Tummamäen luontopolku

 
Vehmaalle louhostelemaan

Hienossa kunnossa, eli hyvin hoidettu!

Alueella kaivettiin graniittia vuoteen 1973 asti. Nyt tuosta historiasta
muistuttavat enää maisemaa muokkaavat rääpekivet ja jäljelle jääneet
montut, jotka ovat vuosikymmenten saatossa täyttyneet kauniisti vedellä.
Vajaan parin kilometrin mittainen ja helppokulkuinen luontopolku sopii
hyvin lapsiperheille, mutta siellä riittää hämmästeltävää myös aikuisten
kesken. Reitin varrella on näköalalava, taukokatos ja laavu
nuotipaikkoineen sekä kuivakäymälä. Jätekivikasojen päältä avautuu upea
näkymä varsinaissuomalaiseen maalaismaisemaan. Tummamäen luontopolun on
rakentanut Lahdingon kyläyhdistys vuonna 2013. Nykyisin siellä
järjestetään myös tapahtumia, mm. louhoskonsertteja.


Halauspuu, rapiat 200 vuotta vanha.
Reilut 2m ympärysmitoiltaan.

Reittimerkit ruuvattu puuhun…

No, just joo.
Tämä uusi blogger latoo kuvat jostain syystä väärään aikajärjestykseen.

Säilytystilaa terassille

Uusi pikkuvarasto

 

Piti saada hiukan lisää säilytystilaa takaterassilla lojuville tavaroille.
 

Suunnitelma kehittyi tehdessä
 

 

 


Sopivan tiukat ovet eivät tuulessa lonksu.
 


Sitten hiukan väriä pintaan.
Käsittääksen tuo on ”punahonka” ja tummempi ”mustamarja”.
 

Olen Ryobi-fani.

Siinäpä varasto koko komeudessaan.

 

Ihan kiva puhelu

 
Pirrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr!

– Tervehdys!
– No, huomenta!
– Arvaatkin varmasti millä asialla soitan.. Tulisitko maanantaina takaisin töihin?
– OK

Siinä se sitten selvisivät syksysuunnitelmat ja vähän muutkin.
Oikeastaan ihan hyvä.

Polkupyörävarkaus

 

Vaikeutetaan yhdessä polkupyörävorojen työtä
 

07.08.2020 klo 12.55

Lapin poliisin postaus:

Lapin poliisille on pitkin kesää tehty runsaasti
ilmoituksia anastetuista polkupyöristä, ja joitakin on onnellisesti
onnistuttu palauttamaan omistajilleen. Valtaosa polkupyörävarkauksista
jää kuitenkin valitettavasti selvittämättä. Koitetaanpa yhdessä tehdä
asialle jotain, ja vaikeuttaa pyörävarkaiden toimintaa seuraavilla
toimilla.

Ennen kuin lähdet pyörälläsi liikenteeseen, ota siitä valokuva ja runkonumero varmaan talteen. Siis runkonumero,
ostokuitissa näkyvää viivakoodia poliisi ei pysty hyödyntämään, mikäli
pyörä anastetaan. Mikäli pyörään ei ole jo tehtaalla painettu
runkonumeroa, kannattaa siihen kaiverruttaa jokin yksilöivä tunnus.
Henkilötunnusta ei kuitenkaan kannata käyttää.

Kiinnitä huomiota
pyöräsi säilytykseen. Älä jätä pyörää lukitsematta edes omalle
pihallesi. Investoi kunnon lukkoon ja lukitse pyörä rungostaan kiinni
johonkin aina, kun se vain on mahdollista. Yleisillä paikoilla kannattaa
luonnollisesti hieman miettiä mihin pyöränsä jättää.

Jos polkupyöräsi kuitenkin anastetaan,
toimi seuraavasti

 

  1. Tee rikosilmoitus mahdollisimman pian.

    Ammattimainen pyörävaras toimii nopeasti, ja arvokas pyöräsi saattaa jo
    muutamassa vuorokaudessa päätyä ulkomaanmarkkinoille. Älä mieti
    polkupyöräsi arvoa tai sitä, että korvaako vakuutusyhtiösi sitä vai ei.
    Pyörän anastaminen on aina rikos, oli kyse sitten muutaman kympin
    ”mummopyörästä” tai tuhansien eurojen kilpapyörästä. Jos et ilmoita
    pyörää varastetuksi, et tule todennäköisesti koskaan saamaan sitä
    takaisin, vaikka se poliisin haltuun päätyisikin. Tee siis aina
    rikosilmoitus.
     

