Kuusistossa on ainutlaatuinen maamme keskiaikaisten linnojen joukossa.
Alun perin piispan, myöhemmin kruunun latokartanona toimineen Kuusiston
kartanon päärakennus on ainoa säilynyt vuoden 1732 mallipiirustuksilla
valmistunut everstin virkatalo. Lisäksi se on vanhimpia säilyneitä
puisia asuinrakennuksia. Kuusiston piispanlinnan rauniot ja kartano
lähiympäristöineen, tiestöineen, vanhoine peltoviljelyksineen ja
Kappelinmäen muinaismuistoalueineen muodostavat yhden maamme
merkittävimmistä historiallisista kokonaisuuksista ja vaikuttavan
kulttuurimaiseman.
Sisäsaariston suojassa, Piikkiönlahden rannalla sijaitseva linna on
ollut alun perin kokonaan veden ympäröimä. Laajimmillaan se on ollut
päälinnan ja kolme esilinnaa käsittävä kivilinna, joka on
merkitykseltään ja varustelultaan ollut vertailukelpoinen kruunun
linnoihin Turussa, Hämeenlinnassa ja Viipurissa.
Uskonpuhdistuksen jälkeen raunioituneen piispanlinnan lähimaastossa
olevasta Kuusiston kartanosta on tullut Kuusiston hallinnollinen keskus.
Puinen päärakennus on rakennettu Suomen sotaväen päällikön, Turun
jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi. Korkean aumakaton kattaman,
1600-luvun karoliinista kartanorakentamista edustavan päärakennuksen
ympärillä on puisto, jonka vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta ja
merkittävä osa istutuksista 1890-luvulta. (RKY)
Kuusiston piispanlinnan rakentaminen aloitettiin
tutkimusten perusteella 1300-luvulla, mutta tietoja piispan oleskelusta
Kuusistossa on vuodesta 1295 alkaen. Voimakkain rakennuskausi oli piispa
Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alkupuolella. Linna varustettiin
vesistön puolelta tuhansilla paaluilla maihinnousun estämiseksi. Linnan
rooli katolisen piispan tukikohtana päättyi uskonpuhdistukseen ja Kustaa
Vaasan käskystä 1528 linnaa purettiin ja kiviä käytettiin ympäristön
rakennustöissä. Linnan edelleen jatkuvat arkeologiset kaivaukset
aloitettiin 1877, konservointi ja restaurointi 1900-luvun alussa.
Keskiajalla Kuusiston kartano palveli piispanlinnaa sen maatilana ja
uskonpuhdistuksen jälkeen Turun linnaa kruunun latokartanona. Turun
läänin maaherran virkatalo siitä tuli 1634 ja vuodesta 1674 vuoteen 1690
se toimi Turun hovioikeuden presidentin virkatalona. Ruotulaitoksen
järjestelyjen yhteydessä Kuusisto määrättiin everstin virkataloksi.
Isossa vihassa pahasti tuhoutunut rakennuskanta rakennettiin uudelleen
virkatalosäädösten mukaiseen kuntoon 1730-luvulla. Päärakennus valmistui
1738 vuonna 1731 laadittujen mallipiirustusten mukaisesti.
Ruotujakojärjestelmän lakkauttamisen jälkeen vuokraajat asuttivat ja
viljelivät Kuusistoa aina vuoteen 1950 asti. Kuusisto tuli Museoviraston
omistukseen 1977, jolloin sen restaurointi aloitettiin. Julkisivut
korjattiin asuun, joka niillä oli ollut 1700- ja 1800-luvun taitteessa.
Päärakennus kunnostettiin näyttelytilaksi. (RKY)
Mökkiloki päivittyy 