Bongailua Naistingilla ja Kylälahdessa

Nyt paikalla oli noin 60 joutsenta!
 
 Paikallislehden mukaan eilen perjantaina olisi tehty uusi kohteen ennätys.
Yhteensä 84 laulujoutsenta!
 
Lampi oli jakautunut kahtia.
Lintutornista katsellen joutsenet vasemmalla ja pienemmät oikealla.
   
  
Tämä lentävä surisi.
 
Ristiinan Kylälahdella oli toistaiseksi aika hiljaista.
Kurkitanssien alkutahteja saimme kuitenkin nähdä!
   
Sänkipellot vielä kovin lumisia. 
Kurkiparin seurana vihelteli muutama töyhtöhyyppä.
Jokohan hanhiparvet saapuvat alkavalla viikolla?
 

Takatalvi iski oikeasti

 
Oikea loskaliirron vaara!
    
Mikkelin Harjunmaa tiistaina noin klo 08:00

Tietä ei oltu vielä ehditty aurata.
Kesärenkailla ei olisi ollut mitään asiaa tälle tielle, sillä keli vain huononi eteenpäin mentäessä.

 

Polkuja dallaamaan Ruissaloon

Kuuvan polku
  
Sunnuntaiksi suunnittelimme pientä reippailua Ruissalossa.
Keli oli kävelyyn oikein loistava pilvipouta ja sopivan viileää.
     
 
 Olisikohan tämä Golf-kentän läheisyydessä oleva torni ”SE” Vareksen kohtalokas torni?
    
 Kauhean korkealla!
   
 Melkoisen jyrkät rappuset, mutta hyvät kaiteet auttavat liikkumista.
    
    
 
Metsäpoluista highwayhin 
     
 Kyykamerapaikka, se luontolive
 
..ja bongasimme ystävällisellä opastuksella hitaasti liikkuvat kyyt.
Edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt aikaa! 
    
  Sileät, aaltojen muovaamat kalliot
 
 Taisteluja on käyty!

Kahvi ja sämpylät maistuivat ensimmäisiä veneilijöitä seuratessa.
 
Koko lenkki noin 10km vaihtelevia polkuja.
Reissun päätteeksi kävimme vielä tervehtimässä Mairea, ja siitä Tammelan kautta kotiin.
Miellyttävä viikonloppu!

Lauantaina Turuus

Hieno päivä!
 
Nautelankosken kuohut voimissaan
  
Kävimme tervehtimässä ja lenkittämässä isäpappaa Hirvensalossa.
 
 
Upea Teatteriesitys;

Järisyttävän hauska komedia epäonnisesta ensi-illasta


Harrastajateatteriseurue
Turun Työväen Teekkareiden Draamaseura on tunnettu tunaroinnistaan.
Tällä kertaa seurue on valmis esittelemään yleisölle pitkään ja
hartaasti valmistelemansa brittiläisen murhamysteerin ”Murha Havershamin kartanossa”.
Esityksen ensi-illassa käynnistyy tapahtumasarja, jossa kaikki, mikä
voi mennä pieleen, TODELLAKIN menee. Mutta Draamaseuran neuvokkaat ja
urheat amatöörinäyttelijät tekevät kaikkensa, jotta ensi-illasta
selvitään kunnialla ­- tai ainakin hengissä.
 
Näytelmä sai alkunsa
Iso-Britanniassa näyttelijäopiskelijoiden pubiin tekemästä
hupikomediasta, josta kasvoi kansainvälinen hitti. Se palkittiin
Olivier-palkinnolla parhaana uutena näytelmänä vuonna 2015. Turussa tämä
teknisesti yllättävä naurupommi räjähtää marraskuussa 2018 Mika Eirtovaaran ohjaamana.
 
”Teatteriarvio:
Näytelmä, joka menee pieleen on englantilaisen farssin, fyysisen
komedian ja hyvän näyttelijätyön ylistys – sekä ohjaaja Mika Eirtovaaran
napakymppi.”
– Turun Sanomat 11.11.2018

Arvio ei ollut väärässä!
  
Teatterin jälkeen haimme Sirkan mukaan ”illalliselle”. Rupateltiin niitä näitä ja jatkoimme SaVin luoksen iltateelle.
   
Aurajokea auringonlaskun aikoihin.

2. välierä Nordiksella

Nyt on tunnetta!
    
Nordiksen parkkipaikka alkoi täyttymään jo ennen viittä (16:30) 
    
 Ovet aukeavat klo 17:00 ja peli alkaa klo 18:30
   
(KUVA: Matti Raivio / All Over Press)
Upea 3-2 taisteluvoitto Kärpistä täyden katsomon kannustaessa!

     

 Heippa, ja nyt kohti Turkua!

Nordikselle

Työteliäisyys ja nöyryys!
   