  2. Ilmoita rikosilmoituksella polkupyöräsi merkki, malli, väri, runkonumero ja arvio tämänhetkisestä arvosta.

    Runkonumerohan sinulla, valveutuneella pyöräilijällä tietenkin on
    tiedossa. Jos pyörässä on lisävarusteita tai koristeita, on niistäkin
    hyvä mainita. Rikosilmoitukselle on hyvä liittää myös pyörästäsi aiemmin
    ottama valokuva.
     

  3. Kirjoita kaikki mahdollinen tieto tapauksesta rikosilmoitukselle.

    Älä odota poliisin yhteydenottoa ajatellen, että kerrot loput sitten.
    Kun säästymme tarkennuksien pyytämiseltä, jää poliisille enemmän aikaa
    itse rikoksen selvittämiseen.

     

  4. Selvitä asiaa itse sen verran minkä pystyt.

    Jos pyöräsi on ollut parkissa ostoskeskuksen tai muun liikkeen
    edustalla, ota yhteyttä vartijoihin ja tiedustele mahdollisista
    valvontakameroista. Jos voit näyttää vartijoille tarkan paikan, mistä
    pyörä on viety, on heidän helpompi tarkistaa tallenteet ja toimittaa ne
    poliisille.
     

  5. Kerro varkaudesta muillekin.

    Pyörävarkaudesta
    voi olla hyvä ilmoittaa myös sosiaalisessa mediassa. Mitä useampi
    tietää pyöräsi olevan varastettu, sitä vaikeampi varkaan on myydä sitä
    eteenpäin, etenkin jos kyseessä on harvinaisempi malli.
     

  6. Tee ilmoitus vakuutusyhtiöllesi.

    Vakuutusyhtiö todennäköisesti pyytää sinulta rikosilmoitusjäljennöstä, jonka saat nopeimmin poliisiasemalta.
     

Varastetuksi
epäiltyä pyörää ei pidä missään nimessä ostaa. Jos myyjällä tuntuu
olevan kiire päästä pyörästä eroon, hinta on epäilyttävän halpa tai
pyörässä on selviä murtojälkiä, kannattaa jättää kaupat tekemättä ja
ilmoittaa myyjästä poliisille. Anastetun omaisuuden ostaminen tai
vastaanottaminen on sekin rangaistavaa. Pyörävarkaiden taloudellinen
tukeminen lisää varkauksien kannattavuutta johtaen uusiin
pyörävarkauksiin.

Pyöräilyn iloa ja turvallista alkusyksyä!

 

 

Pyhän Georgios Voittajan tsasouna

Helmi keskellä ”korpea”

Pyhän Georgios Voittajan tsasouna on rakennettu Jumalan kunniaksi ja
meidän rakkaan edesmenneen  isän ja isoisän Yuri Injushinin muistolle.


Sen vihki vuonna 2013 Uspenien juhlana Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo.


Tämä temppeli on rakennettu tuomaan kanssaihmisille Jumalan kohtaamisen iloa, rauhaa, toivoa ja rakkautta.


Kiitämme Kenozeron kansallispuiston (Arkangelin alue, Venäjän
Federaatio) työntekijöitä, jotka ystävällisesti antoivat tiedot Glasovon
Pyhän Hengen tsasounasta, joka oli Pyhän Georgios Voittajan tsasounan
mallina.


Tsasounan rakensi sovussa ja yhteisymmärryksessä joukko
asiantuntijoita ja käsityöläisiä Suomesta ja Venäjältä. Kiitämme
jokaista ihmistä, joka omalla työllään ja rukouksellaan kantoi osuutensa
tämän temppelin syntyyn. Kiitämme erityisesti avusta ja suojeluksesta
Suomen arkkipiispa Leoa ja Saimaan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherraa
Bogdan Grosua.

Arkkitehti Ivan Kanaev
Ikonimaalarit Andrei Boyarov ja Ekaterina Mikita
Hirsiveistäjät Konstantin Kyllönen ja Mauri Rahikainen

StGeorge

 
Kirkon sisustus löi ns. ällikällä.
Ikoneja riitti
Erittäin siisti ja mukava kahvila

Kahvilassa oli saatavilla kaikenlaisia herkkuja, mutta olimme ns. ajanhermolla ja otimme tälläiset ”puolenneliön mustikkapiiraat”. Herkullista!
  

