Nyt tähtäilimme paikalle ihan tarkoituksella
1940 – 1944 välisenä aikana rakennettiin mm. 800 majoituskorsua, 1250
konekivääripesäkettä, 130 km kaivantoesteitä, yli 350 km taistelu- ja
yhteyshautoja ja 225 km panssarikiviesteitä.
Punkaharjun
luonnonsuojelualueella Salpalinjan rakennelmia oli Kuikonniemessä ja
Mustaniemessä. Valtaosa rakenteista täytettiin ja siivottiin pois sodan
jälkeen. Tähän päädyttiin maiseman- ja metsänhoidollisista syistä.
Kuikonniemessä sijainneet juoksuhaudat ja korsu rakennettiin uudelleen
vuosina 2001 – 2003.
Vuonna 2014 osa huonokuntoisista juoksuhaudoista
kunnostettiin ja loppuosan ympärille pystytettiin köysiaita ja jätettiin
maatumaan. Jäljellä on myös vielä pieni osa aivan alkuperäisestä
juoksuhaudasta. Juoksuhaudat ovat avoinna yleisölle. Korsun avaimen saa
panttia vastaan lainaksi Harjutien kioskilta. (Luontoon.fi)
Paikka on kyllä niin hieno ja helposti saavutettava, että suosittelisin Savonlinnaa pitämään kohteesta hyvää huolta ja oikeasti kunnostamaan huonokuntoiset kohdat!
ihmisetkin. Entisaikojen eränkävijöille harju tarjosi luontaisen
kulkureitin vesistöjen poikki.
Ensimmäisen maantien rakensivat harjulle
venäläiset jo 1700-luvulla. Punkaharjun kautta kulki tieyhteys
Savonlinnasta Viipuriin. Tätä reittiä käyttivät monet sotajoukotkin. Tie
kulki paikoitellen kapean ja jyrkkärinteisen harjun laella ja sitä
pidettiin varsin vaarallisena. Tämä saattoikin olla yksi syy, miksi
keisari Aleksanteri I antoi jo vuonna 1803 määräyksen säästää
harjumetsät hakkaamiselta; tiheään kasvavat harjumännyt muodostivat
luonnollisen suojan tieltä suistumista vastaan.
Harjutie sai päällysteen
1950-luvulla ja 1976 valmistui ohikulkutie, joka ohjaa osan
liikenteestä pois harjulta. Pätkä alkuperäistä, päällystämätöntä
harjutietä on säilynyt Valtionhotellin eteläpuolella ja siihen voi
tutustua jalkaisin.
Mökkiloki päivittyy 