Taavetin linnoitus
Taavetin linnoitus 1773–1803 on Venäjän keisarikunnan armeijan Luumäelle rakennuttama linnoitus. Sen tarkoituksena oli estää tai hidastaa Ruotsin kuningaskunnan mahdollista hyökkäystä Turun rauhan rajojen takaa hattujen sodan jälkeen. Linnoitus nimettiin Katariina II:n käskystä Davidovskaja Krepostiksi eli Davidovin linnoitukseksi Pyhittäjä David Tessalonikalaisen mukaan.(wiki)
Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin välinen raja
siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja kulki halki Saimaan. Uuden rajan
turvaksi rakennettiin pieniä linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän
puolelle.
Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen Luumäen Marttilasta oli tullut
merkittävä Ylisen Viipurintien ja Haminaan johtavan maantieliikenteen
risteys. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti sinne Taavetin
ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773. Lisäksi
Haminan, Lappeenrannan ja Olavinlinnan linnoituksia vahvistettiin.
Taavetin linnoitus nimettiin Katariina II:n määräyksestä Pyhittäjä David
Tessalonikalaisen mukaan Davidoviksi – Taavetiksi.
Tähtimäisen linnoituksen sisälle rakennettiin pienen kaupungin
veroinen yhdyskunta kirkkoineen, kasarmeineen ja vartiorakennuksineen.
Ns. Kustaan sodan 1788-1790 seurauksena tehty linnoituksen vahvistaminen
valmistui 1796. Linnoituksen toiminta lakkautettiin kuitenkin jo 1803.
Rakennukset myytiin 1829.
Museovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita. Ensimmäinen korjausvaihe oli 1985-1990. (RKY)
siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja kulki halki Saimaan. Uuden rajan
turvaksi rakennettiin pieniä linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän
puolelle.
Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen Luumäen Marttilasta oli tullut
merkittävä Ylisen Viipurintien ja Haminaan johtavan maantieliikenteen
risteys. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti sinne Taavetin
ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773. Lisäksi
Haminan, Lappeenrannan ja Olavinlinnan linnoituksia vahvistettiin.
Taavetin linnoitus nimettiin Katariina II:n määräyksestä Pyhittäjä David
Tessalonikalaisen mukaan Davidoviksi – Taavetiksi.
Tähtimäisen linnoituksen sisälle rakennettiin pienen kaupungin
veroinen yhdyskunta kirkkoineen, kasarmeineen ja vartiorakennuksineen.
Ns. Kustaan sodan 1788-1790 seurauksena tehty linnoituksen vahvistaminen
valmistui 1796. Linnoituksen toiminta lakkautettiin kuitenkin jo 1803.
Rakennukset myytiin 1829.
Museovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita. Ensimmäinen korjausvaihe oli 1985-1990. (RKY)
Linnoituksen lehterit ja esiintymislava katsomoineen tarjoavat mahtavan
paikan tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Linnoituksen
muurien sisällä järjestetään muun muassa Vallijamit ja Marttilan kylän
markkinat. Linnoituksen sisällä kiertää myös pururata, joka mahdollistaa
lenkkeilyn upean historiallisen ympäristön keskellä. (Luumäki)
paikan tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Linnoituksen
muurien sisällä järjestetään muun muassa Vallijamit ja Marttilan kylän
markkinat. Linnoituksen sisällä kiertää myös pururata, joka mahdollistaa
lenkkeilyn upean historiallisen ympäristön keskellä. (Luumäki)
Taavetin venäläinen linnoitus on perustettu strategisesti
tärkeään tienristeykseen Salpausselän eteläreunalle. Linnoitus on osa
venäläisten suunnittelemaa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua. Taavetti,
Lappeenranta ja Hamina ovat ainoat Suomen kaupungit, joita on rakennettu
eurooppalaisten linnoituskaupunkimallien mukaisesti ja ympäröity
bastioneilla.
tärkeään tienristeykseen Salpausselän eteläreunalle. Linnoitus on osa
venäläisten suunnittelemaa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua. Taavetti,
Lappeenranta ja Hamina ovat ainoat Suomen kaupungit, joita on rakennettu
eurooppalaisten linnoituskaupunkimallien mukaisesti ja ympäröity
bastioneilla.
Lähes ympyrän muotoisen Taavetin bastionilinnoituksen muurit on
rakennettu lohkokivistä. Sisälinnoitus on ollut ruutukaavoitettu ja
varuskunnan rakennukset ovat olleet sen suojissa.
Linnoituskokonaisuuteen kuuluu kiinteästi ns. Rusasen talo,
poikkeuksellisen korkean aumakaton kattama puinen asuinrakennus, joka on
rakennettu ilmeisesti jo 1720-luvulla postitaloksi. Myöhemmin sitä on
käytetty mm. kievari- ja käräjätalona.
Linnoituksen historiallinen asema taajamakuvassa on häiriintynyt uuden, liian lähelle syntyneen rakentamisen takia. (RKY)
Mökkiloki päivittyy 