Johdanto:
Kävipä niin, että erään työpäivän jälkeen olimme työkaverini Timon kanssa palaamassa kimppakyydillä kohti keskustaa. Huomasimme, kuinka eräs vanhempi pariskunta oli aivan vesijäisellä sivutiellä ulkona autostaan, ja tutkailivat autoaan ja tienreunaa. Meille tuli mieleen, että tuo ei nyt ollut ihan ”normaalia” tutkimista. Päätimme käydä kysymässä, että onko jokin hullusti.
Paikalle päästyämme selvisi, että heidän autonsa oli jäänyt ”kiinni”, ja he eivät oikein uskaltaneet liikkua autolla juurikaan mihinkään.Tie oli pienessä ylämäessä niin liukasta, ettei seistenkään meinannut pystyssä pysyä. Kulkuneuvo oli jäänyt pulaan, kun he olivat tulossa päätielle, ja pysähtyneet tietenkin tarkistamaan, että voivatko he turvallisesti kääntyä isommalle tielle. Autossa oli alla juuri tällaisen kelin huonoin vaihtoehto; kitkarenkaat. Kysyimme, että voisimmeko/saisimmeko auttaa. Sehän oli tietenkin tässä tapauksessa sallittua. Hyppäsin japanilaiseen laatuautoon sisälle ja aloin äärimmäisen varovasti ”valuttamaan” autoa alaspäin. Kuskinpuolen renkaat olivat noin viiden sentin päässä syvästä ojasta. Operaatio alkoi näyttää siltä, että pysyn tiellä, eli se onnistuu. Timo meni ylös päätielle näyttämään merkkiä, ettei tulisi turhaa vaaratilannetta tai kolaria. Peruutin varmuuden vuoksi kauas, että saisin tarpeellisen vauhdin ylöspääsyä varten. Ja onnistuihan se!
Ajoin auton tien reunaan ja näin kuinka ”täti” tulee hymyillen risteyksestä autoa kohti, etsien samalla lompakkoaan. Arvasin, että mitä on edessä. Täti tarjoa minulle/meille rahaa tehdystä työstä. Avusta. Tiesin jo miten tämä päättyy, mutta kokeilin… ”En minä tätä rahan vuoksi tehnyt!” ”Ei, ei! Kyllä tämä kuuluu sinulle.” Tässä vaiheessa ajattelin kieltäytyä vielä kerran, ja teinkin sen, mutta samalla tiesin kieltelyni turhaksi. Pakko se on seteli kädessä pitää. Kiitimme molemmat ja toivotimme hyvät jatkot, joulutkin. Kun sitten lähdimme taas jatkamaan kotimatkaa, niin sovimme yhdessä Timon kanssa, että avusta rahapalkkion pitäminen (ainakin tässä tapauksessa) on hiukan hölmöä. Yhdenmielisyys löytyi heti. Päätimme, että laitan sen kaksikymppisen hyväntekeväisyyteen. Kohteeksi valikoitui suomalaiset lapset.
Pitkällisten iltaetsintöjen jälkeen kohteeksi valikoitui
Apuna saadun rahan uudelleen sijoittaminen ei kirpaissut yhtään. Voisin enneminkin veikata, että astuimme askeleen lähemmäksi joulumieltä ja joulutunnelmaa.
Mökkiloki päivittyy 