Olipahan kukkula!
Helsingin korkein kohta oli parhaimmillaan 92 metriä merenpinnan yläpuolella, nyt se on tosin hieman painunut. Mäen oma korkeusero on 67 metriä. Huipulle johtavissa portaissa on 426 askelmaa. Täyttömäen sisältönä on eri vuosien varrella rakennustyömailta kuljetettua ylijäämämaata. Kokoaminen alkoi 1976 ja kesti 20 vuotta. Mäki täytettiin niin ääriään myöten, että rinteestä tuli paikoin turhankin jyrkkä, joten se oli vaikea maisemoida. Rinteeseen on kuitenkin istutettu mm. ruusuja ja metsäpuitakin säännöllisinä vyöhykkeinä eri korkeuksille. Länsirinteessä on maastopyörärata ja etelärinteessä Hanna Vainion 1998 valmistunut ympäristötaideteos Tuulet ja suunnat, johon kuuluvat myös tuulipussit huipulla.
Tuolla matkalla ylöspäin, on hirmuisen hyvä maitohappopaikka!
Se on oikeastaan niin helppo paikka, että kaikki varmaan löytävät sen.
Jep! 426 porrasta ylös.
Tuntuu kiivetessä jaloissa ihan kiitettävästi, mutta pienen ihmettelyn jälkeen omat jalat tuntuivat taas omilta! Veikkaisin, että noista portaista löytyy SITÄ, mitä suomalaisesta urheilusta on välillä puuttunut.
Palautteluun kävelypolku alas.
Näkyi sieltä huipulta muutakin, kuin maisemia ja lintubongareita
Kyllä!