Oraviin, norpparisteilylle!
Siellä hän on!
Oma syy. Parempi kamera kotona.
Upea kokemus! – Katsoimme Avaraa Luontoa livenä, suoraa veneestä!
Aamulla nokka kohti Oravia. Kahvihetki Olavinlinnan maisemissa. Oli
muuten ihmeellinen käynti, kun linnan ympäristöstä ei tarvinnut etsiä
P-paikkaa. Se oli aivan tyhjä!
muuten ihmeellinen käynti, kun linnan ympäristöstä ei tarvinnut etsiä
P-paikkaa. Se oli aivan tyhjä!
Savonlinnasta Oraviin kulkee ihan
ajamisen arvoinen tie. Mukavia maisemia ja silmät tykkäsivät. Oravissa
Mikko-kapteeni suositteli alkupalaverissa vahvasti pukemaan
pilkkihaalarit päälle, kun kulkuneuvona on avovene. Viimeiset jäät
olivat häipyneet lahdista vasta 4-5vrk
aiemmin. Vesillä todettiin suositus loistavaksi. Vettä ja räntää, vähän
ja vähän enemmän. Heh, se oli oikeastaan jopa ihan hauskaa!
Sitten norppailua.
Eka norppa oli ns. ”poijunorppa” rantakiven takaa, välillä pää piilossa, välillä pinnalla näkyvissä. Pari seuraavaa oli niistä TV-kuvista tuttuja köllyttelijöitä.
Seurasimme laiskottelevia norppia veneestä kiikareilla n. 30m päästä.
Fiilis hipoi mahtavuutta! Saavutettiin se, mikä on ollut kauan ”oispa
kiva nähdä” -toiveena.
Seurasimme laiskottelevia norppia veneestä kiikareilla n. 30m päästä.
Fiilis hipoi mahtavuutta! Saavutettiin se, mikä on ollut kauan ”oispa
kiva nähdä” -toiveena.
Sääksiä, ja niiden yksi toistaan hienoimpia pesäpaikkoja näimme puolenkymmentä.
Reipas kolme tuntia meni todella nopeasti. Hämmästelin mielessäni
näiden luontoihmeiden helppoa bongattavuutta. Näinkö helppoa se onkin?!
Toki ammattimiehet tietävät paikat.
näiden luontoihmeiden helppoa bongattavuutta. Näinkö helppoa se onkin?!
Toki ammattimiehet tietävät paikat.
Pannukahvit toscaleivoksella.
Suurkiitokset SaVille ja Mikko-oppaalle tästä päivästä!
Kevään ensimmäinen risteily lossin avulla.