KT 54:ltä etelään
Ajoimme maanantaina hiukan erillaista reittiä kohti Turkua.
Hienoja maisemia ja mukavaa tietä. Maisemat olivat välillä, kuin kopioita saksalaisesta maaseututiestä.
Hienoja maisemia ja mukavaa tietä. Maisemat olivat välillä, kuin kopioita saksalaisesta maaseututiestä.
Hämeen Härkätie seuraa Turusta lähdettäessä vanhastaan
tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie
kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan
saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte
alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon
ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä
onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena
Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa
tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle.
Turun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja
Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on pääosin jäänyt valtatie 10
alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa
edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten
kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie
seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin
Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen
pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti.
Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen
seuraamaan Pajulanjoen vartta.
Tarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen
kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta
1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu
seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti
rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko
vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella
Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla
on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.
Tammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisevat
vain Letkun ja Portaan kylät. Härkätien perinteinen linjaus onkin
säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä
tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on
säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo
varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin
paikoin. (RKY Museovirasto)
tiheästi asuttuja jokilaaksoja aina Somerolle saakka, jonka jälkeen tie
kulkee suurelta osin harvaanasuttujen metsäseutujen halki Hämeenlinnaan
saakka. Metsäisillä takamailla kulkeva tielinjaus on oiva näyte
alkukantaisena säilynyttä härkätietä, joka luontevasti asettuu maastoon
ja sen muotoihin. Hämeen Härkätie on säilynyt varsin hyvin, vaikka sitä
onkin aikojen muuttuessa päällystetty ja paikoin oiottukin. Linjauksena
Härkätie on tuhoutunut täysin vain Turussa, Liedossa ja Rengossa, jossa
tie on osittain jäänyt valtatien 10 alle.
Turun hevostorin liepeiltä alkanut Härkätie seuraa Turussa ja
Liedossa Aurajokea. Härkätien alkuosa on pääosin jäänyt valtatie 10
alle. Ainoastaan Liedon Vanhanlinnan kohdalla on säilynyt jokilaaksossa
edustava peltomaiseman, linnavuoren, Härkätien ja Loukinaisten
kivisillan muodostama kulttuurimaisema. Vanhalinnan jälkeen Härkätie
seuraa Liedon halki virtaavaa Savijokea. Tarvasjoen kunnasta eteenpäin
Härkätien tielinjaus on säilynyt. Tie seuraa tiiviisti Paimiojoen
pohjoisrannan vartta Marttilan ja Kosken halki aina Somerolle asti.
Somerolla tie kääntyy Paimiojoen järviosuuden jälkeen koilliseen
seuraamaan Pajulanjoen vartta.
Tarvasjoen Paimiojoen ja Tarvasjoen risteykseen syntyneen
kulttuurimaiseman muodostavat harjanteella sijaitseva kirkko vuodelta
1779, Härkätien varrelle vanhalle pappilan paikalle rakennettu
seurakuntatalo sekä rantapellon kumparella sijaitseva tiiviisti
rakennettu vanha Euran kylätontti. Marttilan vanhan emäpitäjän kirkko
vuodelta 1765 ja pappila sijaitsevat taajaman keskellä. Koskella
Härkätie kulkee läpi kirkonkylän taajaman. Kosken kappelin hautausmaalla
on säilynyt 1777 rakennettu kellotapuli.
Tammelassa tie kulkee asumatonta metsätaivalta, jonka katkaisevat
vain Letkun ja Portaan kylät. Härkätien perinteinen linjaus onkin
säilynyt parhaiten Someron kunnanrajan ja Portaan välisellä
tieosuudella. Saaren kartanoon kuuluvan Kivilammin torpan pihapiiri on
säilynyt hyvin. Portaan kylä on syntynyt Hämeen Härkätien varrelle jo
varhaiskeskiajalla. Kylän itäpuolella tielinjaa on oikaistu monin
paikoin. (RKY Museovirasto)
Mökkiloki päivittyy 