Muumien Jääluola Leppävirralla

Moomin Ice Cave 2020
 

Ehkä talvi oikeastaan johtuikin siitä, että kymmenentuhatta mörköä oli istunut maassa. – Muumipeikko, Taikatalvi

 

Jääveistosnäyttely perustuu Tove Janssonin Taikatalvi-romaaniin.
Yhtenä talvena Muumipeikko herää hiljaisessa, nukkuvassa muumitalossa.
Muumipeikko aloittaa tutustumisen lumeen, kylmyyteen ja talven
ihmeisiin.

 

Suuri pakkanen, jäätynyt meri ja monet muut asiat mietityttävät
Muumipeikkoa halki talven. Talven tutkimusmatkallaan Muumipeikko löytää
uusia asioita Muumilaaksosta, mutta myös ajatuksistaan ja suhteesta
elämään.  Hän tapaa Tuu-Tikin, esi-isänsä ja lämpöä hakevan mörön.

 

Taikatalven tarinan kautta voit kokea Muumipeikon tavoin
suhtautumista ystävyyteen, perheeseen ja myös pelkoihin. Taikatalven
teeman avulla saat kohdata kaikkea uutta, outoa ja ennenkokematonta. (IceCave)

Sen luulee olevan
kylmää, mutta jos siitä tekee lumitalon, on talo lämmin. Sen luulee
olevan valkoista, mutta toisinaan se on punertavaa ja toisinaan sinistä.
Se voi olla hyvin pehmeätä ja se voi olla kovaa kuin kivi. Mikään ei
ole varmaa.
-Tuu-Tikki pohdiskelee lunta, Taikatalvi

 
Pipoa päähän, hansakat käteen ja untsikkaa niskaan.

Olipa jännä tunnelma, kun pääsimme hissillä 30m maanpinnan alapuolelle, ja siellä meitä odotti -5*C:n pakkanen. Tuntui mukavalta päästä ”haistelemaan” talvea keskellä kesää.

Valomaailma oli tehty hienosti ja jääveistokset olivat toinen toistaan hienompia.

Parasta oli lasten kirkassilmäinen innostuneisuus mäenlaskuun ja ohikiitävien tuttu talvivaatteiden suhina.

Rapiat puoli tuntia tunnelmoimme, ja sitten alkoi jo ohuiden villahanskojen pakkaseristys loppua.

Suosittelen vierailua!

  

Kultaranta

Puutarhakierros Salen huudeilla

Kultaranta – hulppeasta kesähuvilasta Suomen tasavallan presidentin kesävirka-asunnoksi

  
Kultarannan vaikuttava graniittilinna on valmistunut vuotta ennen Suomen itsenäistymistä, vuonna 1916, kauppias ja maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin kesähuvilaksi.
Arkkitehti Lars Sonck suunnittelu 19 huoneisen graniittilinnan, jonka
rakentaminen alkoi vuonna 1914. Alfred Kordelin ehti viettää
Kultarannassa vain muutaman kesän ennen traagista kuolemaansa ja tämän
jälkeen paikka siirtyi ero vaiheiden kautta Suomen valtiolle. Nykyisin
komea graniittilinna Naantalinlahden rannalla lieneekin Suomen tunnetuin kesäasunto, sillä presidenttimme ovat pitäneet sitä kesävirka-asuntonaan jo vuodesta 1922. Naantalia kutsutaankin oikeutetusti Suomen lomapääkaupungiksi. Kultarannan puutarha on Naantalin päänähtävyys, jossa matkailija pääsee ihailemaan ainutlaatuista muotopuutarhaa opastetuilla kävelykierroksilla.
Kultarannan pohjoispuolella sijaitseva puisto on säilytetty
luonnontilassa, Kultarantaa ympäröivää saaristoluontoa luonteikkaasti
kunnioittaen. Kultarannan alueella kasvihuoneita on noin 1000
neliömetriä ja niihin on pääsy ainoastaan henkilökunnalla. Puutarha
tuottaa tasavallan presidentin talouteen niin kukat kuin vihanneksetkin
ympäri vuoden.
Presidentin kesävirka-asunnon sisätiloihin ei ole mahdollista päästä tutustumaan vaan sen rauhaa kunnioitetaan ja puutarhan yleisökierrokset järjestetään ainoastaan muotopuutarhan puolella.
  
