Vieläkö se fillari on siellä?
Edellinen käyntini sattui olemaan kauan sitten joskus nk. jopokaudella.
Suur-Savon
museo on Mikkelin kaupungin kulttuurihistoriallinen museo, jonka
perustamisen mahdollisti Suur-Savon museoyhdistyksen 1920- ja 1930-
luvuilla keräämä kokoelma. Museo on toiminut juhannuksesta 1960 lähtien
museokäyttöön kunnostetussa viljamakasiinissa.
museo on Mikkelin kaupungin kulttuurihistoriallinen museo, jonka
perustamisen mahdollisti Suur-Savon museoyhdistyksen 1920- ja 1930-
luvuilla keräämä kokoelma. Museo on toiminut juhannuksesta 1960 lähtien
museokäyttöön kunnostetussa viljamakasiinissa.
Suur-Savon museon toiminnan juuret ovat 1910-luvulla, jolloin
paikalliset kulttuurihenkilöt perustivat museon Mikkeliin. Museotoiminta
koki kuitenkin heti alkuvaiheessa takaiskuja, jotka tukahduttivat
museoaatteen Mikkelissä. Maaliskuussa 1912 avattu näyttely ehti olla
esillä vain kuukauden, kun se jouduttiin sulkemaan tilojen puutteen
vuoksi.
paikalliset kulttuurihenkilöt perustivat museon Mikkeliin. Museotoiminta
koki kuitenkin heti alkuvaiheessa takaiskuja, jotka tukahduttivat
museoaatteen Mikkelissä. Maaliskuussa 1912 avattu näyttely ehti olla
esillä vain kuukauden, kun se jouduttiin sulkemaan tilojen puutteen
vuoksi.
Paikalliset kulttuurivaikuttajat tiedostivat museon tarpeellisuuden
oman paikallisen kulttuuri-identiteetin luojana. Heikki Häyrinen
luonnehti museoaatetta seuraavasti: ”Kansa näet haluaa oppia tuntemaan
itsensä ja esi-isiensä teot menneiltä ajoilta”. Museoaate lopultakin
perustuu ihmisen uteliaisuuteen, haluun tuntea omat juurensa.
oman paikallisen kulttuuri-identiteetin luojana. Heikki Häyrinen
luonnehti museoaatetta seuraavasti: ”Kansa näet haluaa oppia tuntemaan
itsensä ja esi-isiensä teot menneiltä ajoilta”. Museoaate lopultakin
perustuu ihmisen uteliaisuuteen, haluun tuntea omat juurensa.
Ensimmäisen maailmansodan pyörteissä lamaantuneen museotoiminnan
henkiin herättäjäksi perustettiin vuonna 1929 Suur-Savon museoyhdistys.
Yhdistyksen puuhanaisena oli maaherran puoliso Aino Pulkkinen. Museo sai
toimitilat Porrassalmenkatu 26:sta vuoden 1930 alusta alkaen.
henkiin herättäjäksi perustettiin vuonna 1929 Suur-Savon museoyhdistys.
Yhdistyksen puuhanaisena oli maaherran puoliso Aino Pulkkinen. Museo sai
toimitilat Porrassalmenkatu 26:sta vuoden 1930 alusta alkaen.
Historia näytti toistavan itseään, kun museo joutui luovuttamaan osan
tiloista evakoille vuonna 1941. Vähitellen museon tilat pienenivät
huone huoneelta. Suur-Savon museo menetti lopullisesti tilansa vuonna
1947. Toimitilojen menetys aktivoitti yhdistyksen etsimään uusia
toimitiloja. Suur-Savon museoyhdistyksen tavoitteena oli 1940-luvun
lopulta alkaen saada manttaalikunnan omistama viljamakasiini.
Juhannuksena 1960 voitiin viljamakasiinista kunnostettu rakennus ottaa
museokäyttöön. Samainen rakennus on edelleen museon päärakennus ja
näyttelytoiminta on keskitetty sinne. (mikkeli.fi)
tiloista evakoille vuonna 1941. Vähitellen museon tilat pienenivät
huone huoneelta. Suur-Savon museo menetti lopullisesti tilansa vuonna
1947. Toimitilojen menetys aktivoitti yhdistyksen etsimään uusia
toimitiloja. Suur-Savon museoyhdistyksen tavoitteena oli 1940-luvun
lopulta alkaen saada manttaalikunnan omistama viljamakasiini.
Juhannuksena 1960 voitiin viljamakasiinista kunnostettu rakennus ottaa
museokäyttöön. Samainen rakennus on edelleen museon päärakennus ja
näyttelytoiminta on keskitetty sinne. (mikkeli.fi)
Juomapullot
Verkot, katiskat, sumput, rysät
Ansat ja pyydykset. PUM!
Himatuikut
JA KAS TÄSSÄHÄN SE VIELÄ ON!!
Torimitat
Silitysraudat ja mankeli
..sitten etsit valikosta yhteystiedot..
#Museokortti