni ”piipittelevämytty”. Siinä se sitten oli. Katselin lähempää jokeltelin vastauksia, juuri sillai, kuin pienenpienelle linnunpojalle tulee höpötellä. Kaikkihan sen tietää! Lyhyenaikaa poikanen jaksoi kuunnella, ja sitten se lennähti pähkinäpensaan lähistölle. Minä menin takaisin laittamaan konepellin kiinni ja hain samalla sisältä kameran. Menin katselemaan, että vieläkö sitä poikasta näkyisi pihalla. Sieltä pähkinäpensaan alta kuuluikin kova, terhakka piipitys!
Äiiiiiiiiii-Tiiiiiiiiiiiiii!!!
HUI! Miua ei saa syödä!
Sain taas höpöteltyä linnulle tarpeeksi, että se räpiköi itsensä omenapuuhun turvaan. Puu on linnunpojalle paljon turvallisempi paikka kuin maa.
Turvallista matkaa!
Voisikohan tämä olla kirjosiepon poikanen? Vai naaraspeippo? Auttakaapas vähän. Kiitos.