  
  
  
 
Kultaranta on tunnettujen arkkitehtien, kuvanveistäjien
ja muotoilijoiden luoma 1910-luvun ihanteiden mukainen
kokonaistaideteos, johon kuuluu meren rannassa maisemaa hallitseva
graniittilinna, sen edustalla levittäytyvä muotopuutarha ja mereen
rajoittuva puisto. Vauraan suurliikemiehen yksityiseksi
kesänviettopaikaksi rakennettu Kultaranta toimii Tasavallan presidentin
kesäasuntona.

Mäen laella seisova jyhkeä tornillinen päärakennus sijoittuu barokin
tapaan muotopuutarhan ”Medaljongin” keskiakselin päätteeksi.
Medaljongin ruusutarhaa ympäröi leikattu kuusiaita. Terassipuutarha ja
eteläpuoleisella tasangolla suomalaisittain loistelias aksiaalinen
muotopuutarha on toteutettu samanaikaisesti linnan rakentamisen kanssa.

Kultarantaan kuuluu useita asuin- ja talousrakennuksia,
kasvihuoneita, puutarhaviljelyksiä ja metsää. Päärakennuksessa on
yhteensä 19 huonetta, joista juhla- ja asuinhuoneet sijoittuvat
alakertaan ja makuu- ja vierashuoneet yläkertaan. Alakerrasta johtavat
marmoriportaat torniin. (RKY)

  
 Kelkkarata!
  
 Valtavat nurmikentät
  
 Kukkia odotin näkeväni enemmän.
  
Asia harvinaisen selvä!

 
Meille opas vihjasi, että vanhassa loistossaan puiston voi vielä nähdä vuoteen 2022 asti. Puiston kuusiaita, ja mahdollisesti myös pylväshaavat, laitetaan vuoden 2023 remontissa ”matalaksi”, jolloin koko puiston ulkonäkö tietenkin muuttuu seuraaviksi kesiksi ihan erillaiseksi.

Raaseporin linna

Kohti länttä
Hyvien yöunien ja maittavan aamupalan jälkeen kohti länttä!

Historiallinen tie 1050, Inkoo – Fagervik – Snappertuna oli luokattoman huonossa kunnossa, mutta päämäärä oli tärkein!

 
Raaseporin linna
rakennettiin 1370-luvulla veden ympäröimän silokallion päälle läntisen
Uudenmaan hallintokeskukseksi ja sen tehtävänä oli valvoa Suomenlahden
merenkulkua ja kauppaa. Linna oli myös tärkeä sotilaallinen tukikohta
sekä Tallinnan vastapariksi tarkoitettu kaupallinen keskus.

Raaseporin
kukoistuskautta olivat 1450–1460-luvut. Linna hylättiin vuonna 1558
Helsingin ja Tammisaaren kaupunkien perustamisen jälkeen. Se seisoi
autiona yli 300 vuotta, kunnes raunioilla aloitettiin restaurointityöt
ensimmäisen kerran 1880-luvulla.

 
 Sisäänkäynti
  
Tässä netin mobilguide:

 

 Parannusehdotuksena ehdottaisin viitoitettua kiertosuuntaa ja sellaista puhelimeen tehtyä appia, joka aktivoituisi ja kertoisi tarinaansa aina tietyissä linnan kohdissa.
 Me huomasimme nämä taulut vasta, kun päätimme kiertää linnamuurin sisäreunaa toisessa kerroksessa.
 
 Eli sisäänkäynti on oikealta, tuon ryhmän ja rappusten alapuolella.
Ryhmän kohdalta löytyvät opastaulut.
 
 Näköalat ovat hienot
 

Heureka

Puu
Miltä eri puulajit tuoksuvat? 
Millaiselta puu kuulostaa? 
Miten
puurakennus kestää maanjäristyksen tai tulipalon? 
SuperPUU-näyttely
esittelee puun supervoimat: sen monet hienot ominaisuudet ja
käyttömahdollisuudet. Puu on hiilinielu – materiaali kestävien
yhteiskuntien rakentamiseen.
Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat 
Isku
ja 
SuperPUU esittelee puun monipuolisena materiaalina, jota perinteisen
sahauksen lisäksi työstetään nykyään tietokoneohjatusti ja
automatisoidusti. Arkkitehti voi suunnitella vaikka puisen
pilvenpiirtäjän.

