Mitähän sitä tänään tehtäis?

Oletko käynyt Uukuniemessä?

N. 350km kauniita suomalaisia maisemia

*******************************

Nokka ylös, ja matka kohti ”tuntematonta” on jo hyvässä vauhdissa.

Anteeksi nyt kauheasti, mutta tässä kuva kolmesta autosta, jotka ovat mielikuvituksellisesti sijoiteltu viiteen ruutuun. Jotenkin tässä ei nyt oikein voi muuta tehdä, kuin huokaista.

Ruokolahden hieno kellotapuli

Valkoinen kuolema – Simo Häyhä (Wiki)

Häyhä (YLE)

*******************************

Sitten jatkoimme 6-tietä pohjoiseen.

Patsaspuisto, oli vielä käymätön paikka!

560 patsashahmoa
256 joogahahmoa eri asennoissa

Joogailua

Veijo Rönkkönen, Taiteilija itse

*******************************

Papinniemen leirintäalue – hieno paikka ohuella harjulla

Sitten kohti suurta tuntematonta!

Värtsin kalasatama – kivenheiton päässä naapurista.

*******************************

No, Punkaharjulla tietenkin!

Upeuskerrointa riittää!

Tämäkin oli vielä käymätön, Kerimäen kirkko

Kerimäen kirkko on 1642 perustetun evankelis-luterilaisen seurakunnan
neljäs tai viides kirkko. Se on aikansa kirvesmiestaidon näyte.
Perimätiedon mukaan kirkkoa kutsuttiin Aabrahamin kirkoksi. Pohjakaava
edustaa sekä kaksoisristikirkon että keskeis- ja pitkäkirkon synteesiä.

Aikaisemmat kirkot sijaitsivat silloisen kirkonkylän, Kerimäenkylän
Kallunmäellä. Piirustukset uutta kirkkoa varten toimitti silloisen
rakennushallituksen arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Ne eivät
pitäjäläisiä tyydyttäneet, sillä suunnitelma oli laadittu vain 1500
henkeä varten. Pitäjän väkiluku oli yli 12 000 ja haluttiin kirkko,
johon mahtuisi puolet asukkaista kerralla. Granstedt laati 1844 uudet
piirustukset aikaisempia suurentaen. Rakennustyöt aloitettiin samana
vuonna.

Kirkon urakoitsijana toimi rakennusmestari A.M. Tolpo,
jonka kuoltua hänen poikansa Theodor Tolpo vei hankkeen loppuun. Kirkko
valmistui 25.9.1847, ja Porvoon hiippakunnan piispa C.G. Ottelin vihki
sen jumalanpalvelushuoneeksi helluntaina 11.6.1848.

Kerimäen
kirkko on kristikunnan suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila. Sen
pituus on 45 metriä, leveys 42 m ja korkeus kuvun kohdalla 27 m, ristin
huippuun 37 m. Penkkien yhteen laskettu pituus on noin 1670 m ja
istumapaikkoja löytyy yli 3000 hengelle. Seisomapaikkoineen kirkkoon
mahtuu noin 5000 henkeä.

Aleksandra Såltinin 1890 maalaaman alttaritaulun aiheena on raamatunkohta

”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”,

Matt. 11:28.

Se on ollut seurakunnan tunnuslausena ja samalla Raamatun sanalla messussa kutsutaan ehtoolliselle.
Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 20-äänikertaiset urut asennettiin
1894. Kirkossa on 1882 hankittu kristallikruunu ja 1911 Josef Stenbäckin
suunnittelemat viisi kynttiläkruunua. Kirkkoa ei voi lämmittää, joskin
sinne asennettiin 1915 kahdeksan kamiinaa, joita viimeksi lämmitettiin
1940-luvun lopulla. Jäljellä on vielä neljä kamiinaa.

Kirkkoa
on korjattu vuosina 1972–1975, jolloin se maalattiin sekä ulkoa että
sisältä. Seuraava ulkomaalus toteutettiin 1988-89. Viimeksi kirkko ja
kellotapuli maalattiin ulkopuolelta 2009. Maalaus tehtiin käsin ja
maalia kului noin 4000 litraa. Kustannukset olivat noin 750.000 euroa.
Kirkkohallitus ja TE-keskus tukivat hanketta ja lahjoitusvaroja saatiin
noin 72.000 euroa. Kerimäen seurakunnan osuudeksi kustannuksista jäi
noin 180.000 euroa, joka katettiin metsänmyyntituloilla.

Kirkko toimii kesäkirkkona, jolloin se palvelee jumalanpalvelusten ja
monien muiden tilaisuuksien näyttämönä. Joka kesä siihen tutustuu noin
20.000 turistia eri puolilta maailmaa. Jouluaamuna seurakunta kokoontuu
kylmään, mutta lämmintunnelmaiseen, satojen kynttilöiden valaisemaan
kirkkoon. Vuosina 2014-2017 Savonlinnan oopperajuhlat palasivat
maailmaan suurimpaan puukirkkoon ja toteuttivat molempina kesinä yhden
suuren konsertin.

Kirkon vihkimisestä tulee 11.6.2018 170 vuotta.

Ison kirkon jatkeeksi rakennettiin 1932 pieni kirkko talvikirkoksi
sakaristoa suurentamalla. Samalle paikalle valmistui 1953 kokonaan uusi
”talvikirkko” kylmän vuodenajan jumalanpalvelushuoneeksi. Nykyisen
asunsa se sai 1997 peruskorjauksessa.

Kirkonkellot

Iso kello on valettu 1884 Osbergin tehtaassa Helsingissä. Se painaa 600 kg ja on halkaisijaltaan 90 cm. Tekstissä lukee Soittakaamme Herralle. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa ja maassa rauha, ihmisille hyvä tahto. Kerimäen seurakunta 1884.

Pieni kello on valettu 1684, GW Tinis Tukholma, XZ. Jakob Birman. Se painaa 400 kg ja on halkaisijaltaan 64 cm.

Kellotapuli
rakennettiin samaan aikaan kuin kirkkokin. Kellotornin korkeus maasta
on 42 metriä. Siinä on kaksi kirkonkelloa, pieni vuodelta 1684 ja suuri
vuodelta 1884. (Savonlinnan SRK)