VIISI edellistä peliä on tullut Lahe Pelicansilta nokkaan, mutta tänään on (taas kerran) mahdollisuus korjata asioita. Ottelusarja on siinä vaiheessa, että nyt olisi makean voiton paikka.

Karavaani kulkee.

Viherpeukaloni heräsi

Idätys alkakoon!
 Kananmunakennoja, taimimultaa, sakset, musta tussi, foliota ja mittalusikka.
Niin, ja vettä.

Herneet laitettiin ensin päiväksi likoon.
    
 Kananmunakennonkannesta saa folion avulla idätyskennoston alustan.
 Pohjalle ”muutama” tippa vettä, että kennot kostuvat.
 
 Siinä se on. Keskellä.
Siemenet lajista riippuen 0,5 – 1cm:n syvyyteen ja tilkkanen vettä päälle.
  
Sitten vaan kastellaan ja odotellaan ja kastellaan ja odotellaan ja ….

Taimet vielä koulitaan omiin ruukkuihinsa ja viimeistään

10 viikon päästä, eli kesäkuun alussa, taimet viedään ulos.

Ja kaikkihan riippuu tietenkin sääoloista.

Viikon 12/2019 sää

Ylös alas, plus miinus

 
   
Maantiellä oli aamupäivän loskat hävinneet ja iltapäivällä siellä oli jo suuria vesilammikoita, kun vesi ei ollut ”saanut” vielä reittejään ojiin valmiiksi. Kaupungin pikkukadut ovat täysin loskan peitossa.
 Märkää.
 
Yli metri; Pelkosenniemi, Puolanka, Ylitornio, Ilomantsi

Kilpparilla vain 50cm!

Bongauksia Lintulaudalta

Harvinaisuuksia kaksin kappalein!
 
Kuva Luontoportista
Kuusitiainen, harvinainen kaupunkivieras.
 
Kuusitiainen on pienin tiaislajimme. Sen pää on kiiltävänmusta, ja
posket ja niskalaikku ovat valkoiset. Selkäpuoli on tumman siniharmaa ja
vatsapuoli valkeahko. Tummalla siivellä on kaksi valkoisten täplien
muodostamaa poikkijuovaa. Pyrstö on tumma ja lyhyempi kuin muilla
tiaisilla. Kuusitiaisen koivet ovat siniharmaat, nokka on musta ja
silmän värikalvo tummanruskea. (Luontoportti)

 

Kuva Luontoportista
Pähkinänakkeli, ihan ekaa kertaa!

Pähkinänakkeli on Suomessa heimonsa ja sukunsa ainoa edustajalaji. Se on
lyhytpyrstöinen ja tanakka lintu, joka kiipeilee vaivattomasti puiden
rungoilla ja oksilla yhtä hyvin pää ylös- kuin alaspäinkin.
Pähkinänakkelin yläpuoli on sinertävän harmaa ja alapuoli valkoinen.
Nokasta niskaan kulkee silmän yli ohut musta juova. Pyrstön
alapeitinhöyhenet ovat valkeakärkisesti punaruskeat. Nimirodun
yksilöillä kupeilla on enemmän punaruskeaa. Itäisen rodun
pähkinänakkelilla on otsassa ja silmäjuovan päällä valkoista.
Pähkinänakkelin koivet ovat ruskeankeltaiset, nokka on harmaanmusta ja
silmän värikalvo tummanruskea. (Luontoportti)

Pilkillä

Mahtava päivä!

Aamupäivän pilvisyys ja tuulisuus kaikkosi päivän edetessä.
Ahvenia tuli ja valitettavasti pari painavempaakin iskua, kun rakkaat kultamorrit katsosivat parempiin suihin. Ototan, että kesällä jonkin kyrmyniskan poskessa roikkuu komea morri!
  
Makkarat saatiin syötyä, ja aurinko alkoi laskea.
Kotiinlähtö.

Omenapuun leikkaus

Taas venytellään!
Omenapuun leikkauksilla pyritään siis pitämään puun latvus ilmavana
ja kasvattamaan puuhun hyviä vahvoja oksia.

Näin saadaan pidennettyä
puuyksilön satoikää ja parannettua hedelmien laatua.
   Leikkaus parantaa
ilmankiertoa puun latvaosissa ja näin ehkäisee mm. kosteassa viihtyvän
hedelmäruven kehittymistä. Omenat värittyvät kauniimman värisiksi, kun
auringon valo pääsee hellimään omenoiden pintaa. Omenapuun
hoitoleikkaukset on hyvä tehdä rutiininomaisesti vuosittain, jotta
leikkaustarve pysyisi vähäisenä ja puu hyvässä kunnossa.

Hoitoleikkausten ajankohta on kevättalvella maalis-huhtikuussa, kun silmut ovat vielä lepotilassa, mutta pakkaset ovat jo hellittäneet ja auringonpaiste kuivattanut ilmaa.