Näyttely kertoo metsien ja pitkäikäisten puutuotteiden
merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Näyttely on moniaistinen,
henkilökohtainen ja vaikuttava kokemus puumateriaalin hienoudesta ja
tarjoaa paljon hauskaa yhdessä tekemistä!


HEUREKA
  
 
Ja tännekin pääsee ilmaiseksi Museokortilla.

Aleksis Kiven syntymäkoti

Nurmijärven Palojoen kylässä
 
 Suomalainen..
 
..kesämaisema parhaimmillaan.
 
Elävä lattia

Taaborinvuoren museoalue

Aleksis Kiven kodin vieressä kohoaa mäki, jolle Kivi antoi Raamatusta
nimen Taaborinvuori. Paikka oli kirjailijan lapsuudessa yksi kylän
lasten leikkipaikoista ja nuorison keinumäki.

Taaborinvuorelle perustettiin 1970- ja 1980-luvun vaihteessa
museoalue, jonka rakennukset siirrettiin paikalle eri puolilta
Nurmijärveä. Museonäyttelyt kertovat 1900-luvun alun nurmijärveläisten
arkisista askareista. (Nurmijärvi)
 

   

    

  

    

Tehdas- ja alkoholimuseo

 Rajamäen Ryyppi
Tehdas- ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi on suomalaisen työn, teollisuuden ja väkevän alkoholihistorian erikoismuseo.

Rajamäen tuotteet ovat kuuluneet suomalaisten arkeen ja juhlaan
autonomian ajasta halki itsenäisyytemme vuosisadan. Hyvinge Fabriks
Aktiebolag eli Hyvinkään Tehtaan Osakeyhtiö alkoi valmistaa tehtaassaan
painohiivaa, väkiviinaa, etikkaa ja eetteriä vuonna 1889. Työntekijöitä
tarvittiin ja Rajamäen kylä nousi tehtaan vierelle. Suomen valtion
omistukseen tehdas siirtyi 1920.

Oy Alkoholiliike Ab perusti 1963 vanhaan viinanpolttimoon museon,
jossa tehtaan ja kylän kertomus limittyy Suomen ja suomalaisten tarinaan
kotipoltosta kieltolain ja Molotovin cocktailin kautta eurooppalaisiin
tapoihin. Suuren yleisön ulottuville museo avautui kuitenkin vasta v.
2017.

Aika on tehnyt tehtävänsä: Vuosikymmenten ajan suljetussa tilassa
kypsynyt Rajamäen Ryyppi – runsas, terävä, mausteinen, lämmin – on
valmis nautittavaksi. (Museokortti)
  
 Tällä toimitettiin aikoinaan lämpimiä terveisiä naapurille.

  

  
 

Huomaatteko, laivalla!
  

 Kumpihan laulatti enemmän?
 Olisi mukava tietää tuon äänestyksen äänestysprosentti.
 
Brankkarit
  
Karun kaunis ympäristö!

Mielenkiintoinen paikka!
Saimme kierroksemme alkuun museoesittelijältä varsin kattavan pohjustuksen aiheeseen ja itse museoon. Tästä museosta jäi oikein miellyttävä kuva.

Lahden Suurmäki

Pelkoa tunne en, mutta pikkuisen kauhua!
Edellisestä käynnistä olikin jo vierähtänyt aikaa, ja totuttautuminen yläilmoihin kesti hiukan.
Uskalsin kuitenkin ottaa kuvia!
    

  

  

Niiltä hyppääjiltä kyllä puuttu jotain sellaista, mitä meillä on.
Tai toisinpäin.

 

Suomen Moottoripyörämuseo, Lahti

”Easy Riders”
 
     
Somisteet ja pyörät olivat hienoja, mutta jotenkin jäi sellainen mielikuva paikasta, että tilaa tarvittaisiin pikaisesti lisää. Nyt paikka jätti, ainakin minulle, sekaisen kuvan.

Tehkää oma mielipiteenne käymällä paikalla.
Sinne pääsee museokortilla ilmaiseksi!

   
   Vespa
 
 
   
Brittielokuvista tuttu.

  

 Poikavuosien unelmia!
 

  

 

 Kahvio- ja ruokailutilat olivat oikealla asenteella
 

 Toilet Bling-bling!