Kohteeksi Paalasmaa

 

 Hotellin ikkunasta puoliltaöin.

   

Eräästä blogista löysin juttua hotellin maisemista ja Kolin puista.

       

 Hieno taideteos, tai kannanotto, Kolin Ylä-Kolin tiellä.

     

Tulikiven kivikylä

 

 Ainoa juttu, joka miellytti silmää, oli tämä pehmeä nojatuoli.

   Muuten koko paikka on hiukkasen turha paikka.
HUOM! Tämä on vain täysin nelisilmäinen mielipide. Menkää itse varmistamaan!
 

 Kesän ensimmäinen lossittelu Hirvisalmessa.

     

   Ei ollenkaan hassumpia maisemia.
Nurmekseen päin katsottaessa oli selkeitä kangastuksia.
      

 Paalasmaan maisemat eivät yhtään häpeä Puumalan tai Punkaharjun vastaavia!

   

 
4. lokakuuta 1959
kaksi pääosin paikkakuntalaisia nuoria kuljettanutta moottorivenettä
törmäsi Pielisellä Paalasmaan rannassa. Toisessa veneistä oli 19 nuorta.
15 henkeä kuoli onnettomuudessa. Paalasmaan laivarannassa on
onnettomuuden muistomerkki Surukivi (Kauko Kortelainen).

    

   Eipä surukivi voi paljoa kertovampi ja tunteellisempi olla.

YLEn juttu

     

 Ritariperhonen tervehti saapumistamme ”Tornin” P-paikalle.

       

18 metriä korkea

   

Silkkaa kauhua!