Kauneus on katsojan silmissä

Mikkelissä 
  
mm. museovirasto puolustaa kynsin hampain, että viljasiiloja ei purettaisi.
 
Tätä rumilusta EI siis pureta
Lisää YLEn sivuilla
     
Mikkeli kummastelee muun muassa sitä, että museoviraston mukaan siilot edustavat kaupan ja teollisuuden sellaista rakentamisen aikaa, jolloin siiloja ei vielä edes ollut Mikkelissä.”
  
Samaan aikaan Kuopiossa:
 
 
KHO: Kuopio saa purkaa torin reunamilta kalahallin.
Savon Sanomat
Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla on pitkä kokemus toiminnasta paikallisena kulttuuriympäristön asiantuntijana. Sopimuksen myötä museo ryhtyy hoitamaan toiminta-alueellaan mm. maankäytön suunnitteluun liittyviä, arkeologista kulttuuriperintöä koskevia viranomaistehtäviä. Sopimus oli mahdollista solmia, koska Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa työskentelee päätoiminen arkeologi. Maakunnan oma asiantuntija on lähempänä asiakkaita ja pystyy toimimaan tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin kuin Museoviraston asiantuntijat Helsingistä käsin.”
Mitä miettivät kaupungin asioista päättävät? Museovirasto? Ihmiset?
…ja millä perusteella?
Mikä on kuuluu oleellisesti kaupunkikuvaan?
Mikä on ”pyhää”, mikä ei? Mikä on kaunista, mikä rumaa?
Kyllä minä, näin mikkeliläisenä, olisin pitänyt kalahallin Kuopion torilla!
  Kyllä minä, näin mikkeliläisenä, purkaisin Mikkelin viljasiilot!
  

Jätä kommentti