 

Tarkastele omenapuuta ennen leikkaamaan ryhtymistä
 
Ennen kuin oksia poistetaan, tarkastellaan puuta ja mietitään mitä
poistetaan. Pihaomenapuun esteettisyyttä ei nimittäin sovi unohtaa.
Leikkaus aloitetaan kuivista, repeilleistä ja toisiaan hankaavista
oksista. Seuraavaksi poistetaan latvuksen sisäosiin kasvavia oksia sekä
oksia, jotka kasvavat jyrkässä oksakulmassa runkoon nähden. Nämä
poistetaan kokonaan tai leikataan lyhyemmäksi ulospäin suuntautuvan
oksan edestä. Pienten oksien leikkaushaavat paranevat melko nopeasti,
mutta suurten oksien leikkaushaavat ovat pitkään oivia kulkuväyliä
lahottajasienille. Niinpä leikkaukset on viisasta tehdä hyvissä ajoin,
kun oksat ovat vielä pieniä.



Kuinka paljon leikataan? 
Perusperiaatteena voi pitää,
että omenapuuta voi leikata sen verran, mitä se on edellisenä
kasvukautena kasvanut. Mikäli leikkaustarve on tätä suurempaa
esimerkiksi unohtuneiden hoitoleikkausten vuoksi, niin työ kannattaa
jakaa useammalle vuodelle.
 
…ja puutarha netistä loput ohjeet.

Piipahdus Turuus

Isäpappaa moikkaamassa
 
 Aamulla todistimme Golfimme muuttumista Golf-palloksi!
Keskeytimme evoluution. Raappasimme ikkunat puhtaaksi ja suuntasimme aurinkoon.
 
 Ehdimme pyörähtämään Ruissalossa.
 
Keli oli lähes loistava!
  
Näitä avontouimareita en vaan ymmärrä.
Vapaaehtoisesti pompataan hyytävään merteen!!
 
Isäpappaa ulkoilutettin SaVin kanssa pieni lenkki Aurajoen rannalla 
ja nautittiin aurinkoisesta ilmasta.
Forum Marinumissa kruunasimme retken herkullisilla voisilmäpullilla!

Linnuille ruokaa, ja uusia jälkiä

Lintubaari kuntoon!
 
Huomasimme aiemmin, että automaatti ei oikein ollut oikein kunnossa.

Ulkopuolisen lipan kohdalta automaatin sisäpuolella olleet rajoittimet eivät olleet kestäneet talviolosuhteita. Itse luulin sinisilmäisesti, että kyllä kuumaliima hoitaa asian. Eipä hoitanut. Nyt avasin laatikon ja kiinnitimme rajoittimet ruuveilla. Nyt kestää, eivätkä estä siementen valumista.

 
 Teimme lintujen iloksi varsinaisen sitä_sun_tätä -seoksen.
Auringonkukkaa, kauraa, pähkinöitä ja kiinnitimme vielä yhden talipötkön.
 
 Olkaapa hyvät!
 
”Mystiset” jäljet rannalla
 
   Ahmahan se. (Hirvikota-sivusto)

Jäljet jatkuivat ”sivuttain” kolmiryhmäisenä kohti pikkusaaren välikköä.
Alakuvasta siis vasuriin.

 
Tuulinen yö ja päivä
 
 Tuulenpuuskat jytisyttivät taloa useaan otteeseen aamuyön ja aamupäivän aikana.
  
 
Mikkelissä kovin puuska 20.1m/s

Viikon 7/2019 sää

  
Täähän on ihan… loskaa!
 

Loskalumityöt ovat järjestäneet hyötyliikuntahetkiä varsin hienosti pe-ma.
Tieauraus on se, mikä mietityttää toistaiseksi eniten.

Olen saanut pihan omat lumityöt juuri tehtyä. Muutaman tunnin päästä kaahaava aura-auto käy levittämässä kadulta loskalumet meidän pihalle. Tämä on se pointti, jota en ymmärrä.


 
Naapurin pihalle ei tietenkään saa kolata, mutta miksi auramies voi sen tehdä? Ja niinkuin eilenkin, kahdesti!

Viikon 5/2019 sää

 
Vaihteeksi lunta
 
Tänään maanantaina oli aamulla talven ensimmäinen kolmen kympin ylitys, -31*C!

Koko viime viikon on oli aurinkoista, pakkasta ja upeita talvimaisemia tykkypuineen. Jopa satumaista!
Lunta alkaa olla jo tarpeeksi, mutta nuoska tekisi nyt luonnolle hyvää.
Tykky irtoaisi puista ja lumeen voisi muodostua kantoa.
 
 
Liian paljon lunta jäällä. Jäät eivät vahvistu ja vesi nousee jään ja lumen väliin.