Sateessa on hyvä matkustaa

   

Onneksi Arjeplogista lähtiessä ei satanut, kuin ensimmäiset 100km:ä.
Korkein kiipeäminen ja ylitys saatiin nähdä pilvipoutaisessa kelissä.
Kyltti ilmoittaa, että olemme 740m:n korkeudessa.

 

Junkerdalenin rotko tulosuuntaan…

    

…ja menosuuntaan.

   

Menimme Saltsstraumenin leirintäalueelle yöksi.

 

Alue täyttyi iltaa kohden melkolailla täyteen.

  

Tuon ”väärinpäin” oleavan mökin ukko kantoi äsken sellaista ala-asteikäisen kokoista kalaa. En tiennyt äkkinäkemisellä sanoa, että mikä kala se oli, mutta julmetun suuri se oli. Lohena lukemat saattaisivat alkaan kakkosella. Oliskohan ollut turska!?

  

   Arvatkaapas lähtikö näistä ääntä?

Ei sitten yhtään, mutta aikuisista lokeista lähti. Lähelle ei ollut mitään asiaa.

 Ässän piti sekin testata! 😉

   

Onneksi perhe hiljeni yöksi!

Toisin sanoen poikaset (kaikki kolme) pääsivät turvaan.