Pimeää menoa

    

Jusun kanssa menimme mökille kokeilemaan syystalven verkkokalastuksen tehoa.

Illasta ja yöllä tullut ”myrskyalue” laittoi kalat koloihinsa, joten 60m verkkoa ei tartuttanut yhtään ainutta kalaa. Kesällä tämä paikka on ”varma” kalapaikka. Talveksi suunnittelimme laittaa verkot uudelleen testiin.

      

 Jostain ihmeen syystä siemenautomaatti oli tippunut alas viime käyntimme jälkeen. Epäilys siirtyi osoittamaan oravapoikuetta, joita olimme aiemmin nähneet neljä pörröhäntää. Toisaalta narujen siisti leikkaus sai miettimään myös ihmisen idiotismin vaikutusta.
  
No, nyt narut ovat kumipäällystettyä vaijeria, johon oravan hampaat, eikä puukko pysty.

     

  Jusu oli loihtinut loistavan maittavan porokeiton evääksi!

    

Sitten saunottiin, ja ihmeteltiin nuotiolla lyhyttä valoisaa aikaa ja nopeaa pimentymistä.

    

Jääkiekkokierrosta seurasimme taas sisätiloissa ja takan lämmössä. 

Takka tuottaa hyvin lämmintä, ja vaikka ulkoilma hipoo nollakeliä, sisällä tarkeni hienosti.

     

 Sitten myöhemmin kuulimme Pariisin kauheuksista.

  

Hullua menoa!