Vihdoinkin!

 

Useasti ohiajettu ja ”mennään seuraavalla kerralla”.

Tekstit Suomen vesiputoukset -sivustolta.

  

Parkkipaikalta alas..

Auttiköngäs on suuri, valtakunnallisena nähtävyytenäkin tunnettu
vesiputous Auttijoessa Rovaniemen itäpuolella. Kyseessä on lähes
16-metrinen putouskoski jyrkkäreunaisessa kalliokanjonissa, jonne vesi
kuohuaa pitkin louhikkorinnettä. Putouksen nimessä esiintyvä ”Autti” on
peräisin saamenkielen sanasta ávzi, joka tarkoittaa rotkoa ja laaksoa. Pohjois-Suomen vesiputousten nimissä usein esiintyvä ”köngäs” (keävngis) puolestaan tarkoittaa jyrkkää koskea.

    

Putous
alkaa pienen patosillan alta joen alitettua ensin Rovaniementien, ja
virrattuaan siitä pohjoiseen vajaat kaksi kilometriä. Sillan alta vesi
putoaa ensin säännöllisenä luiskana kivikkoon ja kuohuu siitä alas
kanjonin pohjalle useana eri virtana. Rotkon pohjalla virta jatkaa
matkaansa kohti Kemijokea tasaisempana koskena.

   

 

Auttiköngästä ympäröivä kanjoni kuuluu läheisen Korouoman
rotkolaakson kanssa samaan n. miljoona vuotta vanhaan murtuma-alueeseen,
joka mannerjään sulettua on pysynyt nykyisessä muodossaan 8000 vuotta.
Koko alue on yhtä suurta halkeamaa, joka on syntynyt kallion
lohkoliikuntojen ja niistä aiheutuneiden maanjäristysten seurauksena.
Putouksen ympäristö puolestaan on monisatavuotista ikimetsää, joka
kuuluu nykyisin Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaan (alue
rauhoitettu 1929).

    

Auttikönkään ainoana esteettisenä vikana voi
pitää koskessa sijaitsevia ihmisen tekemiä rakennelmia, jotka
laimentavat muuten jylhää rotkomaisemaa. Pohjois-Suomen metsien
hakkuiden alettua 1800-luvun lopulla myös Auttijoki muodostui
merkittäväksi tukkien uittoväyläksi. Veden kulun säätelemiseksi
Auttikönkääseen tarvittiin tuolloin pato (ns. tammi) sekä puiden uittoa
varten ränni. Ensimmäinen virallinen maininta rännistä on vuodelta 1889.
Uittotyöt joessa jatkuivat aina 1970-luvulle, ja nykyisin kaikki
rakenteet on kulttuurihistoriallisista syistä museoitu.

 

 

Menneinä vuosisatoina Auttijoki toimi myös Vienasta Kuusamon ja
Posion kautta Kemijokisuulle johtavana kauppareittinä. Kauppamiehet
pysähtyivät tuolloin Auttin kestikievarissa, ja köngäs ohitettiin
kantamalla tavarat soutuveneestä toiseen putouksen ohi. Suomen ja
Venäjän välisen pitkän vihan (1570–1595) ja myöhemmin isovihan
(1713–1721) aikoina joki toimi myös hyökkäävien armeijoiden
kulkureittinä. Perimätieto kertoo myös useista Auttikönkääseen
hukkuneista ihmisistä vielä ”vihavuosien” jälkeenkin. Kun ottaa huomioon
putouksen voiman ja korkeuden, voi tarinoiden totuuspohjaa pitää
varteenotettavana.

 

Auttikönkään luokse pääsee helposti kääntymällä
Rovaniementieltä Auttikönkääntielle, ja ajamalla soratietä kilometrin
verran tien päähän. Alueella on parkkipaikka, kahvila sekä päivätupana
kesäisin toimiva uittopirtti, jossa on nähtävissä Auttikönkään
historiaan ja uittokulttuuriin liittyvä valokuvanäyttely. Alueella on
lisäksi 3.5 km luontopolku kierrettäväksi, hyvät näköalapaikat, sekä
polun varrella (kuten myös parkkipaikan vieressä) retkeilijöille laavu
ja tulentekopaikka. Paikoitusalueen ympäristössä on huomioitu myös
liikuntarajoitteiset.

  

Kaiken kaikkiaan Auttiköngäs on hieno ja
runsasvetinen putous, jolla on tärkeä paikkansa koko Pohjois-Suomen
historiassa. Ilman ylimääräisiä rakenteita putous ansaitsisi täydet
viisi tähteä. Nykyiselläänkin köngäs on silti yksi Suomen upeimmista.

 

Tekstit Suomen vesiputoukset -sivustolta.