Eilen, perjantaina, illalla joku tuleva (HEH-HEH!!) LippaLakkiLööppi (LLL) näytti taitojaan kavereilleen, ja tietenkin vielä kaverin autolla, vähän kaasua ja kylkimyyryä. Punainen, 6-kone ja takaveto. Ei se sitten muuta tarvitsekaan, niin kohta on persaus menosuuntaan metrisessä ojassa pihlajamarjapensaan alla ja osuma lyhtypylvääseen on otettu. Niinkin vauhdikkaassa mutkassa, kuin noin ”loiva vasen, aukee”. En tiedä sitten, että mainitaanko tuollaista suoralla tiellä edes mutkaksi missään rallinuotissa!? Klassinen tapaus, kun pleikkarissa hankitut taidot eivät toimikaan kadulla. ”Minä kun luulin…”

 

  

Tämä MAX-kanavan mainos on erityisen hyvä esimerkki hyvästä toiminnasta. Tämän kadun vierailevat LippaLakkiLööpit (LLL) eivät varmaankaan vielä koskaan ole päässeet ralleihin asti opintoretkille siitä, miten siellä käännetään rattia, ja jos sattuu moka, miten autot oikeasti saadaan nopeasti takaisin tielle! Tässä tapauksessa porukkaa oli parhaimmillaan naureskelemassa paikalla parikymmentä ja aikaa meni kuitenkin toista tuntia, mutta Bemari vaan pysyi ojassa. Missä se nuorison peukalo oikein on? Omassa… No, sitten tuli joku lavahärveli ja pojat pääsivät laskeskelemaan kaverin autoon tulleita lommoja. Onneksi se valopylväs ei kaatunut, eikä kukaan loukkaantunut.

Onneksi pojat selviävät virheestään Euroilla ja onneksi sattui vain peltilommoja, ja onneksi tämä oli vain
 

JÄRKYTTÄVÄN NÖYRYYTTÄVÄ MOKA 

 
kavereiden silmissä. Hittojako tulevat esittelemään ajotaidottomuuttaan näinkin haastaville ja hiljaisille asuntoalueiden pikkuteille! Niin pienille, jossa punaiset Bemarit eivät pysy edes tiellä.

Lohdutuksensanoina LLL:lle mainitsen, että virheitä sattuu kaikille, ja että virheistä oppii. Joskus ne virheet maksavat enemmän, joskus vähemmän. Joskus niistä selviää Euroilla, joskus ihan säikähdyksellä, mutta joskus ne maksavat aivan liikaa, elämiä.

 
Löytyipäs tällainen hyvä pätkä kahdessa osassa:

…ja jatkoa…